Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämispaikat lukuvuonna 2017–2018

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu vasta Suomeen muuttaneille lapsille ja nuorille, joiden suomen kielen taito ei riitä suomen kielellä opiskeluun. Valmistavaa opetusta voidaan tarjota myös Suomessa syntyneille tai alle kouluikäisenä Suomeen muuttaneille lapsille, jos heillä on koulunkäynnin onnistumisen kannalta riittämätön suomen kielen taito ja he eivät ole saaneet täyttä määrää valmistavaa opetusta esiopetuksen aikana.

Oppilaaksiotto noudattaa opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 28.2.2006 päättämiä perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaaksioton kriteereitä. Oppilas otetaan lähimpään tarkoituksenmukaista valmistavaa opetusta antavaan kouluun. Valmistavaa opetusta voidaan antaa joko inklusiivisesti oppilaan omassa lähikoulussa tai ryhmämuotoisesti, vuosittain nimetyissä kouluissa.

Opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 21.6.2016 hyväksymän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman mukaisesti opetusryhmät pyritään muodostamaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että ryhmäjako edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä sekä varmistaa opetussuunnitelman mukaisten ja oppilaiden omissa opinto-ohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen.

Lukuvuonna 2016–2017 valmistavan opetuksen oppilasmäärä on ollut hieman edellisvuotta pienempi ja helmikuussa 2017 valmistavan opetuksen oppilaita oli 489. Kuluvana lukuvuonna valmistavan opetuksen ryhmiä on ollut 36, joista 21 on kohdennettu vuosiluokkien 1–6 -oppilaille ja 15 vuosiluokkien 7–9 -oppilaille. Ryhmistä kaksi on toiminut Stadin ammattiopiston Hattulantien toimipisteessä, joihin on ohjattu oppivelvollisuuden viimeisenä vuonna maahan muuttaneita nuoria. Lisäksi helmikuussa 101 oppilasta sai valmistavaa opetusta inklusiivisesti omassa lähikoulussaan.

Inklusiivisessa perusopetukseen valmistavan opetuksen mallissa opetukseen tuleva alkuopetusikäinen oppilas aloittaa koulupolkunsa omassa lähikoulussansa yleisopetuksen luokassa. Oppilas opiskelee valmistavan opetuksen opetussuunnitelman mukaisesti ja vastuu opetuksesta on luokanopettajalla. Lisäksi koulu ratkaisee, miten oppilaan tarvitsema suomen kielen tuki koululla järjestetään. Toteutusta varten koulu saa oppilaskohtaisen lisärahoituksen, joka maksetaan koululle kaksi kertaa vuodessa. Oppilaskohtaiseen rahoitukseen, ns. reppurahaan on varauduttu opetuslautakunnan hyväksymässä vuoden 2017 tulosbudjetissa (opetuslautakunta 13.12.2016 § 337, liite 1.). Valmistavan opetuksen päätyttyä oppilas jatkaa koulunkäyntiä samalla luokalla, mutta perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti.

Valmistavan opetuksen toteuttamista inklusiivisesti omassa lähikoulussa on kokeiltu jo vuodesta 2014 lähtien ja kouluilta on kerätty säännöllisesti palautetta mallin toimivuudesta. Pilottikoulujen kokemusten mukaan alkuopetusikäisten valmistavan opetuksen oppilaiden kielitaito kehittyy nopeammin yleisopetuksen luokassa kuin erillisessä valmistavan opetuksen ryhmässä. Myös OECD:n tutkimukset tukevat pilottikoulujen havaintoa nopeammasta kielellisestä kehittymisestä. Hyvien kokemusten pohjalta on päätetty, että elokuusta 2017 lähtien kaikkien alkuopetusikäisten valmistavaa opetusta tarvitsevien oppilaiden opetus järjestetään inklusiivisesti (TAE 2017 ja TB 2017, opetuslautakunta 13.12.2016). Tämän seurauksena tarve valmistavan opetuksen ryhmiin vähenee.

Koulujen osaamista valmistavan opetuksen toteuttamiseksi inklusiivisesti vahvistetaan kevään ja syksyn aikana järjestettävillä alueellisilla koulutuksilla ja vertaisoppimisen vierailuilla, sekä erilaisilla toteutukseen liittyvillä tukimateriaaleilla.

Suunnitelma perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämispaikoista ryhmämuotoisesti on valmisteltu yhdessä koulujen kanssa.

Lukuvuoden aikana on tärkeää reagoida nopeasti ja joustavasti tarpeisiin valmistavan opetuksen järjestämisessä. Uusien turvapaikanhakijoiden määrää on vaikea ennakoida etukäteen. Lisäksi inklusiivisesti toteutettavan valmistavan opetuksen malliin siirtymisen vaikutuksia ryhmien tarpeeseen on vaikea ennakoida täsmällisesti, minkä vuoksi perusopetusjohtajalle esitetään varattavan mahdollisuus tarvittaessa perustaa neljä uutta valmistavan opetuksen ryhmää tulosbudjetin puitteissa.

Päätös tullut nähtäväksi 11.04.2017

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin opetuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.