Oikaisuvaatimus biologian ja maantiedon tuntiopettajan ottamisesta

Päätös on ehdotuksen mukainen.

********** on tehnyt oikaisuvaatimuksen Tölö gymnasium johtokunnan 28.2.2017 tekemästä päätöksestä (§ 9), jonka mukaan johtokunta päätti valita biologian ja maantiedon tuntiopettajan tehtävään FM **********

Kuntalain 89 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan, niiden jaostojen sekä niiden alaisten viranomaisten päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) ja kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Tölö gymnasiumin johtokunta on antanut asiasta lausunnon 2.5.2017 (§ 22).

Hakuilmoitus

Biologian ja maantiedon tuntiopettajan tehtävä oli haettavana ajalla 15.1. – 1.2.2017. Hakuilmoituksessa edellytettiin kelpoisuusvaatimuksena opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) mukaista kelpoisuutta. Tehtävän kuvauksena ilmoitettiin biologian ja maantiedon tuntiopettajan tehtävä Tölö gymnasiumissa. Etusijalle asetettiin hakijat, jotka voivat opettaa osittain iltaisin aikuislinjalla.

Virkaa hakeneista 11 hakijaa täytti kelpoisuusvaatimukset. Heistä kolme hakijaa, joilla oli usean vuoden opetuskokemus lukiosta, kutsuttiin haastatteluun.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimukset

Oikaisuvaatimuksen tekijä arvostelee sitä, että häntä ei kutsuttu haastatteluun, vaikka hänellä on hakemusasiakirjojen mukaan noin 20 vuoden kokemus biologian ja maantiedon opettamisesta vuosiluokilta 7-9 ja lukiosta.

Oikaisuvaatimuksen mukaan valintapäätöksessä on painotettu tehtävään valitun henkilön teknologisia ja pedagogisia taitoja, vaikka kysymys on biologian ja maantiedon aineenopettajan virasta eikä hakuilmoituksessa ollut opetustoimen henkilöstön kelpoisuusasetuksessa vaadittujen asioiden lisäksi muita vaatimuksia.

Oikaisuvaatimuksen mukaan päätösotteesta ei ilmene selvästi, mitkä ovat päätöksen perustelut eikä hakijayhteenvedosta ilmene onko valittu henkilö kelpoinen tehtävään.

Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan se, että häntä ei kutsuttu edes haastatteluun voidaan nähdä syrjintänä iän, syntyperän tai henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella.

Sovellettavat oikeusohjeet ja viran kelpoisuusvaatimukset

Helsingin kaupungin opetustoimen johtosäännön 20 §:n 5 momentin mukaan opettajanviran haltijan ottaa peruskoulussa johtokunta.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Opettajien kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa.

Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Säännöstä koskevan hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan liittyvän konkreettiset työtehtävät.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 12 §:ssä on tasapuolisen kohtelun ja syrjintäkiellon osalta viittaussäännös yhdenvertaisuuslakiin ja lakiin naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettuun lakiin.

Yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Lain 10 §:n mukaan syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 5 §:n 1 momentin mukaan aineen opetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut: 1) ylemmän korkeakoulututkinnon; 2) kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä 3) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Sen estämättä mitä edellä 2 kohdassa säädetään, kelpoisuuden tuottavat osaltaan kussakin opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.

Ansiovertailu

Esittelijä toteaa, että oikaisuvaatimuksen tekijä ja tehtävään valittu täyttävät kumpikin kysymyksessä olevan biologian ja maantiedon tuntiopettajan tehtävän muodolliset kelpoisuusvaatimukset.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on suorittanut vuonna 1984 filosofian maisterin tutkinnon. Tutkintotodistuksista käy ilmi, että hän on suorittanut biologiasta vähintään 120 opintopisteen laajuiset opinnot ja maantiedosta 60 opintopisteen laajuiset opinnot sekä tehtävään vaadittavat pedagogiset opinnot. Tutkintotodistusten perusteella voidaan todeta, että oikaisuvaatimuksen tekijä on kelpoinen haettavana olleeseen tehtävään.

Tehtävään valittu on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon 13.8.2014. Tutkintotodistuksesta käy ilmi, että hän on suorittanut biologian opetettavasta aineesta 120 opintopisteen laajuiset opinnot, maantiedon opetettavasta aineesta 60 opintopisteen laajuiset opinnot sekä 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Tutkintotodistusten perusteella voidaan todeta, että tehtävään valittu henkilö on kelpoinen haettavana olleeseen tehtävään.

Hakemusasiakirjojen mukaan oikaisuvaatimuksen tekijällä on biologian ja maantiedon opettamisesta peruskoulussa ja lukiossa pitkä työkokemus, noin 20 vuotta. Kuten johtokunnan lausunnossa todetaan, vuosina 2006 – 2017 oikaisuvaatimuksen tekijällä on ollut kuitenkin vain lyhyitä sijaisuuksia, joista hakemusasiakirjojen mukaan lukiossa edellisen kerran lukuvuonna 2012 – 2013.

Tehtävään valittu henkilö on opettanut biologiaa ja maantietoa Helsingin lukioissa vuodesta 2012 alkaen, vuodesta 2014 lähtien päätoimisena tuntiopettajana. Tehtävään valitulla henkilöllä on siten riittävän pitkä työkokemus haettavana olleeseen tehtävään.

Kuten johtokunnan lausunnossa todetaan, lukio-opetus on viime vuosina muuttunut merkittävästi. Johtokunnan lausunnon mukaan ”I den nya läroplanen GLP2016 som togs i bruk 2016 betonas förutom kunskapsmål också färdigheter de studerande ska utveckla under sin gymnasietid, samt nya pedagogiska arbetsmetoder som ska utnyttjas för att uppnå dessa mål. Digitalisering har kommit starkt in i gymnasiet och lärarna förväntas därför förutom ämneskunskaper besitta kunskaper och färdigheter inom detta område.”

Johtokunnan lausunnon mukaan tehtävään valittu henkilö on kuluneen vuoden aikana osallistunut aktiivisesti lukion uuden opetussuunnitelman kehittämiseen ja hänellä on myös kokemusta opettamisesta sen mukaisesti. Tehtävään valitulla on hakemuksensa mukaan myös monipuoliset taidot ja valmiudet tieto- ja viestintätekniikassa ja hän käyttää niitä ahkerasti opetuksessaan.

Oikaisuvaatimuksentekijällä ei sen sijaan ole kokemusta uudesta opetussuunnitelmasta. Tieto- ja viestintätekniikan taitojaan hän ei ole hakemuksessaan arvioinut. Hakemuksen mukaan hän on suorittanut ”IKT i naturvetenskaper” –kurssin vuonna 2015.

Vaikka sitä ei ole nimenomaisesti hakuilmoituksessa mainittu, kuuluu opettajan velvollisuuksiin kehittää ammattitaitoaan ja hänellä tulee olla kyky käyttää opetuksessaan uusia, tarkoituksenmukaisia työtapoja sekä tieto- ja viestintätekniikkaa.

Haastattelusta

Helsingin kaupungin henkilöstöhankinnan periaatteiden mukaan osa hakijoista kutsutaan haastatteluun hakemusten perusteella. Haastattelun tarkoituksena on täydentää hakijasta saatuja tietoja. Kaikkia kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita ei voida kutsua haastatteluun. Johtokunnan lausunnon mukaan haastatteluun kutsuttiin kolme kelpoisuusvaatimukset täyttävää hakijaa, joilla oli usean vuoden kokemus opettamisesta lukiossa.

Rehtorilta saadun tiedon mukaan kolmella haastatteluun kutsutulla opettajalla oli myös kokemusta lukion uuden opetussuunnitelman soveltamisesta, jota oikaisuvaatimuksentekijällä ei ollut.

Johtopäätökset

Vertailtaessa hakijoita perustuslain 125 §:n 2 momentin perusteella nimitysperusteita on arvioitava kokonaisuutena.

Kenelläkään ei ole ehdotonta oikeutta tulla valituksi kunnan virkaan pelkästään siksi, että hänellä on korkeampi koulutus tai pitempi työkokemus kuin muilla hakijoilla (KHO:1997:2296). Korkein hallinto-oikeus on ratkaisuissaan (KHO:2002:893, KHO:2005:44) katsonut, että valinta perustuu kokonaisharkintaan siitä, ketä kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista on virkaylennysperusteet huomioon ottaen pidettävä virkaan ansioituneimpana.

Esittelijä toteaa, että johtokunta on valintaa tehdessään ottanut huomioon perustuslain mukaiset nimitysperusteet. Kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista johtokunta on valinnut tekemänsä kokonaisarvion perusteella taitavimmaksi, kyvykkäimmäksi ja soveliaimmaksi arvioimansa hakijan. Asiassa saadun selvityksen perusteella johtokunta ei ole valintaa tehdessään syrjäyttänyt ansioituneempaa hakijaa kuin valituksi tullut hakija on eikä syrjinyt oikaisuvaatimuksen tekijää iän, syntyperän tai henkilökohtaisten ominaisuuksien johdosta.

Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole tuonut esille sellaisia seikkoja, joiden mukaan oikaisuvaatimuksen tekijä olisi ansioituneempi kyseiseen virkaan kuin valituksi tullut henkilö.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun ja johtokunnan lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.

Päätös tullut nähtäväksi 30.05.2017

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.