Kaduilla ja yleisillä alueilla tehtävistä töistä aiheutuvien haittojen vähentäminen

Yleisten töiden lautakunta päättää kehottaa rakennusvirastoa toimenpiteisiin, joilla yleisillä alueilla tehtävien töiden hallinta paranee. Rakennusviraston tulee:

• lisätä kunnallistekninen työmaa -toimintatavan vaikuttavuutta viraston kadunrakennushankkeissa,
• velvoittaa työstä vastaavaa suorittamaan työn ilta-, yö- tai viikonlopputyönä, milloin se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista,
• parantaa kadulla tehtävien töiden valvontaa kaikki liikennemuodot huomioiden,
• tarkistaa tilapäisten liikennejärjestelyiden ohjeistus eri liikennemuodot huomioiden,
• kehittää pääkaupunkiseudulla ja valtakunnallisesti yhteisiä katutyökäytäntöjä sekä
• edistää lainsäädännön muutosta, joka lisäisi kunnan ohjauskeinoja kadulla tehtäviä töitä koskien.

Yleistä

Johtosäännössä yleisillä alueilla tehtävien töiden ja tilapäisten liikennejärjestelyjen toimivalta on rakennusviraston palveluosaston alueidenkäyttötoimistolla.

Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta säädetyn lain (myöh. kunnossa- ja puhtaanapitolaki) mukaan työstä vastaavan on tehtävä työstä kadulla ja yleisellä alueella ilmoitus kunnalle. Kunnan on käsiteltävä ilmoitus 21 vuorokauden määräajassa. Ilmoitusmenettely antaa kunnalle mahdollisuuden ohjata, valvoa, ajoittaa ja sovittaa yhteen töitä ja niiden suorittamista niin, että töistä liikenteelle tai muulle käytölle aiheutuvia haittoja voidaan estää ja vähentää. Ilmoittaminen kunnalle on välttämätöntä myös siksi, että kunta voi toteuttaa sille maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyn velvollisuuden johtojen, laitteiden ja rakenteiden yhteen sovittamiseksi.

Katutöiden hallinnan kokonaisuuteen kuuluu myös muita viranomaisia, kuten ympäristökeskus, joka vastaa ilmoitusmenettelystä liittyen mm. yötöihin, lisäksi poliisilla on toimivalta puuttua vaaraa aiheuttaviin töihin sekä ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönteihin. Työstä vastaava voi saattaa kunnan työtä koskevien määräysten lainmukaisuuden rakennusvalvontaviranomaisen ratkaistavaksi. Kadulla tehtävien töiden ohjausta tehdään yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa.

Yhteinen kunnallistekninen työmaa (YKT)

Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto käynnisti vuonna 2006 YKT-hankkeen sujuvoittamaan yleisten alueiden kadunrakennushankkeita, vähentämään niiden aiheuttamia haittoja ja nopeuttamaan niiden läpimenoaikoja.

YKT prosessin ydinajatus on tuoda kaikki osapuolet samaan rakennushankkeeseen (suunnittelu ja toteutus), sopia päätoteuttajasta, turvallisuuskoordinaattorista sekä sitouttaa osapuolet hankkeen ajaksi. Sen tarkoitus on myös parantaa kokonaislaatua, vähentää kaivuhaittoja, lyhentää toteutusaikoja ja kehittää kokonaiskustannuksiltaan taloudellisempia ratkaisuja.

YKT prosessi sisältää mm. arvioita hankkeen aiheuttamista haitoista ja työmaan aikaisten liikennejärjestelyjen huomioonottamisesta. Nämä asiat huomioitaessa työnaikaisten liikennejärjestelyjen suunnittelu ja toteutus varmistaa työmaan ympäristön turvallisuuden ja sujuvamman liikenteen.

Ilta-, yö- tai viikonlopputyön velvoittaminen

Työstä vastaavan on tehtävä työstä kadulla ja yleisellä alueella ilmoitus kunnalle. Ilmoituksen tekeminen antaa työtä tekevälle mahdollisuuden käyttää tilapäisesti kunnan omistamaa tai hallitsemaa katua tai yleistä aluetta työmaa-alueena. Kunta antaa suostumuksen työn aloittamiseen sekä työtä koskevat ohjeet ja määräykset, jotka ovat tarpeen työstä mahdollisesti liikenteen sujuvuudelle, turvallisuudelle ja esteettömyydelle, kadulla ja yleisellä alueella sijaitseville johdoille ja laitteille sekä kadun ja yleisen alueen rakenteille aiheutuvan haitan ja vahingon vähentämiseksi.

Laissa säädetään, mitä työtä koskevat määräykset voivat koskea. Varsinkin vilkkaimmilla kaduilla tehtävien töiden osalta on syytä tutkia mahdollisuutta velvoittaa työn suorittamiseen ilta-, yö- tai viikonloppuaikaan, jotta työstä liikenteen sujuvuudelle, turvallisuudelle ja esteettömyydelle aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Toisaalta pitää huomioida Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräykset(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), jotka asettavat tiukat reunaehdot ilta-, yö- ja viikonlopputyön suorittamiselle. Ympäristönsuojelulaissa on lisäksi asetettu toiminnanharjoittajalle velvollisuus ilmoittaa 30 vuorokautta ennen erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavan toiminnan aloittamisesta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Kadulla tehtävien töiden valvonnan parantaminen kaikki liikennemuodot huomioiden

Alueidenkäytön tärkeimpiä tehtäviä on koordinoida ja valvoa yleisellä alueilla tehtäviä töitä ja niiden turvallisuutta, liikenteen sujumista ja kaupunkiomaisuuden arvon säilymistä. Näiden mukaisesti annetaan kunnossapitolain perusteella hankkeeseen ryhtyvälle työtä koskevat määräykset ja ohjeet. Työstä vastaavan on liitettävä ilmoitukseen selvitys, jossa osoitetaan tarvittavassa laajuudessa tilapäinen liikennejärjestely kaikki liikennemuodot huomioon ottaen. Ilmoituksen tarkastuksen yhteydessä arvioidaan tilapäinen liikennejärjestely ja tehdään sitä koskeva päätös, jonka työstä vastaava toteuttaa.

Helsingissä on vuosittain yleisillä alueilla tehtäviä katutöitä n. 6500 kpl. Ilmoitusmäärät ovat pysyneet viimeisinä vuosina melko samoina, mutta tiivistyvä kaupunki ja kasvava liikennemäärä ovat lisänneet tuntuvasti valvonnan tarvetta ja työmaajärjestelyiden vaatimuksia. Työmaiden lukumäärän ollessa suuri, vaatimusten kasvaessa ja viime vuosien lisääntyneiden tehtävien vuoksi valvontaa ei ole pystytty pitämään riittävällä tasolla.

Tämän vuoksi alueidenkäyttö on ottanut käyttöön valvonnan mobiilivalvontatyökalun ja kehittänyt maankäytön hallintajärjestelmää sekä käynnistänyt hankkeen, jossa selvitetään mahdollisuutta työstä vastaavan suorittamaan omavalvontaan. Näin vapautuvia resursseja voidaan kohdentaa muualle. Omavalvontaa pilotoidaan syksyyn 2017.

Tilapäisten liikennejärjestelyiden ohjeistuksen tarkistaminen huomioiden eri liikennemuodot

Helsingissä on liikkumisen kehittämisohjelma sekä pyöräilystrategia, jonka tavoitteena edistää pyöräilyn edellytyksiä. Alueidenkäytöllä on yhteistyöhanke kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston kanssa, jossa päivitetään työmaiden liikennejärjestelyiden tyyppikuvaratkaisut kaikkien liikennemuotojen osalta ja luodaan yhteistyökäytännöt vaativissa kohteissa. Lisäksi varmistetaan koulutuksella katutyöhenkilöstö huomioimaan jalankulun ja pyöräilyn vaatimukset entistäkin paremmin.

Pääkaupunkiseudun (PKS) ja valtakunnallisen katutyökäytäntöjen kehittäminen

Helsingin kaupunki on vuodesta 2004 tehnyt yhteistyötä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa katutyökäytäntöjen kehittämisessä. Vuodesta 2006 lähtien on järjestetty katutyökoulutusta, jossa toimijoille tiedotetaan kadulla tehtävissä töissä huomioon otettavista seikoista ja käytännöistä. PKS kunnat ovat laatineet ohjeet töiden suorittamisesta yleisellä alueella ja tässä yhteydessä on myös selvitetty tavanomaisien yleisellä alueilla tehtävien töiden johdosta annettavia määräyksiä. Yhteistyön tuloksena on laadittu julkaisu, johon on koottu ohjeet ja tyypillisimmät työtä koskevat määräykset. Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö on lisännyt kuntien ohjauksen ja valvonnan vaikuttavuutta.

Kunnan ohjauskeinojen lisääminen kadulla tehtäviin töihin liittyen

Työstä vastaavan tulee noudattaa työn tekemisessä laissa säädettyjä velvollisuuksia ja kunnan lain nojalla antamia määräyksiä sekä saatettava työmaa-alue hyväksytyn työajan kuluessa työtä edeltäneeseen kuntoon. Vaikka laissa käytetään termiä hyväksytty työaika, ei kunnalle ole säädetty oikeutta rajoittaa työhön käytettävää aikaa.

Ilmoitusvelvollisuuden tahallinen tai huolimattomuudesta johtuva laiminlyönti on rangaistusuhan alainen teko, jonka johdosta työstä vastaava voidaan tuomita sakkoon. Kunnan ja poliisin yhteistyötä tulee kehittää, jotta näiden ilmoittamattomien töiden määrä saadaan vähenemään. Työhön ryhtyminen ilman kunnan antamaa suostumusta voi täyttää myös rikoslaissa rangaistavaksi säädetyn hallinnan loukkauksen tunnusmerkistön. Tämän arvioiminen kuuluu viimekädessä esitutkintaviranomaiselle ja oikeuslaitokselle.

Kunnossa- ja puhtaanapitolain sekä kunnan antamien määräysten vastainen toiminta voi johtaa siihen, että kunta käyttää hallinnollisia pakkokeinoja. Työstä vastaava voidaan velvoittaa täyttämään hänen velvollisuutensa sakon uhalla tai uhalla, että kunta tekee tekemättä jätetyn työn hänen kustannuksellaan. Samoin voidaan niskoittelijaa, jos erityiset syyt sitä vaativat, sakon uhalla kieltää jotain tekemästä. Hallinnollisten pakkokeinojen käyttämisen päätösvaltaa ei kuitenkaan voida kuntalain mukaan siirtää muulle kuin monijäseniselle toimielimelle.

Laissa on säädetty mahdollisuudesta käyttää välittömiä pakkokeinoja tilanteissa, joissa laiminlyönnistä aiheutuu välitöntä vaaraa turvallisuudelle. Kunnan valvontaviranomaisen alaisella viranhaltijalla ja poliisilla on oikeus ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin vaaran poistamiseksi, jos joku lyö laimin kunnossa- ja puhtaanapitolaissa tai sen nojalla annetun määräyksen ja laiminlyönnistä aiheutuu välitöntä vaaraa turvallisuudelle.

Laissa kunnalle annetut keinot ohjata, valvoa, ajoittaa ja sovittaa yhteen töitä ja niiden suorittamista on koettu osittain puutteellisiksi. Varsinkin niskoittelijaa kohtaan kunnan ohjauskeinot voivat olla hitaat ja tehottomat. Rakennusviraston tulee selvittää, miten kunnan ohjauskeinoja voidaan lisätä ja tarvittaessa edistää lainsäädännön muutosta.

Suomen 16 suurinta kaupunkia (KEHTO-kaupungit) tilasi Suomen kuntatekniikan yhdistykseltä (SKTY) kaivutyöselvityksen 2016. Selvityksessä nousi esiin, että kunnan ohjauskeinot ovat usein puutteelliset. Selvityksen loppuraporttia laaditaan parhaillaan. Sen perusteella arvioidaan jatkotoimenpiteet ja se, mitkä toimenpiteet edellyttävät lainsäädännön muuttamista.

Päätös tullut nähtäväksi 24.03.2017

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §