Ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisältyminen Helsingin kaupunkisuunnitteluun -selvitys

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kaupungin tavoitteena on sopeutua ilmastonmuutokseen ja integroida sopeutuminen kaikkeen kaupungin toimintaan. Erityisesti maankäytön suunnittelulla on merkittävä rooli sopeutumisen edistämisessä, koska kaavoitus ja kaavoihin liittyvät määräykset ohjaavat uusien alueiden suunnittelua ja täydennysrakentamista. Selvityksessä kartoitettiin, miten ilmastonmuutokseen sopeutuminen on otettu kaupunkisuunnittelussa ja erityisesti kaavoituksessa huomioon. Työssä luodaan tilannekatsaus siihen, miten ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja erityisesti hulevesien hallinta ovat tällä hetkellä integroituna tarkemmassa suunnitteluprosessissa: kaavoituksessa ja sitä seuraavissa suunnitteluprosessin vaiheissa. Myös hillintään liittyviä näkökohtia on tarkasteltu. Aineistona on käytetty vuosien 2015 ja 2016 kaavaehdotuksia (83 kpl), Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan kokousten pöytäkirjoja sekä kymmentä asiantuntijahaastattelua.

Selvityksessä etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

- Mitä ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja hillintään liittyviä kaavamerkintöjä ja -määräyksiä Helsingin kaupungin vuosien 2015 ja 2016 kaavaehdotuksissa on käytetty?

- Miten ilmastonmuutokseen sopeutuminen on tällä hetkellä huomioitu kaupunkisuunnittelussa (kaavoitus-, tontinluovutus-, rakennuslupa-, rakentamisvaihe, rakennettujen alueiden kehittäminen) ja miten eri suunnitteluprosessin vaiheet linkittyvät toisiinsa?

- Minkä tunnistettujen kipukohtien seurauksena sopeutuminen on jäänyt vähälle huomiolle? Vastaavasti, minkä tunnistettujen hyvien käytäntöjen ansiosta sopeutuminen on korostunut suunnitteluprosessin eri vaiheissa?

Selvityksen perusteella voidaan todeta, että kaavoissa on kohtuullisesti sopeutumiseen ja erityisesti hulevesien hallintaan liittyviä kaavamerkintöjä ja –määräyksiä. Sen sijaan suoria hillintään liittyviä määräyksiä on hyvin vähän. Useimmiten sopeutumiseen liittyvät merkinnät ja määräykset koskivat istutettavaa tai säilytettävään kasvillisuutta tai puustoa, viherkattoja, läpäiseviä pintoja, ja hulevesien viivyttämistä tai imeyttämistä. Iso osa kaavoituksella edistettävästä sopeutumisesta ei tule ilmi yksittäisen asemakaavan määräyksistä (esim. viherverkoston säilyttäminen, tulvariskialueiden rakentamatta jättäminen) eli kaavamääräykset eivät ole yksinään riittävä aineisto arvioimaan sopeutumisen huomioimista kaavoituksessa.

Hulevesien hallintaan kiinnitetään nykyisin huomiota vähänkin isommissa kaavahankkeissa, mutta kaavoituksessa selkeät sopeutumisen ohjeistukset ja toimintatavat puuttuvat. Tämän takia vaativuustaso vaihtelee suuresti kaavoissa, mikä heikentää toiminnanharjoittajien (esim. rakennuttajat) yhdenmukaista kohtelua ja voi helpommin johtaa vaatimusten vastustamiseen. Tiivistyvässä Helsingissä asemakaavatasolla tehtävästä hulevesisuunnittelusta pitäisi saada yhteys hulevesien valuma-aluetasoiseen tarkasteluun. Hulevesien hallinnan ohella myös muut sopeutumisnäkökulmat (ääri-ilmiöt, lämpösaarekkeet) tulisi kytkeä paremmin suunnitteluun. Kaupungin strategiaan kirjatuista linjauksista huolimatta Helsingin kaupungilla ei ole samaa tahtotilaa kaikissa sopeutumisasioissa (esim. viherkatot). Jotta sopeutumisasioissa edistytään, kaupungin pitää itse osata näyttää esimerkkiä ja tuoda tarjolle uusia ratkaisuja, sekä tehdä selkeä prosessikuvaus ja tehtäväjako vastuineen.

Kaupunkisuunnitteluviraston vuonna 2015 päivitetyssä ympäristöohjelmassa on otettu kantaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään. Osa kaavoista oli kuitenkin valmistunut jo ennen tämän ohjelman voimaantuloa. Tässä tarkastelussa ei pyritty selvittämään tai ottamaan kantaa siihen, ovatko tunnistetut sopeutumiseen tai hillintään liittyvät kaavamerkinnät ja -määräykset laadultaan hyviä tai edistävätkö ne pitkällä aikavälillä hillintää tai sopeutumista. Tarkastelun ulkopuolelle jäi myös ilmastonmuutokseen sopeutumista rajoittavien tai heikentävien määräysten tunnistaminen.

Helsingin kaupungin ilmastotyöryhmä on vastannut ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjauksien valmistelusta, jotka on laadittu kaupungin suunnittelun tarpeisiin ja kaupungin strategisten tavoitteiden valmistelua varten. Esitetyt toimenpiteet sisällytetään kaupungin suunnitteluun ja ohjaukseen muun muassa kaavoituksessa, varautumisessa ja valmiussuunnittelussa, hulevesien hallintaohjelmassa, tulvastrategiassa sekä viheralueiden kehittämisen, luonnonsuojelun ja -hoidon ohjelmissa.

Sopeutumislinjauksien ohjauksesta on vastannut apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin johtama Helsingin kaupungin ilmastotyöryhmä, jonka perustama Helsingin sopeutumisryhmä on vastannut sisällön tuottamisesta linjauksiin. Ryhmät vastaavat myös vuosien 2016 - 2017 aikana päivitettävistä Helsingin hulevesistrategiasta. Selvitys on osa tausta-aineistoa, jota on tuotettu sopeutumislinjausten ja hulevesiohjelman päivitystä varten. Hulevesiohjelma päivitetään osana EU:n rahoittamaa iWater –hanketta, jonka päätavoitteena on parantaa kaupunkisuunnittelua kehittämällä integroituja ja moniarvoisia hulevesien hallinnan menetelmiä ja ratkaisuja, joilla luodaan laadukasta ja kestävää kaupunkiympäristöä Itämeren kaupungeissa.

Päätös tullut nähtäväksi 15.03.2017

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §