Oikaisuvaatimus luokanopettajan virkaan ottamisesta

Päätös on ehdotuksen mukainen.

********** on tehnyt oikaisuvaatimuksen Pukinmäenkaaren peruskoulun johtokunnan 2.3.2017 tekemästä päätöksestä (§ 9), jolla johtokunta päätti valita luokanopettajan virkaan KM, luokanopettaja **********

Kuntalain 89 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan, niiden jaostojen sekä niiden alaisten viranomaisten päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) ja kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Pukinmäenkaaren peruskoulun johtokunta on antanut asiasta lausunnon 31.3.2017.

Hakuilmoitus

Luokanopettajan tehtävä oli haettavana ajalla 13.1. – 1.2.2017.

Hakuilmoituksessa edellytettiin kelpoisuusvaatimuksena opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) mukaista kelpoisuutta. Tehtävän kuvauksen mukaan kysymyksessä oli luokanopettajan tehtävä yhtenäisessä peruskoulussa. Eduksi luettiin hakuilmoituksen mukaan osaaminen ohjelmoinnissa ja robotiikassa.

Virkaa haki 34 hakijaa, joista viisi kutsuttiin haastatteluun hakemuksen perusteella.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimukset

Oikaisuvaatimuksen mukaan virkahakumenettelyssä ei huomioitu oikaisuvaatimuksen tekijän osaamista ohjelmoinnissa ja robotiikassa. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan hän ei kyennyt osoittamaan perusteellista robotiikan ja ohjelmoinnin osaamistaan haastattelun luonteen vuoksi ja koska mahdollisuus täydentää osaamista koskevia tietoja tuli rehtorin yllättäen soittaman puhelun aikana, johon oikaisuvaatimuksen tekijä ei ollut voinut varautua. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan hänen vahvuutensa ohjelmoinnissa ja robotiikassa saattaa ylittää tehtävään valitun henkilön osaamisen.

Pukinmäenkaaren peruskoulun johtokunnan antama lausunto

Johtokunnan lausunnon mukaan kaikilla viidellä haastatteluun kutsutulla oli kasvatustieteen maisterin tutkinto ja luokanopettajan kelpoisuus sekä hakemuksessa annettujen tietojen mukaan osaamista eduksi luetuissa asioissa. Haastatteluun kutsuttujen opetuskokemus peruskoulussa oli 1-8 vuotta.

Johtokunnan lausunnon mukaan haastattelu järjestettiin ryhmähaastatteluna, jossa haastattelijoina olivat rehtorin lisäksi virka-apulaisrehtori ********** ja johtokunnan jäsen ********** Kaikille haastateltaville lähetettiin ennakkotehtävä, jonka he toimittivat etukäteen haastattelijoille. Ennakkotehtävässä pyydettiin lyhyt kuvaus itsestä sekä suunnitelma ohjelmoinnin opetuksen toteuttamisesta alkuopetuksessa. Tätä suunnitelmaa jokainen hakija sai käyttää haastattelun ryhmäkeskusteluosuudessa. Kysymysten jälkeen haastattelu jatkui keskusteluna, jolloin haastateltavat käsittelivät ennakkotehtävän aihetta ryhmässä 20 minuuttia. Keskustelun aikana haastattelijat arvioivat hakijoiden toimintaa seurantalomakkeen avulla. Haastattelun lopuksi hakijoille oli varattu aikaa kysyä koulun toiminnasta.

Lausunnosta ilmenee, että kaikki hakijat osoittautuivat haastattelun perusteella osaaviksi hakijoiksi, joista kullakin oli omat vahvuutensa. Ryhmäkeskusteluosuudessa kaikki hakijat osoittivat ymmärryksensä ohjelmoinnin opettamisesta ja taitonsa suunnitella ohjelmoinnin opetus.

Johtokunnan lausunnossa todetaan, että rehtori halusi vielä varmistaa haastattelun jälkeen, että oli jokaisen osalta tulkinnut oikein hakemuksessa ilmoitetun osaamisen myös robotiikan osalta. Rehtori soitti jokaiselle viidelle hakijalle ja kysyi, sopiiko haastattelijan antaa lisätietoja virkavalintaa varten. Tähän myös oikaisuvaatimuksen tekijä vastasi myöntävästi. Hän ei pyytänyt saada täydentää tietojaan haastattelun tai puhelinkeskustelun jälkeen.

Kaikilta hakijoilta tiedusteltiin johtokunnan lausunnon mukaan kolme asiaa: Oletko edelleen kiinnostunut paikasta Pukinmäenkaaren peruskoulussa? Kerro tekemistäsi robotiikan projekteista, jotka ovat toteutuneet. Kerro toimivaksi havaitsemasi käytäntö kodin ja koulun yhteistyössä. Kaikki hakijat ilmoittivat kiinnostuksensa. Oikaisuvaatimuksentekijä vahvisti, että hänellä oli päivän koulutus robotiikasta ja opetuskokemusta asiasta oppilaiden kanssa yhdeltä lukuvuodelta. ********** oli useita koulutuksia robotiikasta ja opetuskokemusta asiasta viiden vuoden ajalta oppilaiden valinnaisista opinnoista. Puhelinkeskustelu vahvisti oikeiksi aikaisemmin annettuja tietoja.

Hakijoista 2 ilmoitti puhelinkeskustelun jälkeen vastaanottaneensa viran toisaalta eivätkä siten olleet käytettävissä tehtävään. Rehtori päätti esittää virkaan ********** jolla oli selkeästi osaamista molemmissa eduksi luetuissa asioissa. Hänen opetuskokemuksensa luokanopettajan oli hieman pidempi kuin oikaisuvaatimuksen tekijällä, mutta eduksi luetun asian opettamisesta oppilaille hänellä oli vuosia enemmän kokemusta. Koska kyseessä on nimenomaan luokanopettajan tehtävä, rehtori katsoi ansioiksi ala-asteikäisten oppilaiden opettamisen. Oikaisuvaatimuksen tekijä oli ilmoituksensa mukaan kouluttanut aikuisia robotiikassa ja ohjelmoinnissa noin vuoden.

Lisäksi ********** oli muista hakijoista poiketen näyttöä oppilaiden hänen ohjauksessaan tekemistä robotiikan töistä videon muodossa.

Virkaan valitun eduksi voidaan johtokunnan lausunnon mukaan myös lukea osoitettu kansalaiskuntoisuus luottamusta vaativissa kansallisissa ja kansainvälisissä jääkiekkotuomarin tehtävissä vuosien ajan. Virkaan valittu on myös osoittanut kykyä tehdä rakentavaa yhteistyötä eri tahojen kanssa niin koulun sisällä kuin ulkopuolella.

Johtokuntakokouksessa 2.3.2017 rehtori esitteli prosessin ja hakijat ansiovertailuineen. Kukaan johtokunnan jäsenistä ei tehnyt vastaehdotusta, joten johtokunta päätti yksimielisesti valita virkaan **********

Edellä kuvattuun perustuen johtokunta ei lausunnon mukaan näe perusteita päätöksen oikaisemiseen. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa toimitetuissa tiedoissa ei ole sellaisia asioita, jotka oleellisesti muuntaisivat käsitystä hänen ansioistaan peruskoulun luokanopettajan avoinna olleeseen virkaan.

Sovellettavat oikeusohjeet ja viran kelpoisuusvaatimukset

Helsingin kaupungin opetustoimen johtosäännön 20 §:n 5 momentin mukaan opettajanviran haltijan ottaa peruskoulussa johtokunta.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Opettajien kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa.

Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Säännöstä koskevan hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan liittyvän konkreettiset työtehtävät.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 4 §:n 1 momentin mukaan luokanopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut: 1) kasvatustieteen maisterin tutkinnon, vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset peruskoulussa tai perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot sekä vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot; 2) kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen (530/1978) mukaisen kandidaatin tutkinnon sekä 1 kohdassa tarkoitetut opinnot; tai 3) Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa vähintään kolmivuotiseen koulutusohjelmaan perustuvan peruskoulun luokanopettajan tutkinnon.

Kelpoisuus antaa luokanopetusta on myös henkilöllä, jolla on kelpoisuus antaa aineenopetusta perusopetuksessa ja joka on suorittanut peruskoulussa opetettavien aineiden ja joka on suorittanut peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot.

Esittelijän kannanotto

Esittelijä toteaa, että sekä oikaisuvaatimuksen tekijä että tehtävään valittu henkilö täyttävät hakemusasiakirjojen perusteella haettavana olleen tehtävän muodolliset kelpoisuusvaatimukset ja ovat koulutuksen osalta tasaveroisia.

Hakemusasiakirjojen mukaan tehtävään valittu henkilö on työskennellyt erilaisissa opettajan tehtävissä vuodesta 2012 alkaen. Vuonna 2012 hän on toiminut kevätlukukauden englannin ja ruotsin kielen lehtorina, vuosina 2012 – 2014 resurssiopettajana ja vuosina 2014 – 2017 luokanopettajana tai päätoimisena tuntiopettajana.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on ollut luokanopettajan viransijaisena vuonna 2013, luokanopettajana 2013 – 2014 ja edelleen luokanopettajana vuodesta 2014 eteenpäin.

Tehtävään valitun henkilön opetuskokemus on jonkin verran oikaisuvaatimuksen tekijän opetuskokemusta pidempi.

Hakuilmoituksen mukaan eduksi luettavissa asioissa tehtävään valitulla henkilöllä on hakemusasiakirjojen ja rehtorin hänen kanssaan käymän puhelinkeskustelun mukaan useita koulutuksia ja kokemusta viiden vuoden ajalta, jolloin hän on opettanut robottiohjelmoinnin valinnaiskurssia 4-6 luokkalaisille. Koska kysymys on luokanopettajan tehtävästä, voidaan katsoa ansioksi, että opetus on kohdistunut ala-asteikäisiin oppilaisiin. Lisäksi ********** oli muista hakijoista poiketen näyttöä oppilaiden hänen ohjauksessaan tekemistä robotiikan töistä videon muodossa.

Oikaisuvaatimuksen tekijällä on eduksi luettavista asioista hakemusasiakirjojen ja rehtorin hänen kanssaan käymän puhelinkeskustelun mukaan yksi koulutus. Lisäksi hän on opettanut robotiikkaa ja ohjelmointia aikuisille yhden vuoden ajan. Oikaisuvaatimuksen tekijä kertoo oikaisuvaatimuksessa tarkemmin eduksi luettaviin asioihin liittyvästä osaamisestaan. Kuten johtokunta lausunnossaan toteaa, uusissa tiedoissa oikaisuvaatimuksen tekijän osaamisesta ei kuitenkaan ole sellaisia asioita, jotka oleellisesti muuttaisivat käsitystä hänen ansioistaan suhteessa avoinna olleen viran tehtäväalaan.

Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan hän ei kyennyt osoittamaan perusteellista robotiikan ja ohjelmoinnin osaamistaan haastattelun luonteen vuoksi ja koska mahdollisuus täydentää osaamista koskevia tietoja tuli rehtorin yllättäen soittaman puhelun aikana, johon oikaisuvaatimuksen tekijä ei ollut voinut varautua. Saadun selvityksen mukaan kaikilla haastatteluun kutsutuilla hakijoilla oli samanlainen mahdollisuus tuoda esiin osaamistaan ja kyvykkyyttään toimittamalla ennakkotehtävän, ryhmähaastatteluun osallistumalla sekä vielä myöhemmin rehtorin kanssa käymässään puhelinkeskustelussa. Oikaisuvaatimuksen tekijä oli siten hakijana muiden haastatteluun kutsuttujen hakijoiden kanssa tasavertaisessa asemassa.

Helsingin kaupungin henkilöstöhankinnan periaatteiden mukaan osa hakijoista kutsutaan haastatteluun hakemusten perusteella. Haastattelun tarkoituksena on erityisesti

- täydentää hakijasta saatuja tietoja,

- saada hakijasta kokonaiskuva,

- arvioida hakijan soveltuvuutta,

- antaa hakijalle tietoa organisaatiosta, toimintatavoista sekä haettavana olevasta tehtävästä.

Esittelijä toteaa, että johtokunta on valintaa tehdessään ottanut huomioon perustuslain mukaiset nimitysperusteet. Kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista johtokunta on valinnut tekemänsä kokonaisarvion perusteella taitavimmaksi, kyvykkäimmäksi ja soveliaimmaksi arvioimansa hakijan.

Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole tuonut esille sellaisia seikkoja, joiden mukaan oikaisuvaatimuksen tekijä olisi ansioituneempi kyseiseen virkaan kuin valituksi tullut henkilö.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun ja johtokunnan lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.

Päätös tullut nähtäväksi 30.05.2017

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.