Oikaisuvaatimus tuntiopettajaksi ottamisesta

Päätös on ehdotuksen mukainen.

********** on tehnyt oikaisuvaatimuksen Yhtenäiskoulun johtokunnan 8.3.2017 (11 §) tekemästä päätöksestä, jolla johtokunta on ottanut kotitalouden tuntiopettajaksi **********

Yhtenäiskoulun johtokunta on antanut asiasta lausunnon 4.4.2017.

Kuntalain 89 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan, niiden jaostojen sekä niiden alaisten viranomaisten päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) ja kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Helsingin kaupungin opetustoimen johtosäännön 20 §:n 5 momentin mukaan opettajanviran haltijan ottaa peruskoulussa johtokunta.

Kotitalouden tuntiopettajan tehtävä julistettiin haettavaksi ajalla 13.1.-1.2.2017. Hakuilmoituksessa edellytettiin kelpoisuusvaatimuksena opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukaista kelpoisuutta ja eduksi luettavana seikkana ilmoitettiin näkemys uuden kotitalous- ja liikuntapainotuksen kehittämisestä. Tehtävän kuvauksena ilmoitettiin kotitalousopettajan tehtävät yhtenäisessä peruskoulussa. Koulussa on kotitalous- ja liikuntapainotus vuosiluokilla 7-9.

Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii päätöstä kumottavaksi ja että virkaan valitaan henkilö, jonka koulutus vastaa haettavan ollutta tehtävää. Oikaisuvaatimuksentekijä toteaa hakeneensa virkaa.

Esittelijä toteaa, että kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Opettajien kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa.

Perustuslain yleisten nimitysperusteiden mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 5 §:ssä säädetään aineenopetusta antavan opettajan kelpoisuudesta. Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä

3) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, kelpoisuuden tuottavat osaltaan kussakin opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 27 §:ssä säädetään aikaisemmin saavutetun kelpoisuuden säilymisestä mm. seuraavaa: Henkilö, joka on tämän asetuksen voimaan tullessa kelpoinen peruskoulun opettajan virkaan, on kelpoinen antamaan tässä asetuksessa tarkoitettua vastaavaa opetusta.

Asetuksessa peruskouluasetuksen muuttamisesta (294/1996) 102 §:ssä todetaan, että lehtorin virkaan on kelpoinen henkilö, joka:

1) on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) on suorittanut vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot tai korkeakoulun antaman todistuksen mukaan niitä vastaavat opinnot virkaan kuuluvissa aineissa, kuitenkin enintään kahdessa aineessa; sekä

3) on suorittanut vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot tai jolla on luokanopettajan virkaan vaadittava kelpoisuus.

Kaupallisten aineiden, kotitalouden, maa- ja metsätalouden sekä puutarhanhoidon, teknisen työn ja tekstiilityön lehtorin virkaan on lisäksi kelpoinen henkilö, jolla on virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai soveltuva opistoasteen tutkinto sekä vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Virkaan valittu on suorittanut Haaga Instituutissa opistotason restonomin tutkinnon vuonna 1990 ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suuntautumislinjana ammattipedagogia vuonna 1998. Hän on kelpoinen peruskoulun kotitalouden opettajan virkaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 27 §:n siirtymäsäännöksen nojalla.

Virkaan valittu on toiminut Länsi-Uudenmaan Ammattikoulutuskuntayhtymän ravitsemuksen sekä kokkien ja tarjoilijoiden ammatillisten aineiden tuntiopettajana vuosina 1998-1999 yhden vuoden sekä tuntiopettajana, asiantuntijana ja opettajana vuosina 2000-2005 5 vuotta. Helsingin kaupungin tuntiopettajana hän on toiminut vuodesta 2008 7 vuotta (kotitalouden opettaja, yläkoulun hallituksen ohjaava opettaja sekä tukioppilasohjaaja). Lisäksi hän on toiminut ravintolakokkina 1985-87, vuoropäällikkönä 1990-94 ja ravintolapäällikkönä vuosina 1994-97.

Oikaisuvaatimuksen tekijän hakemuksesta ilmenee, että hän on valmistunut Helsingin yliopistosta kasvatustieteelisestä tiedekunnasta kotitalousopettajaksi vuonna 2007. Lisäksi hän on suorittanut Urheiluopisto kisakeskuksessa liikunnan ammattitutkinnon vuonna 2015.

Hän on toiminut Vantaan kaupungilla laaja-alaisena erityisopettajana vuonna 2007 6 kk, Espoon kaupungilla kotitalouden lehtorina vuosina 2007-2010 2 vuotta 3 kk, Nurmijärven kaupungilla kotitalouden lehtorina vuosina 2012-2013 1 vuosi 3 kk, Tapiolan voimistelijoiden ryhmäliikunnan ohjaajana lapsille ja aikuisille vuosina 2015-2016 1 vuosi sekä Espoon kaupungilla kotitalouden tuntiopettajana vuosina 2015-2017 1 vuosi 1 kk. Lisäksi hän on toiminut yrittäjänä hyvinvointialalla.

Johtokunta toteaa lausunnossaan mm., että sekä virkaan valittu että oikaisuvaatimuksen tekijä ovat muodollisesti kelpoisia Yhtenäiskoulun kotitalouden tuntiopettajan virkaan.

Virkaan valitulla on yhteensä kuusi vuotta kokemusta ammatillisten aineiden opettajana. Peruskoulussa hän on toiminut sivutoimisena tuntiopettajana yhteensä 16 kuukautta ja päätoimisena tuntiopettajana viisi vuotta ja kuusi kuukautta. Hänellä on opettajakokemusta yhteensä 12 vuotta ja 10 kuukautta. Kaikki hänen opettajakokemuksensa on kotitalouden oppiaineeseen liittyvää. Oikaisuvaatimuksen tekijällä on yhteensä viisi vuotta ja neljä kuukautta opettajakokemusta, josta neljä vuotta ja 10 kuukautta on kotitalouden oppiaineeseen liittyvää. Valitulla on pidempi työkokemus opetusalalla kuin oikaisuvaatimuksen tekijällä.

Yhtenäiskoulun johtokunta piti päätöstä tehdessään merkittävänä valitun monipuolista työkokemusta ja hänen Yhtenäiskoulussa usean lukuvuoden aikana antamia näyttöjä kotitalouden menestyksekkäästä opetuksesta yhtenäisessä peruskoulussa. Hänen panoksensa uuden kotitalous- ja liikuntapainotuksen eteenpäin viemisessä on ollut tärkeä.

Johtokunta katsoi, että hakemusten ja haastattelussa esille tulleiden seikkojen johdosta tehdyn kokonaisarvion perusteella valittu on ansioitunein ja soveliain virkaan. Hänellä on kykyjensä, koulutuksensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella hakijoista parhaat edellytykset Yhtenäiskoulun kotitalouden tuntiopettajan viran hoitamiseen ja erityisesti kotitalous- ja liikuntapainotuksen kehittämiseen.

Esittelijä toteaa, että johtokunta on valintaa tehdessään ottanut huomioon perustuslain mukaiset nimitysperusteet. Kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista johtokunta on valinnut koulutuksen ja työkokemuksen sekä tekemänsä kokonaisarvion perusteella taitavimmaksi, kyvykkäimmäksi ja soveliaimmaksi arvioimansa hakijan.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Johtokunta on harkintansa mukaan voinut valita kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista valitsemansa henkilön kyseiseen virkaan. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että johtokunta olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin, mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä. Johtokunnan päätös ei ole lainvastainen.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun ja johtokunnan lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.

Päätös tullut nähtäväksi 09.05.2017

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.