Julkiset kartanopuistot ja huvilapuutarhat Helsingissä kunnostus- ja ylläpito-ohjelma vuosille 2018-2038

Ennen vuotta 2019 julkaistujen asioiden otsikkona näytetään päätöksen otsikko.
HEL 2017-001817
Asialla on uudempia käsittelyjä
Tämä toimielin tai virka on lakkautettu

Julkiset kartanopuistot ja huvilapuutarhat Helsingissä kunnostus- ja ylläpito-ohjelma vuosille 2018-2038

7. / 168 §

Päätös

Yleisten töiden lautakunta päätti merkitä tiedoksi liitteenä 1 olevan Julkiset kartanopuistot ja huvilapuutarhat Helsingissä kunnostus- ja ylläpito-ohjelma 2018‒2038.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Suunnittelualueen sijainti, rajaus ja pinta-ala

Kunnostus- ja ylläpito-ohjelma koskee 16 kartanopuistoa ja 4 huvilapuutarhaa, jotka sijaitsevat eri puolilla kaupunkia. Kohteet ovat kaikille avoimia ja suurimmilta osiltaan rakennusviraston hallinnassa. Monen kohteen pinta-alasta osa kuuluu kiinteistöviraston ja/tai liikuntaviraston hallintaan.

Jokaisesta kohteesta on määritelty kartanopuisto- tai huvilapuutarha-alue, joka on asemakaavassa yleensä puistoaluetta. Niiden pinta-ala on yhteensä noin 155 hehtaaria. Kohteiden pinta-alat vaihtelevat pienimmästä Yliskylän kartanopuiston 0,96 hehtaarista suurimpaan Tullisaaren kartanopuiston 38 hehtaariin. Osassa kartanopuistoja sijaitsee asemakaavassa määriteltyjä asuin- tai yleisten rakennusten tontteja, jotka muodostavat yksityisiä, puolijulkisia tai julkisia pihapiirejä julkisten viheralueiden keskellä. Puistoalueiden keskellä sijaitsevien tontteja ei ole laskettu mukaan kartanopuistojen pinta-alaan.

Suunnittelumenetelmä ja tiedottaminen

Kunnostus- ja ylläpito-ohjelma on laadittu vuorovaikutteisesti liikunta-, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistöviraston kanssa. Työn kaikki kohteet inventoitiin vuosien 2015‒2016 aikana. Rakennusvirasto ja yllä mainittujen virastojen edustajat kokoontuivat sekä inventointivaiheessa että ohjelman laadinnan aikana. Hallintokuntien edustajille järjestettiin kartanopuistokierros 7.10.2016, jossa tutustuttiin inventoinnin kohteina olleisiin kartanopuistoihin ja huvilapuutarhoihin.

Hoito- ja kunnostusohjelman tavoitteet ja sisältö

Kartano- ja huvilaympäristöt ovat oleellinen osa helsinkiläistä kulttuuriperintöä, jonka ylläpito, kasvillisuuden hoito sekä kartanoiden ja huviloiden toimintojen ja ympäristöjen kehittäminen osana viheralueverkostoa ja merellistä virkistyskokonaisuutta on kaupungin tiivistyessä erityisen tärkeää. Yleisen käytön mahdollistavat kartano- ja huvilaympäristöt ovat jatkossa entistä suuremmassa roolissa virkistyspalveluiden tuottamisessa ja helsinkiläisen kulttuuriperinnön esille tuomisessa.

Kunnostus- ja ylläpito-ohjelman tavoitteena on määritellä ne keinot, joiden avulla kartanopuistot ja huvilapuutarhat voidaan säilyttää sekä tämän vaatimat selvitys-, kunnostus- ja ylläpitotarpeet. Tavoitteena on valittujen kartanopuistojen ja huvilapuutarhojen liittäminen osaksi kaupungin arvoympäristötietokantaa, josta ne ovat tähän asti puuttuneet. Ohjelma palvelee kaikkia niitä hallintokuntia, jotka ovat kartanopuistojen ja huvilapuutarhojen kanssa tekemisissä. 1.6.2017 lähtien kaupungin uusi organisaatio helpottanee kartanopuistojen ja huvilapuutarhojen kehittämistä ja hallinnointia.

Kunnostus- ja ylläpito-ohjelmassa on kuvaus kartanopuistojen ja huvilapuutarhojen inventoinnista. Ohjelmassa kerrotaan inventoinnin pohjalta ja eri hallintokuntien kanssa käytyjen keskusteluiden avulla saadusta käsityksestä puistojen ja puutarhojen nykytilanteesta ja arvoista. Ohjelmassa esitetään yleiset periaatteet kartanopuistojen ja huvilapuutarhojen kunnostukselle ja hoidolle sekä linjataan kohdekohtaisesti toimenpidetarpeet ohjelmakaudelle 2018‒2038.

Kunnostus- ja ylläpito-ohjelman visio

Helsinkiläiset arvostavat yhä enemmän kartanopuistoja ja huvilapuutarhoja osana kaupungin ja kaupunginosien identiteettiä. Ne ovat Helsingin tärkeimpiä viheralueita. Kartanopuistot säilytetään, suojellaan ja kunnostetaan ja niitä ylläpidetään mallikelpoisesti, sillä ne ovat korvaamattomia maiseman, kulttuurihistorian ja kaupunkiluonnon arvotihentymiä. Kartanokokonaisuuksien säilymiseksi niissä sijaitsevien vanhojen rakennusten ei tarvitse tuottaa voittoa.

Helsingin kartanopuistojen ja merkittävien huvilapuutarhojen suojelu on itsestään selvää ja ammattitaitoinen henkilökunta pitää niistä huolta esimerkillisellä tavalla. Kaupunkilaisten kasvava kiinnostus ja rakkaus näitä vanhoja viheralueita kohtaan, tukee Helsingin kaupungin ponnistuksia niiden säilymisen puolesta. Näiden arvokkaiden kulttuuriympäristöjen vaaliminen ja säilyminen otetaan osaksi kaupungin strategiaa.

Hoito- ja kunnostusohjelman periaatteet

Varsinkin kartanopuistoilla mutta myös huvilapuutarhoilla ja niiden säilymisellä on huomattava kulttuurihistoriallinen merkitys koko Uudenmaan kannalta. Ne ovat tärkeä osa Helsingin, pääkaupungin ja Suomen historiaa. Kartanopuistojen ja huvilapuutarhojen historiallisia, puutarhataiteellisia, kaupunkirakenteellisia, maisemallisia, ekologisia ja sosiaalisia arvoja vaalitaan ja vahvistetaan. Erilaiset ja osin ristiriitaiset arvot sovitetaan yhteen.

Kartanopuistot ja huvilapuutarhat sekä kaikki niihin liittyneet vanhat rakennukset, niiden rauniot ja muut jäännökset säilytetään ja suojellaan. Kaikki arvoympäristöihin kuuluvat kartanopuistot ja huvilapuutarhat suojellaan aina asemakaavassa ja niihin tehtävät toimenpiteet perustuvat aina suunnitelmiin, oli kyseessä peruskorjaukseen tai ylläpitoon liittyvä toimenpide.

Kartanopuistot ja merkittävät huvilapuutarhat pidetään hyvässä kunnossa. Huonokuntoiset puistot ja puutarhat peruskorjataan, joko kokonaan tai osittain. Kartanopuistoja ja huvilapuutarhoja ylläpidetään mahdollisimman hyvin. Siten voidaan välttää kalliita peruskorjaushankkeita. Metsäisiä alueita hoidetaan kartanopuistoissa ja huvilapuutarhoissa kunkin alueen ominaispiirteet huomioiden.

Kartanopuistojen ja huvilapuutarhojen rakennukset pidetään käytössä. Rakennuksia ja puistoa käsitellään kokonaisuutena eikä toisistaan erillisinä kohteina. Rakennuksissa tapahtuvan toiminnan tulee sopia kartanopuiston tai huvilapuutarhan luonteeseen ja sen pitää tukea puiston tai puutahan käyttöä. Kartanopuistojen ja huvilapuutarhojen merkitys arvokkaina erityisalueina tuodaan selkeästi esille kaupungin uudessa organisaatiossa. Siinä korostetaan myös sitä seikkaa, että näiden kohteiden säilyttäminen vaatii kaikkien kaupungin eri tahojen panosta.

Toimenpideohjelma 2018‒2038 ja sen toteutus

Moniin kohteisiin on esitetty sekä peruskorjaus- että hoito- ja kehittämissuunnitelmien laatimista. Peruskorjauksen tavoitetilan määrittelevä puistosuunnitelma koskee koko puistoaluetta. Hoito- ja kehittämissuunnitelmat laaditaan myös koko puistoa varten. Rakennussuunnitelma voi sen sijaan – kulloisenkin puiston tai puutarhan tilanteesta riippuen – koskea vain yhtä tai useampaa osa-aluetta.

On huomattava, että kaikkien kaavoitusratkaisujen tulee olla selvillä ennen kuin alueella sijaitsevan historiallisen puiston tai puutarhan peruskorjausta ryhdytään suunnittelemaan. Myös kaavoitusratkaisuja suunniteltaessa on otettava huomioon kulloinkin kaavoitettavalla alueella sijaitseva historiallinen puisto eli sen säilymisen kannalta olennaiset suojelu- ja muut erityistoimenpiteet.

Ohjelmakauden alkuun on esitetty neljä kiireellistä peruskorjauskohdetta. Matosaaren ja Tefken huvilapuutarhoissa on vaarana puutarhojen ja etenkin niiden rakenteiden tuhoutuminen. Stansvikin kartanopuiston käyttäjämäärät ja kulutus tulevat lähivuosina voimakkaasti kasvamaan viereisen Kruununvuorenrannan asuntoalueen rakentuessa. Tuomarinkylän kartanopuistoon on laadittu vuonna 2015 hoito- ja kehittämissuunnitelma, jonka toteuttamista tulee jatkaa johdonmukaisesti.

Osaa kohteista ei ole peruskorjattu eikä niillä ole ajan tasalla olevaa hoito- ja kehittämissuunnitelmaa. Niille on ehdotettu kiireellisenä tehtävänä suppeamman, pääasiassa kasvillisuutta koskevan hoitosuunnitelman laatimista ennen peruskorjauksen suunnittelua. Tällaisia kohteita ovat Fallkullan, Malminkartanon ja Niskalan kartanopuistot.

Kunnostus- ja ylläpito-ohjelmaa toteutetaan toistaiseksi käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Kunnostus- ja ylläpito-ohjelman toteutumista seurataan ja se päivitetään tarvittaessa.

Päätös tullut nähtäväksi 19.05.2017

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §

Esittelijä

Nimi
Jussi Luomanen

Titteli
Vs. kaupunginarkkitehti

Lisätietojen antaja

Nimi
Birgitta Rossing

Titteli
Aluesuunnittelija