Crys Kiinteistöt Oy c/o Autokiinteistöt Laakkonen Oy:n ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Herttoniemessä osoitteessa Mekaanikonkatu 12

Ympäristönsuojelupäällikkö on hyväksynyt Crys Kiinteistöt Oy c/o Autokiinteistöt Laakkonen Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Crys Kiinteistöt Oy c/o Autokiinteistöt Laakkonen Oy
PL 36
80101 Joensuu

Yhteyshenkilö:
Jani Lehikoinen, puhelin 050 438 9758
sähköposti jani.lehikoinen@laakkonen.fi

Alueen omistaja

Helsingin kaupunki

Tontin sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoitusalue sijaitsee Helsingin 43. kaupunginosassa Herttoniemessä, kiinteistöllä 091-043-0074-0005, jonka Helsingin kaupunki on vuokrannut Crys Kiinteistöt Oy:lle. Kiinteistö on 19742 m² laajuinen. Kiinteistöllä on vuodesta 2015 lähtien toiminut Autokiinteistöt Laakkonen Oy, joka parhaillaan kunnostaa ja laajentaa toimitilojaan kiinteistöllä. Tiloissa harjoitetaan autokauppaa sekä autojen pesua ja huoltoa. Piha on kauttaaltaan asfaltoitu, ja sen on autojen paikoitusalueena. Ilmoitusalue on 13.3.1980 päivätyssä asemakaavan muutoksessa vahvistettu teollisuus- ja/tai varastorakennusten korttelialueeksi (TTV), kuten naapuritontitkin (TTV tai T). Itäväylä rajaa tonttia länsipuolella.

Ilmoitusalueen sijainti on esitetty keltaisella värillä alla olevassa kartassa.

Kiinteistöltä puretaan käytöstä poistettu lämpökeskus piippuineen sekä vuonna 1990 valmistunut autojen pesuhalli maanalaisine rakenteineen. Rakennukset on tarkoitus purkaa ja öljysäiliöt on tarkoitus tarkastaa ja poistaa ennen pilaantuneen maaperän kunnostusta. Kahdelle uudelle rakennukselle on haettu rakennuslupaa. Uudisrakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2017 aikana.

Aiemmat kunnostukset alueella

Kaukolämpökeskus on tänä vuonna siirretty kiinteistölle jäävään rakennukseen (pysyvä rakennustunnus 25995). Samassa yhteydessä kaukolämpökanaalia siirrettiin. Kanaalin kaivuun yhteydessä havaittiin lähes koko kaivualueella tummaa jätetäyttöä. Alustavassa tutkimuksessa tässä aineksessa havaittiin kohonneita pitoisuuksia arseenia ja kadmiumia sekä maaperän pilaantuneisuutta osoittava pitoisuus sinkkiä (290 mg/kg). Ympäristökeskus tarkasti kanaalityömaan 22.3.2017 ja määräsi täydentämään mustan täyttömaan tutkimuksia kahdella lisänäytteellä sekä täydentämään 17.3.2017 kirjattua kunnostusilmoitusta löydöksen osalta. Kanaalityömaan loppuun saattamiseksi ennen varsinaisen kunnostuksen alkamista mustaa täyttöä kuljetetaan pois työmaalta jätteenkäsittelylaitokseen, jolla on lupa vastaanottaa sitä.

Pilaantumisen syy

Tutkimuksissa havaittu maaperän pilaantuneisuus öljyhiilivedyillä sijoittuu lämpökeskuksen läheisyyteen. Lämpökeskus on rakennettu 1960-luvulla. Sen pääpolttoaine on ollut polttoöljy. Kaukolämpöliittymä tontille valmistui vuonna 1985. Öljysäiliöiden arvioitu sijainti esitetään tutkimuskartassa.

Mustan jätetäytön arvioidaan olevan voimalaitostuhkaa. Sitä on käytetty asfaltoidun pysäköintialueen alusrakenteessa.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Ympäristölautakunta on 10.12.2013 (§ 372) siirtänyt tämän toimivallan ympäristönsuojelupäällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen 17.3.2017.

Ilmoituksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat:

- Autokiinteistöt Laakkonen Oy, Mekaanikonkatu 12, Helsinki, Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 31.5.2012, päivitetty 1.3.2017, Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy.
- Lisäkirje tehtyyn ilmoitukseen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy, 2 s. + Liitteet 1–5, liitetty ilmoitukseen 6.4.2017.
- Autokiinteistöt Laakkonen Oy, Mekaanikonkatu 12, Helsinki, Ympäristötekninen perusselvitys 19.3.2012, päivitetty 1.3.2017, Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy.
- Asemakaava
- Sijainti asemakaavassa
- Sijaintikartta
- Kiinteistötunnukset
- Rajanaapuriluettelo

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä sekä pohja- ja pintavedet

Maanpinta tontilla on noin tasolla +3,8…+7,7 metriä, korkeimmillaan tontin luoteisreunassa. Asfaltin alla on 0,6–4,0 metrin paksuinen täyttökerros. Voimalaitostuhkaa arvioidaan olevan keskimäärin 0,5 metrin paksuisena kerroksena tukikerroksen alaosassa, vajaan metrin syvyydessä maanpinnasta.

Täyttökerroksen alla on heikosti kantava savi- ja silttikerros, jonka paksuus on 0–10,6 metriä, ja paksuimmillaan se on tontin itäreunalla. Tontin länsireunalla savi- ja silttikerros häviää paikoin kokonaan. Savi- ja silttikerroksen alla on tiivis hiekkakerros, jonka paksuus on 1,0–4,8 metriä. Tiiviiseen ja lohkareiseen pohjamuodostumaan tai peruskallioon on päädytty kevyellä kairauskalustolla 1–19 metrin syvyydessä.

Ilmoitusalue ei sijaitse vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella eikä kohteen vaikutusalueella ole luokiteltuja pohjavesialueita. Tontin lähivaikutusalueella ei sijaitse pintavesikohteita.

Haitta-ainetutkimukset

Tontilla on tutkittu maaperän haitta-aineita esiselvityksessä 2012. Lisäksi haitta-ainepitoisuuksia on tutkittu maaliskuussa 2017 kaukolämpökaivannosta paljastuneesta mustasta täyttökerroksesta kolmesta eri näytepisteestä kokoomanäyttein.

Esiselvityksessä otettiin maaperänäytteitä 9 tutkimuspisteestä 4,0–13,0 metrin syvyyteen maanpinnasta ja kokoomanäytteenä joko metrin välein tai maakerroksittain. Yhteensä 35 näytteestä valittiin kenttämääritysten ja aistinvaraisten havaintojen perusteella 12 näytettä laboratoriossa analysoitavaksi. Kahden lämpökeskuksen läheisyydessä sijaitsevan näytepisteen maaperänäytteistä analysoitiin öljyhiilivetyjakeet C10-C40 kolmelta syvyydeltä. Lisäksi laboratoriossa analysoitiin yhdestä näytteestä VOC-yhdisteet (haihtuvat orgaaniset yhdisteet), kahdesta näytteestä PAH-yhdisteet (polyaromaattiset hiilivedyt) ja kuudesta näytteestä alkuaineet.

Lämpökeskuksen öljysäiliöiden läheisyydessä, tutkimuspisteestä 10 otetuissa näytteissä havaittiin kohonneita pitoisuuksia öljyhiilivetyjä. Syvyydessä 0,4–1,0 metriä havaittu öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus (320 mg/kg) ylittää valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) annetun kynnysarvon, joka ilmaisee tarvetta tarkempaan puhdistustarpeen arviointiin. Syvyydessä 2,0–3,0 metriä havaittu öljyhiilivetyjen keskitisleiden pitoisuus (3960 mg/kg) ylittää asetuksessa annetun ylemmän ohjearvotason ja havaittu raskaiden öljyjakeiden pitoisuus (1600 mg/kg) ylittää alemman ohjearvotason.

Tutkimuspisteessä 6 syvyydellä 0,5–1,0 metriä havaittiin kohonneita arseeni- ja antimonipitoisuuksia ja tutkimuspisteessä 8 syvyydellä 1,0–2,0 metriä havaittiin kobolttia alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus.

Tuhkasta analysoidut metallipitoisuudet olivat alle ylemmän ohjearvotason.

Pilaantuneisuus ja puhdistustarve

Riskinarvioinnin tarve perustuu valtioneuvoston asetukseen (214/2007). Alueella esiintyy asetuksessa annettujen kynnysarvojen sekä alempien ja ylempien ohjearvotasojen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joten riskinarviointi on tarpeen. Puhdistustarvetta on kunnostussuunnitelman mukaan arvioitu huomioimalla alueen käyttötarkoitus ja maaperässä esiintyvien haitta-aineiden ominaisuudet sekä rakentamisen asettamat vaatimukset.

Esitutkimuksen perusteella alueella esiintyy öljyhiilivetyjen keskitisleillä ja raskailla öljyjakeilla pilaantuneita maita, raskasmetalleilla pilaantuneita maita ja kynnysarvotason ylittäviä maa-aineksia.

Riskinarvioinnin kannalta merkittävimmät haitta-aineet ovat havaitut öljyhiilivetyjakeet. Öljyhiilivetyjakeet ovat joutuneet maaperään vanhan lämpökeskuksen öljysäiliön vuodoista sekä mahdollisista säiliöiden täytön yhteydessä tapahtuneista ylivuodoista. Öljyhiilivedyillä pilaantuneita maa-aineksia esiintyy noin 300 m² alueella yhteensä arviolta 750 m³ktr.

Kevyt ja raskas polttoöljy aiheuttavat mahdollisesti ihmisessä syöpää. Niiden on todettu olevan haitallisia vesieliöille. Polttoöljyissä voi olla lisäaineita, jotka muuttavat niiden terveys- ja ympäristövaikutuksia. Kevyt polttoöljy voi osittain haihtua ilmaan, mutta toisaalta sen pääkomponentit sitoutuvat tiiviisti maa-ainekseen ja haihtuminen voi estyä. Maaperässä kevyt polttoöljy hajoaa hapellisissa olosuhteissa biologisesti, mutta sitoutuminen maa-ainekseen heikentää tätä hajoamista. Sora- ja hiekkamaassa kulkeutuminen on huomattavasti helpompaa kuin runsaasti orgaanista ainesta sisältävässä maa-aineksessa. Kevyt polttoöljy liukenee jonkun verran veteen eikä ole kovin nopeasti siinä hajoavaa. Komponenttien sitoutuminen veden orgaaniseen ainekseen ja sedimenttiin hidastaa hajoamista. Raskas polttoöljy on vesiympäristössä hitaasti hajoavaa ja jotkut aineosat ovat jopa hajoamattomia. Raskaan polttoöljyn komponentit voivat sitoutua maaperän orgaaniseen ainekseen. Maaperässä raskas polttoöljy on hyvin pysyvää ja liukenee erittäin heikosti veteen.

Ilmoitusalueella havaitut haitta-aineet eivät kunnostussuunnitelman mukaan aiheuta merkittävää terveys- tai ympäristöriskiä alueen nykyisessä käytössä. Lisäkirjeessä arvioidaan, että rakennusten perustamistason alapuolelle tai viher- ja liikennöintialueiden alle jäävästä tuhkasta ei aiheudu ympäristö- tai terveysriskiä haitta-aineiden alhaisen liukoisuuden ja vähäisen liikkuvuuden takia.

Kohteessa havaitut öljyhiilivetypitoisuudet sijaitsevat pääosin syvissä maakerroksissa, jolloin terveysvaara ihmisille on hyvin pieni. Koska alueen pilaantuneisuus on hyvin vanhaa, alueen eliöstö on jo todennäköisesti sopeutunut alueella vallitseviin oloihin. Kulkeutumisriskiä voi olla maanalaisissa putkilinjoissa sekä suotovesien vaikutuksesta maaperässä. Kokonaisuudessaan haitta-aineiden kulkeutuminen arvioidaan maaperässä epätodennäköiseksi. Kohteen pilaantuneisuus on jo vanhaa, joten on todennäköistä, että suurin osa haitta-aineiden kulkeutumisesta on jo tapahtunut. Kohteessa todetut öljyhiilivedyt sijaitsevat alueen paksujen savikerrosten yläpuolella, joten haitta-aineiden pääsy pohjaveteen on epätodennäköistä. Savikerroksen yläpuolella sijaitsee kuitenkin todennäköisesti orsivesikerros, jossa haitta-aineiden kulkeutuminen on mahdollista. Toisaalta pilaantuneisuus rajoittuu todennäköisesti alueen saviseen maaperään kaivettuun öljysäiliöiden kaivannon täyttöhiekkaan.

Alueelle on suunnitteilla autoliikkeen käyttöön uudisrakennuksia ja alueen pilaantuneita maa-aineksia tullaan poistamaan rakennustöiden yhteydessä.

Kunnostustavoitteet, -menetelmä ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kunnostuksen tavoitteena on poistaa ilmoitusalueelta öljyhiilivetyjä yli ylemmän ohjearvon sisältävä maa-aines. Lämpökeskuksen purkutyön yhteydessä öljysäiliö poistetaan ja sen alapuolisen maaperän puhtaus tarkastetaan ottamalla edustavia ympäristönäytteitä. Kunnostusmenetelmänä on pilaantuneen maa-aineksen poisto kaivamalla. Öljyhiilivedyillä pilaantuneen alueen kaivannon arvioitu rajaus on esitetty lisäkirjeen liitteessä 1 (tutkimuskartta).

Tuhkaa tullaan poistamaan vähintään uudisrakennusten anturoiden alapinnan edellyttämään kaivutasoon asti, suunniteltavista putki- ja johtokanaaleista sekä lämpökeskuksen purkukaivannosta. Yhteensä tuhkaa arvioidaan poistettavan noin 2500 tonnia. Uudisrakennusten kaivualueet on esitetty lisäkirjeen liitteenä 2 olevassa kartassa.

Mikäli kaivannosta ei saada kaivettua pilaantunutta maa-ainesta pois esimerkiksi rakenteen, rakennuksen tai hankkeen vaiheistuksen takia, niin kaivuraja tulee merkitä huomioverkolla, jotta rajapinta on löydettävissä seuraavassa vaiheessa.

Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostukseen perehtynyt henkilö on paikalla koko kunnostuksen ajan. Hän tekee kenttähavaintoja ja ottaa tarvittavat näytteet sekä ohjaa pilaantuneen maa-aineksen kaivua lupaehtojen mukaan.

Pilaantuneen maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet tutkitaan suoraan kaivurintauksesta. Näytteistä analysoidaan Petro Flag-testillä öljyhiilivetyjen pitoisuus. Kenttäanalysaattorilla tutkituista maanäytteistä vähintään 10 %, kuitenkin vähintään kaksi näytettä kutakin kaivualuetta kohden, toimitetaan analysoitavaksi laboratorioon.

Laboratorionäytteistä analysoidaan kyseisellä kaivualueella aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet sekä kaivutyön edetessä mahdollisesti esiintyvät muut haitta-aineet. Kaivu ulotetaan niin syvälle, että kunnostuksen tavoitepitoisuudet saavutetaan.

Kunnostuksen lopputulos varmistetaan ottamalla jäännöspitoisuusnäytteitä kaivannon pohjalta ja seinämiltä edustavina kokoomanäytteinä, jotka muodostuvat 5–10 osanäytteestä. Näytteitä otetaan kaivannon pohjalta poistetun maan haitta-aineiden mukaan vähintään seuraavasti: öljyllä pilaantuneet alueet vähintään kaksi näytettä/kaivualue ja epäorgaanisista aineista analysoidaan ne aineet, joiden pitoisuudet ylittävät kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa asetuksen (214/2007) mukaiset kynnys- ja ohjearvot.

Massojen lajittelu, kuljetukset ja tilapäinen välivarastointi

Kaivumassat lajitellaan tarkoituksenmukaisiin fraktioihin, jossa lajittelu perustuu seuraaviin tekijöihin: maalaji (rakenne, täyttö, savi), haitta-aineena öljyhiilivedyt ja haitta-ainepitoisuus (alle tai yli kynnysarvon, yli alemman ohjearvon, yli ylemmän ohjearvon).

Työmaa-alueelle voidaan varastoida lyhytaikaisesti kaivumassoja lajittelua ja haitta-aineiden analysointia varten, yhtä erää enintään 2–3 työpäivää. Varastokasat sijoitetaan ensisijaisesti pilaantuneeksi todetulle alueelle. Kasat suojataan vesitiiviillä peitteellä tarpeen mukaan.

Maamassat kuljetetaan maansiirtoautoilla luvanvaraisiin käsittely- tai loppusijoituskohteisiin. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ja kaikki lähtevät kuormat peitetään kuormapeitteellä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Pilaantunut maa-aines kuljetetaan kohteeseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseisellä haitta-aineilla pilaantunutta maa-ainesta.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Puhtaat maa-ainekset voidaan sijoittaa ilmoitusalueen mahdollisiin täyttöihin tai viedä ulkopuoliseen hyötykäyttöön.

Tuhkaa voidaan sijoittaa suunnittelualueen mahdollisiin täyttöihin tai viedä ulkopuoliseen loppusijoituskohteeseen hyötykäyttöön.

Vesien käsittely ja laadunvalvonta

Pilaantuneen maan kaivanto pidetään kuivana. Tarpeen mukaan kaivantoon kertyvä orsi- tai sadevesi johdetaan ulkopuoliseen käsittelyyn tai jätevesiviemäriin joko suoraan tai käsittelyn kautta. Viemäriin pumpattavan veden määrä mitataan ja vesimäärätiedot ilmoitetaan vesilaitokselle. Viemäriin pumppauksessa noudatetaan HSY:n yleisiä toimitusehtoja ja niiden viemäriin johdettavalle jätevedelle asetettuja raja-arvoja. Tarvittaessa vesi esikäsitellään ennen viemäriin johtamista esimerkiksi öljynerottimella tai vastaavalla menetelmällä. Vesien viemäriin johtamisesta pyydetään lausunto HSY:ltä.

Vesinäytteistä analysoidaan tarvittaessa mineraaliöljyt ja kiintoaine HSY:n lausunnon mukaisesti.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Kunnostettava alue aidataan ja merkitään pilaantuneen maan kunnostuksesta ilmoittavilla kylteillä. Mikäli yleisille kaduille kulkeutuu maa-ainesta työmaalta, se poistetaan. Työmaalle ja kulkureittien varteen hankitaan säädösten mukaiset varoitusmerkit.

Putket ja kaapelit suojataan tai siirretään tarpeen mukaan. Urakoitsijan tulee varautua suorittamaan polttoainesäiliöiden poisto tukiseinien suojassa.

Työhön valittava pääurakoitsija vastaa kunnostusalueen työsuojelusta. Kunnostustyössä on otettava huomioon mahdollinen altistuminen pilaantuneelle maa-ainekselle.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Mikäli kunnostuksen aikana löytyy haitta-aineita, joita kunnostussuunnitelmassa ei ole huomioitu, tulee kunnostus keskeyttää ja ottaa välittömästi yhteyttä kunnostusta valvovaan viranomaiseen. Samoin menetellään, mikäli poistettavan maa-aineksen määrä poikkeaa huomattavasti arvioidusta.

Tiedottaminen ja raportointi

Pääurakoitsija tekee aloitusilmoituksen ja tilaa mahdolliset katselmukset. Kunnostustyön aikana työmaalle nimetty ympäristötekninen valvoja pitää kirjaa tapahtumista.

Loppuraportissa esitetään seuraavat asiat: kohteen tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, käsiteltyjen massojen määrät, pitoisuudet ja loppusijoituskohteet, kunnostustyön toteutus, jäännöspitoisuudet ja muut työnaikaiset analyysitulokset sekä kunnostusaluekartta.

Kunnostamisen jälkeen kaivannosta tehdään maastomalli dokumentointia varten.

Jälkiseuranta

Kunnostusalueelta poistetaan kaikki pilaantunut maa-aines, joten jälkitarkkailulle ei ole tarvetta.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastukset ja neuvottelut

Ympäristökeskus on tehnyt kaukolämpökanaalin kaivannolle tarkastuksen 22.3.2017. Kunnostussuunnitelmaa pyydettiin täydentämään tarkastuksen perusteella.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen

Ilmoituksen vireilläolosta tiedotettiin kiinteistön omistajalle, jolle asianosaisena varattiin mahdollisuus antaa muistutus ilmoituksesta.

Muistutus

Kiinteistöviraston tonttiosasto muistuttaa, että tontin omistaa Helsingin kaupunki ja tontti on vuokrattu 1.1.1995–31.12.2020 väliseksi ajaksi Crys Kiinteistöt Oy:lle. Kunnostussuunnitelmassa on esitetty virheellisesti, että Crys Kiinteistöt Oy omistaa tontin.

Pilaantuneen alueen laajuus (etenkin muuntamo, lämpökeskus, öljysäiliöalue ja pesupaikka) on luotettavasti selvitettävä kattavin haitta-aineanalyysein. Jäännösnäytteet tulee analysoida laboratorioanalyysein.

Ilmoituksessa sivutaan valtioneuvoston asetusta eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) ns. Mara-asetusta. Mahdolliseen Mara-asetuksen soveltamiseen tarvitaan maanomistajan suostumus. Ilmoituksessa todetaan, että sivutuotetta voidaan sijoittaa suunnittelualueella mahdollisiin täyttöihin. Mara-asetuksen mukaan hyödyntämiskohde tulee olla päällystetty tai peitetty rakenne ja maankäytöltään yleinen tie, katu, pyörätie, jalkakäytävä tai niihin liittyvä tarpeellinen alue, pysäköintialue (yleinen, kaupan tai vapaa-ajanviettoalueen pysäköintialue), urheilukenttä, virkistys- ja urheilualueen reitti, ratapiha, teollisuus-, jätteenkäsittely- tai lentoliikennealueen varastointikenttä tai tie. Suunnitelmasta ei käy ilmi mistä ed. mainituista alueesta on kyse. Lisäksi hyödynnettävän jätteen liukoisuustestitulokset puuttuvat.

Mikäli Mara-asetusta ei voida soveltaa ja kysymys on jätteen ammattimaisesta tai laitosmaisesta hyödyntämisestä, hyödyntämiselle tulee hakea ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa.

Tontin vuokrasopimuksen päättyessä alueen vuokralainen vastaa pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, siten ettei siitä tulevassa käytössä aiheudu kustannuksia vuokranantajalle. Lisäksi vuokralainen vastaa täytöissä sekä pohjarakenteessa käytetyn tuhkan mahdollisesta poistamisesta tai em. asioiden aiheuttamista kustannuksista vuokranantajalle.

Vastine

Ilmoittaja toteaa, että kiinteistön omistus- ja haltijatiedot olivat erheellisesti kirjoitettua ja korjaa tiedot vastaamaan nykytilannetta. Kiinteistön omistaja on Helsingin kaupunki ja sen vuokrasopimus on siirtynyt Crys-Kiinteistöt Oy:lle.

Selityksessä toistetaan ilmoituksessa esitetyt kunnostuksen laadunhallinnan keinot. Pilaantuneen alueen laajuus selvitetään edustavin näyttein. Ennakkoon tutkimattomilta alueilta, kuten muuntamo ja purettava pesu/korjaushalli otetaan ympäristönäytteitä siten, että yksi näytepiste vastaa 200 m² aluetta.

Sivutuotetta ehdotetaan sijoitettavaksi liikennealueiden rakennekerroksiin, lähinnä jakavaan kerrokseen, jossa sitä on käytetty aikaisemminkin. Pääosa voimalaitostuhkasta viedään ulkopuoliseen loppusijoituskohteeseen, hyötykäyttöön.

Ratkaisu

Ympäristönsuojelupäällikkö on tarkastanut Crys Kiinteistöt Oy c/o Autokiinteistöt Laakkonen Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Mekaanikonkatu 12:ssa olevalla tontilla, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Kunnostuksen haitta-ainekohtaiset tavoitearvot ovat valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) annetut ylemmät ohjearvot, kuten ilmoituksessa on esitetty. Haitta-aineita sisältävä maa-aines tulee poistaa maaperästä siinä määrin, ettei alueelle jäävästä maasta aiheudu ympäristö- tai terveysriskiä tai hajuhaittaa ilmoitusalueen tai sen naapuruston tulevassa käytössä. (VNA 214/2007)

Mikäli kunnostuksen aikana havaitaan pilaantuneisuutta aiemmin havaittua laajemmalla alueella tai huomattavasti korkeampia haitta-ainepitoisuuksia, tulee kunnostustoimien riittävyys arvioida uudelleen. (VNA 214/2007)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 §)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros. (VNA 214/2007, JhL 32 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kaivutyötä on ohjattava haitta-ainetutkimuksin, kuten ilmoituksessa ja lisäkirjeessä on esitetty. Näytteistä on määritettävä luotettavalla menetelmällä vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita on todettu alueen aiemmissa tutkimuksissa. Alueelta pois kuljetettavien maa-ainesten ja tuhkatäytön haitta-ainepitoisuuksien tulee olla riittävästi selvitettyjä joko ennakkotutkimuksilla tai kaivun aikaisilla tutkimuksilla ja aistinvaraisilla havainnoilla. Kaivetusta tuhkatäytöstä analysoidaan tarpeen mukaan epäorgaanisten haitta-aineiden lisäksi PAH-yhdisteiden summapitoisuus ja polykloorattujen bifenyylien (PCB) kongeneerien 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180 kokonaismäärä. (JhL 32 §, YSL 6, 209 §, VNA 591/2006)

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen kaivualueelta on tutkittava ilmoituksen mukaisesti jäännöspitoisuudet. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa kaikkien niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kullakin kaivualueella on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. Tarvittaessa maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla, jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen

Pilaantuneisuuden jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn kunnostusalueen ulkopuolelle on viipymättä ilmoitettava ympäristökeskukselle ja kyseisen alueen maanomistajalle.

Ympäristökeskukselle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma työn jatkamisesta tai tarvittavista toimenpiteistä kyseisellä paikalla. Suunnitelma käytettävistä eristys- ja huomiorakenteista on toimitettava hyvissä ajoin, esimerkiksi viikkoa ennen ko. rakenteiden asentamista. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Ympäristökeskukselle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (JhL 32 §, YSL 139 §)

4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, kuljetus ja välivarastointi

Maan ja tuhkatäytön kaivu, mahdollinen esikäsittely ja välivarastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei maata, tuhkaa tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §, JA 24 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantoihin kertyneen veden haitta-ainepitoisuudet on tutkittava ennen pumppauksen aloittamista vesien asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Työmaaveden esikäsittelyn puhdistuskykyä on jatkuvasti seurattava, kuten ilmoituksessa on esitetty. (YSL 155 §)

Vettä voidaan johtaa HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla viemäriin lupaehtoja noudattaen. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristökeskukselle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristökeskukselle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana tutkimustulokset oleellisesti poikkeavat aiemmista tutkimustuloksista tai on tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

7. Maa-aineksen ja kaivetun tuhkatäytön hyödyntäminen alueella

Ilmoitusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää kohteessa hyödyksi ympäristökeskuksen tarkastaman suunnitelman mukaisesti. Kaivetun tuhkan sijoittamisessa ilmoitusalueelle noudatetaan seuraavia periaatteita: jätettä sisältävän rakenteen paksuus on enintään 150 cm ja jätettä sisältävä rakenne päällystetään riittävän hyvin vettä pidättävällä rakenteella. Yksityiskohtainen suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi vähintään viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien ainesten sisältämien haitta-aineiden kulkeutumisriskistä sekä ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Selvästi haitta-aineelta haisevia tai kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa hyödyntää alueella. (YSL 32, 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §, VNA 591/2006)

8. Tiedottaminen ja raportointi

Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle tehtävästä aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohdan, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystietojen lisäksi myös kaivettujen maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 §)

Ympäristökeskukselle tulee tiedottaa esimerkiksi puhelimella soittamalla tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Loppuraportissa on esitettävä ilmoituksessa esitettyjen loppuraportin asioiden lisäksi yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista. (YSL 172 §)

Loppuraportti on toimitettava ympäristökeskukseen ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluttua kunnostustöiden päättymisestä. (JL 120 §, YSL 172 §)

Loppuraportti on liitettävä tontille rakennettavien rakennusten huoltoasiakirjoihin. (YSL 139 §)

9. Jälkiseuranta

Loppuraportissa on esitettävä arvio mahdollisesta jälkiseurannan tarpeesta. (JL 120 §, YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita säädöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011).

Ilmoitusalueen maaperän arvioidaan pilaantuneen pääosin ennen vuotta 1994. Kiinteistössä oli öljylämmitys 1960-luvulta 1980-luvun puoliväliin asti. Tuhkarakenteen valmistumisajankohdasta ei ole varmaa tietoa, mutta sen arvioidaan valmistuneen ennen vuotta 1994.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta alueen maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Päätöksessä on otettu huomioon Helsingin kaupungin kiinteistöviraston muistutus ilmoituksesta ja siitä annettu Crys Kiinteistöt Oy c/o Autokiinteistöt Laakkonen Oy:n vastine.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. Alueella havaittu tuhkakerros rinnastetaan maa-ainekseksi ilmoitusalueen pilaantuneisuutta arvioitaessa.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi. Kaivettu tuhka on jätettä.

Kaivettu pilaantunut maa-aines tai tuhka on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos kaivetuissa aineksissa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on tarvittaessa selvitettävä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Esitetyn kunnostussuunnitelman mukaan ilmoitusalueella havaitut haitta-aineet eivät aiheuta merkittävää terveys- tai ympäristöriskiä alueen nykyisessä käytössä. Tutkittua aluetta käytetään autojen pesuun, huoltoon ja pysäköintiin, ja se on asfaltilla päällystetty. Alueen pilaantuneita maa-aineksia tullaan kuitenkin poistamaan autoliikkeen laajennuksen rakennustöiden yhteydessä, jolloin tontille rakennetaan uusi huoltohalli ja uusi liikerakennus. Aluetta voidaan kunnostuksen jälkeenkin pitää teollisuus-, varasto- ja työpaikka-alueena, jolla ei ole asuinrakennuksia ja jonka maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Tällaisella alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) annetun ylemmän ohjearvon. Tähän perustuu asetettu haitta-ainekohtainen puhdistustavoite.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla. On huomioitava, että alueen tutkimuksissa havaittujen öljyhiilivetyjen keskitisleiden keveimmät jakeet ovat suhteellisen herkästi ilmaan haihtuvia ja voivat myös kulkeutua maaperästä rakennusten sisäilmaan. Siksi haitta-ainekohtaisen tavoitearvon lisäksi määrätään, että alueelle jäävästä maasta ei saa aiheutua ympäristö- tai terveysriskiä alueen tulevassa käytössä eikä viihtyvyyttä heikentävää hajuhaittaa rakennusten sisätiloissa tai naapurustossa.

Alueen maaperästä kaivettu tuhka on jätettä, jolla voi olla haitallisia ominaisuuksia peittämättömänä, maan pinnalle läjitettynä. Jätejakeiden poistamisella alueelta estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai kyseiselle jätejakeelle soveltuvilla liukoisuustesteillä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esimerkiksi asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti. Poistettavan maa-aineksen riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Lisäksi kaivetun voimalaitostuhkan toimittaminen hyödyntämispaikkaan voi edellyttää epäorgaanisten haitta-aineiden lisäksi PAH-yhdisteiden summapitoisuuden ja PCB-yhdisteiden analysointia.

Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen. Koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa, kaikista poistettavan maa-aineksen haitta-aineiden pitoisuuksien tai maaperän jäännöspitoisuuksien mittaamista varten otetuista näytteistä on tarpeen tutkia kaikkien niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä kaivualueella on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmillä. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää, ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen. Suunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristökeskukselle mahdollisuus arvioida eristys- tai huomiorakenteiden tarve ja riittävyys.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Loppuraportissa tulee esittää alueet, joihin on asennettu eristys- tai huomiorakenteita, jotta alueen mahdollisissa tulevissa kaivutöissä eristysrakenteet ja pilaantuneet maa-ainekset tiedetään ottaa huomioon.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Määräys on tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja. Pilaantuneen maan pölyäminen voi aiheuttaa em. haittoja, ja siksi pilaantuneen maan pölyäminen tulee huolellisesti estää esimerkiksi peittämällä välivarastoitavat maa-ainekset. Ainesten esikäsittelyssä seulomalla tai kaivinkoneella välppäämällä tulee kiinnittää erityistä huomiota pölyntorjuntaan.

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytyille kuljetusliikkeille tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantovesien tutkiminen ja pilaantuneeksi todettujen vesien puhdistaminen tai poistaminen ilmoitusalueelta varmistaa, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden lisäpilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristökeskukselle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristökeskus voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten ja tuhkatäytön hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, tämän vuoksi ympäristökeskus tarkastaa suunnitelman, jossa on käsitelty myös em. vaikutuksia riittävästi hyötykäytön teknisen toteuttamisen esittämisen lisäksi. Suunnitelmassa on erityisesti huomioitava, ettei maa-ainesten tai tuhkan hyötykäyttö ilmoitusalueella lisää pohjaveden pilaantumisriskiä. Jätettä sisältävän rakenteen enimmäispaksuuden asettaminen ja vaatimus rakenteen päällystämisestä perustuvat periaatteisiin, joilla valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) ohjaa tuhkien käyttöä ilmoitusalueen kaltaisissa kenttärakenteissa. Haihtuvia haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

8. Tiedottaminen ja raportointi

Tiedot vastuuhenkilöistä, kunnostusajankohdasta, käsittely- ja loppusijoituspaikoista, kuljetetuista massamääristä sekä työvaiheiden etenemisestä ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Tieto kulkee viranomaiselle varmimmin puhelimella soittamalla tai sähköpostilla.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Loppuraportin liittäminen huoltoasiakirjoihin turvaa osaltaan kyseisen selontekovelvollisuuden täyttymistä.

9. Jälkiseuranta

Oikein suunnitellulla ja toteutetulla seurannalla varmistutaan riskinarvion oletusten toteutumisesta eli siitä, että alueelle jäävä pilaantunut maa-aines ei aiheuta pohjaveden eikä maaperän pilaantumista alueella eikä sen ulkopuolella.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ympäristölautakunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristölautakunta 19.5.2015, 209 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Crys Kiinteistöt Oy c/o Autokiinteistöt Laakkonen Oy:lle.