Selvitys Helsingin uusista ilmastotavoitteista -Hiilineutraalisuustavoitteen päivitys sekä vuoden 2030 päästötavoite ja toimenpiteet

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunginjohtajan asettaman Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä on Helsingin ilmastotyön koordinointi, seuranta ja toimien toteutuksen edistäminen. Tehtävänä on myös valmistella ilmastopoliittiset tavoitteet toimenpiteineen valtuustokauden 2017-2021 strategiaohjelmaa varten. Poikkihallinnollisen Ilmastotyöryhmän puheenjohtajana on apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Ryhmän työhön voi tutustua Stadinilmasto.fi -sivustolla. Selvitys on ilmastotyöryhmän esitys Helsingin uusiksi ilmastotavoitteiksi vuodelle 2030 ja kaupungin hiilineutraalisuustavoitteen päivitykseksi. Selvityksessä esitetään vaihtoehtoiset skenaariot Helsingin päästökehitykselle, ilmastotavoitteille ja keskeisille toimenpiteille.

Päästöjen perusura vuoteen 2030

Ilmastotavoitteet ja toimenpiteet perustuvat arvioon siitä, miten Helsingin päästöt kehittyvät nykyisellä politiikalla vuoteen 2030 mennessä. Tätä kutsutaan perusuraksi (Business as usual, BAU). Tämä kuvaa Helsingin ilmastonmuutoksen hillinnän kehitystä nykyisten politiikkatoimien ja jo päätettyjen toimenpiteiden perusteella. Energiantuotannon osalta siihen sisältyy Helenin kehitysohjelman toteutus kuten Hanasaaren voimalaitoksen sulkeminen. Näiden toimenpiteiden suurimmat investoinnit ajoittuvat vuosille 2020-2025. Maltillisia tulevaisuusarvioita haettiin myös työ- ja elinkeinoministeriön Energia- ja ilmastostrategia 2016:n perusskenaariosta sekä VTT:n malleista. BAU-skenaariossa Helsingin kasvihuonekaasupäästöt ovat 51 prosenttia pienemmät vuonna 2030 vuoteen 1990 verrattuna, mikä tarkoittaa asukaskohtaisena 67 prosentin vähennystä.

Skenaariot vuoteen 2030

Perusuran pohjalta tuotettiin Helsingin kaupungin asiantuntijoiden kanssa kuusi skenaarioita. Niissä arvioitiin lisätoimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi erityisesti sähkön ja lämmön käytössä ja liikenteessä.

Ryhmien arvioiden mukaan suurimmat päästövähennykset ovat saavutettavissa liikenteessä, -62 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Sähköautoja ja ladattavia hybridejä arvioitiin vuonna 2030 olevan yli kolmannes kaikista autoista Helsingissä. Kävelyn ja pyöräilyn yhteenlasketun osuuden vuorokauden aikana kuljetuista kilometreistä uskottiin lähes kaksinkertaistuvan ja toisaalta henkilöautoilla liikuttaisiin selvästi nykyistä vähemmän. Raideliikenteen kasvun arvioitiin olevan BAU-skenaariota voimakkaampaa.

Rakennusten lämmittäminen on nykyään suurin päästöjen aiheuttaja Helsingissä. Vuonna 2030 ryhmien yhteisen näkemyksen mukaan lämmityksen päästöt ovat edelleen selvästi yli puolet Helsingin kokonaispäästöistä. Lämmityksen energiatehokkuuteen odotetaan merkittäviä parannuksia. Helsinkiin vuoteen 2030 mennessä rakennettavien uusien rakennusten energiankulutusta on mahdollista vähentää nykyisestä. Suuremmat päästövähennykset saadaan kuitenkin parantamalla olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta.

Maalämmön voimakas yleistyminen vähentää Helsingin päästöjä. Öljyn osuus erillislämmitteisestä kerrosalasta on enää noin 10 prosenttia vuonna 2030 eli kehitys olisi samansuuntaista kuin esimerkiksi Ruotsissa on tapahtunut.

Sähkönkulutus vähenee erityisesti palvelusektorilla ja teollisuudessa energiatehokkuuden paranemisen myötä. Myös kotitalouksien sähkönkulutus vähenee asukasta kohti laskettuna, mutta kokonaisuudessaan kulutus lisääntyy väestönkasvun seurauksena. Energiatehokkuuden lisääntymisen vastapainona nähtiin lämpöpumppujen ja sähköautojen lisäämä sähkön käyttö.

Paikallisen, lähinnä aurinkopaneeleilla tuotetun sähkön osuutta voidaan nostaa lähes yhdeksään prosenttiin Helsingissä kulutetusta käyttösähköstä. Tämä vastaisi noin kolmannesta kattojen aurinkosähkön tuotantopotentiaalista nykytekniikalla. Verkkosähkön päästökertoimen viiden vuoden keskiarvo pienenee jo BAU-skenaariossa nykyisestä merkittävästi, noin 40 prosenttia.

Selvityksessä esitetään myös, miten ennakoitua pienempi asumis- ja työpaikkaväljyyden kehitys tai hallituksen Energia- ja ilmastostrategian mukainen kivihiilen polton lopettaminen vaikuttaisivat Helsingin päästökehitykseen.

Esitys vuoden 2030 päästötavoitteeksi ja hiilineutraalisuustavoite

Skenaarioihin ja niille tehtyihin herkkyystarkasteluihin perustuen raportissa esitetään, että Helsingin kasvihuonekaasupäästötavoitteeksi voidaan asettaa kokonaispäästöjen vähentäminen 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990. Tämä tarkoittaisi asukasta kohden 73 prosentin vähennystä. Raportissa esitetään samalla, että Helsinki asettaisi hiilineutraalisuustavoitteen vuodelle 2040, jolloin jäljelle jääneet päästöt kompensoidaan paikallisesti tai kansainvälisesti.

Edellytykset näiden tavoitteiden asettamiseksi ovat, että kaupunki pystyy vähentämään päästöjä lisätoimenpiteillä BAU-skenaarioon verrattuna 10 prosenttiyksikön verran perusuran noin 50 prosentin päästövähennysten lisäksi. Lisätoimet kohdistuvat sähkön- ja lämmön kulutuksen alentamiseen, uusiutuvan paikallisen sähkön tuotannon kasvattamiseen sekä öljyn käytön vähentämiseen ja liikenteen päästöjen vähentämiseen. Energiantuotannossa vuoden 2030 tavoite perustuu Helen Oy:n nykyiseen valtuuston 2015 päättämään kehitysohjelman vaihtoehtoon sekä markkinanäkymiin pohjautuvaan arvioon kaukolämmön tuotannon polttoainejakaumasta (kivihiili 30 %, maakaasu 30 %, biopolttoaineet 30 % ja ilmalämpöpumput 10 %). Samalla Helsinki määrittelee hiilineutraalisuuden toteutumisen tavalla, joka vastaa yleistä käytäntöä Suomessa. Tällöin päästöjä vähennetään vähintään 80 prosentilla ja loput kompensoidaan. Hiilineutraalisuustavoite vuodelle 2040 on linjassa Helenin vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteen kanssa, joka edellyttää merkittäviä toimenpiteitä fossiilisten polttoaineiden vähentämiseksi kaukolämmön tuotannossa.

Mikäli valtio toteuttaa päätöksensä kivihiilen käytön kiellosta vuoteen 2030 mennessä, Helsinki voisi aikaistaa hiilineutraalisuustavoitteen vuosien 2030-2040 välille. Ajankohta riippuisi siitä, kuinka paljon kivihiiltä korvataan päästöttömillä energialähteillä.

Ilmastotyöryhmä esittää myös, että selvityksessä esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi tulee syksyllä 2017 laatia Helsingin ilmastotoimenpiteiden linjaukset vuodelle 2030. Ilmastotoimenpiteiden linjaukset laaditaan, kun uusi valtuusto on päättänyt valtuustostrategian ilmastotavoitteet. Päästötavoitteen saavuttamiseksi asetettavaa keinovalikoimaa tulee samalla täsmentää ja esittää toimenpiteille myös aikataulut, vastuut, lisäselvitystarpeet sekä kustannusarviot.

Päätös tullut nähtäväksi 24.05.2017

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §