Perheoikeudellisten asioiden lakimiehen viran täyttämistä koskeva oikaisuvaatimus
Perheoikeudellisten asioiden lakimiehen viran täyttämistä koskeva oikaisuvaatimus
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti hylätä ********** perheiden erityispalvelujen päällikön päätöksestä 19.2.2017 § 2 tekemän lakimiehen viran täyttämistä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Perustelut
Perheiden erityispalvelujen päällikkö päätti ottaa päätöksellään 19.2.2017 § 2 koulutuksen, kielitaidon, kokemuksen ja haastattelussa osoitetun sopivuuden perusteella oikeustieteen kandidaatti ********** lakimiehen vakituiseen virkaan 1.3.2017 lukien. Tästä päätöksestä ********** (jäljempänä oikaisuvaatimuksen tekijä) on tehnyt oikaisuvaatimuksen (liite 1).
Lakimiehen virka tuli avoimeksi 1.10.2016 alkaen vakituisen viranhaltijan irtisanouduttua tehtävästä.
Lakimiehen virka (vakanssinumero 035103) on ollut julkisesti haettavana 11.−30.12.2016 kaupungin sähköisen rekrytointipalvelun sisäisessä ja ulkoisessa haussa.
Sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön tekemän henkilöstöhallinnon delegointipäätöksen 178 § (12.12.2016) mukaan lakimiehen virkaan ottaa perheiden erityispalveluiden päällikkö.
Lakimiehen tehtävänä on hoitaa avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden selvittämisiin sekä elatukseen liittyviä kanneasioita, isyyden tunnustamisia sekä lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevia sopimuksia. Lakimies antaa myös asiantuntija-apua muille työryhmän jäsenille sekä toimii tarvittaessa edunvalvojan sijaisena. Tehtävät ovat lakisääteisiä.
Lakimiehen viran kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin/maisterin tutkinto. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen taito.
Tehtävässä edellytetään perehtyneisyyttä perheoikeudellisiin asioihin ja niitä koskevan lainsäädännön hyvää tuntemusta sekä aikaisempaa kokemusta lakimiehen tehtävästä, hyviä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja, paineensietokykyä, oma-aloitteisuutta ja englannin kielen taitoa. Eduksi luetaan kansainvälisten perheoikeudellisten asioiden tuntemus sekä muu kielitaito.
Perustuslain 125 §:n mukaan viran yleiset nimitysperusteet ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Säännöstä koskevan hallituksen esityksen (HE 1/1998) mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viranhoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät.
Määräajassa hakemuksen jätti 24 hakijaa, joista kaikki täyttivät tehtävässä vaaditun kelpoisuuden, yksi hakijoista perui hakemuksensa myöhemmin.
Hakemusten perusteella kutsuttiin haastatteluun ne hakijat, joilla oli eniten kokemusta lakimiehen tehtävistä, useamman vuoden kokemus lastenvalvojan tehtävistä tai laajaa perehtyneisyyttä tehtäväalueesta. Haastatteluun kutsuttiin kahdeksan hakijaa, joista yksi perui hakemuksensa haastattelun jälkeen. Oikaisuvaatimuksen tekijä oli haastateltujen joukossa. Haastattelun suorittivat perheoikeudellisten asioiden päällikkö ja johtava sosiaalityöntekijä.
Suoritettujen haastattelujen, aikaisemman työkokemuksensa ja siinä menestymisensä, kielitaitonsa sekä hyvien vuorovaikutustaitojensa perusteella tehtävään päätettiin valita oikeustieteen kandidaatti ********** Hänellä on kokemusta lakimiehen tehtävistä yli viisi vuotta. Hän työskentelee Helsingin edunvalvontatoimistossa edunvalvojana vastaten 1. yleisenä edunvalvojana alaikäisten edunvalvonnasta. Tämän vuoksi hän tuntee laajasti sekä tehtäväalueen lainsäädäntöä että yhteistyöverkostoa.
Oikaisuvaatimuksen tekijän oikaisuvaatimus ja perustelut päätöksen oikaisemiseksi
Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että sosiaali- ja terveyslautakunta oikaisee perheiden erityispalveluiden päällikön 19.2.2017 § 2 tekemän päätöksen kumoten päätöksen ********** ottamisesta lakimiehen vakituiseen virkaan 1.3.2017 lukien ja nimittää virkaan oikaisuvaatimuksen tekijän pätevimpänä hakijana (liite 1).
Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että hän on virkaan valittua ********** pätevämpi ja hänellä on parempi tehtävään edellytetty perehtyneisyys perheoikeudellisiin asioihin ja niitä koskevaan lainsäädäntöön sekä aikaisempaa kokemusta lakimiehen tehtävistä hänen hoidettuaan täytettävän viran sijaisuutta puolentoista vuoden ajan. ********** ei ole minkäänlaista kokemusta lakimiehen tehtävistä eikä hänellä ole eikä voi olla vastaavaa perehtyneisyyttä täytettävän viran hoitamiseen liittyviin perheoikeudellisiin asioihin ja niitä koskevaan lainsäädäntöön kuin oikaisuvaatimuksen tekijällä (liite 1).
Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo edelleen, että ********** ei ole lainkaan kokemusta lakimiehen tehtävistä. Hänen työkokemuksena on yleinen edunvalvoja vuodesta 2011 lähtien, notaarina Helsingin hovioikeudessa kuusi vuotta sekä työtoiminnan ohjaajana Rinnekoti-säätiössä noin vuoden.
Yleisen edunvalvojan kelpoisuusehtona on virkaan soveltuva korkeakoulututkinto. Soveltuvia tutkintoja voivat olla esimerkiksi oikeustradenomin, oikeusnotaarin, tradenomin (AMK tai ylempi AMK) tai sosionomin (AMK tai ylempi AMK) tutkinnot. Yleisen edunvalvojan tehtävää ei voida näin ollen katsoa lakimiestehtäväksi, josta ********** olisi kokemusta.
Hovioikeuden notaarin kelpoisuusvaatimuksena on alempi oikeustieteellinen tutkinto tai soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, esimerkiksi oikeustradenomin tutkinto. Hovioikeuden notaari on sihteeri ja tehtävä käsittää muun muassa istuntoajankohdista sopimista, erilaisten rekisteri-ilmoitusten tekemistä sekä vastaamista vireillä olevia asioita koskeviin tiedusteluihin.
Soveltuvana koulutuksena työtoiminnan ohjaajaksi mainitaan muun muassa lähihoitajan koulutus. Työtoiminnan ohjaajan tehtävää ei voida katsoa lakimiestehtäväksi, josta ********** olisi kokemusta.
Oikaisuvaatimuksen tekijä on hoitanut täytettävää virkaa viransijaisuuksin yhteensä puolentoista vuoden ajan maaliskuusta 2015 lukien syksyyn 2016 asti, jolloin hän jäi äitiyslomalle. Oikaisuvaatimuksen tekijä on ainut, joka on täytettävää virkaa aiemmin hoitanut, joten hän on osannut vastata haastattelussa viran toimenkuvaa koskevaan kysymykseen.
Edelleen oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että täytettävään lakimiehen tehtävään kuuluu muun muassa lastenvalvojien konsultointi valtakunnallisesti. Lisäksi oikeudenalaan kuuluvia tiedusteluja tulee valtakunnallisesti muilta viranomaisilta ja muilta sidosryhmiltä, muun muassa asianajajilta. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo ansiokkaasti antaneensa puheena olevaa neuvontaa tehtävää hoitaessaan puolentoista vuoden ajan. ********** ei ole aiemmista tehtävistään minkäänlaista kokemusta muun muassa isyys- taikka kansainvälisoikeudellisiin perheasioihin liittyvistä kysymyksistä. Oikaisuvaatimuksen tekijä on ennen lakimiehen sijaisuutta toiminut lastenvalvojan viransijaisena viiden kuukauden ajan.
Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo edelleen, että häneltä on haastattelussa epäasiallisesti tiedusteltu, kuinka pitkään hän aikoisi olla perhevapaalla, mikäli hänet virkaan valittaisiin. Perhevapaalla olemisella ei saisi olla vaikutusta virkavalintaa tehtäessä. Päätöksen perustelu virkaan otetun aiemmasta lakimieskokemuksesta on harhaanjohtava ja sillä on pyritty perustelemaan perheenperustamisiässä ja äitiyslomalla esikoisensa kanssa olevan pätevämmän hakijan syrjäyttäminen valinnassa. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että tehty päätös on Suomen perustuslain 6 §:n, kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 12 §:n, naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 7 §:n ja 8 §:n sekä yhdenvertaisuuslain 8 §:n vastainen (liite 1).
Perheoikeudellisten asioiden antama selvitys valintaperusteista
Perheoikeudellisten asioiden antaman selvityksen, muistio 8.3.2017 (liite nro 4),
mukaan hakuilmoituksessa edellytetään hakijalta oikeustieteen kandidaatin/maisterin tutkintoa, perehtyneisyyttä perheoikeudellisiin asioihin ja niitä koskevan lain hyvää tuntemusta, aikaisempaa kokemusta lakimiehen tehtävistä, hyviä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja, paineensietokykyä, oma-aloitteisuutta, positiivista asennetta ja halua kehittää työtä yhdessä tiimin kanssa. Ilmoituksessa oli lisäksi mainittu tehtävän hoitamisen käytännössä edellyttävän sujuvaa suomen, ruotsin ja englannin kielen taitoa ja kansainvälisten perheoikeudellisten asioiden tuntemuksen olevan toivottavaa.
Ilmoituksessa (liite nro 3) on kerrottu lakimiehen hoitavan avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden selvittämisiin sekä elatukseen liittyviä kanneasioita, isyyden selvittämisiä sekä lasten huoltoon, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyviä sopimuksia. Lakimies antaa myös asiantuntija-apua muille työryhmän jäsenille sekä toimii tarvittaessa edunvalvojan sijaisena.
Ilmoituksessa on edellytetty hakijoilta kokemusta lakimiehen tehtävästä, mutta tällä ei tarkoiteta lakimiehen nimikkeellä olevaa vaan ylipäätään tehtävää jossa edellytetään oikeustieteen kandidaatin tutkintoa ja jossa tehtävät painottuvat oikeustieteelliseen osaamiseen. Helsingin edunvalvontatoimiston yleiset edunvalvojat ovat kaikki oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita, joten väite siitä, että virkaan valittu ********** ei täyttäisi tältä osin kelpoisuusehtoa, on perusteeton.
Lakimiehen tehtävänä on antaa asiantuntija-apua työryhmän lastenvalvojille, joilla myös osalla on oikeustieteen kandidaatin/maisterin koulutus. Tästä syystä tehtävään valitulla tulisi olla lastenvalvojia merkittävästi parempi ja ydintehtävää laajempi oikeudellinen osaaminen ja tietämys. Koska perheoikeudellisten asioiden yksikössä ei ole ollut 1.12.2016 lähtien enää muita lakimiesvakansseja, tarvitaan nyt puheena olevaan avoimeen lakimiehen tehtävään kokenut ja monipuolisen työkokemuksen omaava henkilö.
Lakimiehen tehtäväkuvauksessa (liite nro 5) on määritelty tehtävän edellyttävän osaamisen näkökulmasta tehtävänalaan kuuluvan lainsäädännön ja muiden säädösten ja määräysten hallintaa, kansainvälisten säädösten tuntemusta, erilaisten tapausten kokonaishallintaa, neuvottelutaitoja sekä kirjallista ilmaisutaitoa. Tehtävässä tarvitaan kykyä itsenäiseen harkintaan sekä lainsäädännön ja ohjeistuksen tulkintaan vaativissa asiakastilanteissa. Tehtäväkokonaisuuteen kuuluvilla tehtävillä on merkittäviä ja pitkäkestoisia vaikutuksia lasten oikeudelliseen asemaan ja perheiden toimeentuloon ja sitä kautta perheiden hyvinvointiin ja taloudelliseen asemaan.
Tehtävä edellyttää paitsi hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja myös taitoa kohdata vaikeassa elämäntilanteessa oleva asiakas, taitoa ymmärtää mikä on lainmukainen, osapuolten näkökulmasta kohtuullinen ja ennen kaikkea lapsen edun mukainen ratkaisu. Tehtävä edellyttää työskentelyä laajassa verkostossa. Lain tulkintaa vaativissa ongelmatilanteissa korostuu nimenomaan yhteistyön tarve yksikön sisällä, erityisesti kansainvälistä perheoikeutta koskevissa asioissa.
Toisin kuin oikaisuvaatimuksessa väitetään, lakimiehen tehtäviin ei kuulu lastenvalvojien konsultointi valtakunnallisesti. Helsingin kaupungilla ei voi olla johtavaa asemaa suhteessa muihin kuntiin. Tehtävänalaan kuuluvassa lainsäädännössä on Helsingin kaupungin lastenvalvojalle annettu erityistehtäviä, jotka liittyvät toimivaltaan asiakkaan asioiden hoitamisessa silloin kun toimivaltaista Suomen viranomaista ei muilla perusteilla löydy. Perheoikeudellisten asioiden yksikön kaikki tehtävät ovat siten erityisiä, että todellinen asiantuntijuus niissä saavutetaan vasta useamman vuoden työskentelyn jälkeen. Ydintehtävät ovat taas mahdollista oppia vasta työssä. Tästä syystä valintaa ei voi perustaa pelkästään ydintehtävien osaamiseen tai osaamattomuuteen.
Tehtävää hakeneista haastateltiin oikaisuvaatimuksen tekijän ja ********** ohella kuusi muuta hakijaa, joista yhteensä viisi hakijaa työskentelee tai on työskennellyt perheoikeudellisten asioiden yksikössä. Haastatteluihin kutsuttiin oikaisuvaatimuksen tekijän ohella myös toinen hakija, jonka perhevapaa oli samalla tavalla tiedossa oleva tosiasia eikä sen siis nähty olevan esteenä valintaa ja sopivuutta harkittaessa. Kaikkien haastatteluihin kutsuttujen osalta sopivuutta tehtävään on arvioitu muilla perusteilla. Yksikössä aiemmin tai tällä hetkellä työskentelevien hakijoiden kokonaisarviossa vaikuttaa tehtävän kelpoisuusehtojen, koulutuksen, muun työkokemuksen ja suoritettujen haastattelujen ohella myös ennen kaikkea aiempi menestyminen yksikön tehtävissä, näin myös oikaisuvaatimuksen tekijän kohdalla.
Oikaisuvaatimuksen tekijä on aloitteleva lakimies, joka on valmistunut oikeustieteen maisteriksi vuonna 2014 (liite nro 7). Valmistumisensa jälkeen hän on ollut kolme kuukautta lakimiehen avustajan tehtävissä asianajotoimistossa. Perheoikeudellisten asioiden yksikköön hänet valittiin lastenvalvojan sijaiseksi ajalle 1.10.2014−31.3.2015. Kun työryhmän lakimies jäi lyhyelle neljän kuukauden virkavapaalle, päätettiin tehtävien hoito järjestää työryhmässä jo toimivan sijaisen avulla ja oikaisuvaatimuksen tekijä siirtyi vastaamaan lakimiehen hoidettavana olevista keskeneräisistä asioista. Vakituisen viranhaltijan virkavapaata on hakemuksesta jatkettu sen jälkeen yhteensä kolme kertaa neljäntoista kuukauden ajan. Vastaavasti oikaisuvaatimuksen tekijän viransijaisuutta on jatkettu kunnes viran vakituinen viranhaltija irtisanoutui. Oikaisuvaatimuksen tekijällä ei ole tehtävän ulkopuolelta mitään sellaista työkokemusta, jonka perusteella hän voisi toimia lastenvalvojia osaavampana asiantuntijana.
Lakimiehen tehtävään valittu ********** on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1999 ja hän on työskennellyt oikeusministeriön alaisessa Helsingin edunvalvontatoimistossa yleisenä edunvalvojana kuusi vuotta vuodesta 2011 lähtein. Viimeiset kolme vuotta hänen tehtävänään on ollut alaikäisten edunvalvonta (liite nro 6).
Edunvalvojana ********** huolehtii päämiehiensä taloudellisista asioista ja omaisuudesta sekä siitä, että päämies saa tarvitsemansa hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen. Tehtävänsä johdosta hän on joutunut perehtymään laajasti päämiehiensä elämäntilanteisiin kulloinkin liittyvään lainsäädäntöön ja asioiden hoitoon ja tuntee sen vuoksi muun muassa perhe- ja perintöoikeutta koskevaa lainsäädäntöä, prosessioikeutta, lastensuojelua ja sosiaaliturvalainsäädäntöä. Hän on ollut lasten edunvalvojana isyysasioissa, lasten huoltoa koskevissa riita-asioissa oikeudessa, edunvalvojan sijaisena lapseen kohdistuvissa vanhemman rikosoikeudenkäynneissä, hoitanut hakemus- ja kanneasioita tuomioistuimeen muun muassa velkomusasioissa, selvitellyt perheenjäsenien välisiä velkomussuhteita, toiminut pesänselvittäjänä, hoitanut ala-ikäisten lasten oleskelulupa- ja muukalaispassihakemuksia ja hakenut etuuksia. ********** tuntee hyvin sosiaalitoimen asiakaskunnan ja heidän erityispiirteensä ja on tottunut hoitamaan vaativaa asiakaskuntaa. Päämiehiensä puolesta hänen on oltava jatkuvasti yhteistyössä eri viranomaisten kanssa, josta syystä hänellä on selkeä käsitys sosiaali- ja terveysviraston eri palvelutehtävistä ja laaja yhteistyöverkosto.
Toimiessaan notaarina Helsingin hovioikeudessa kuusi vuotta vuosina 1991−1997 hän on harjaantunut käsittelemään ja tarkistamaan juridisia asiakirjoja, tutkimaan prosessiedellytyksiä, valvomaan määräaikoja, hoitamaan kirjallisia kuulemisia ja omaksunut riita-asian käsittelyn kannalta oleelliset prosessiin kuuluvat asiat. Nämä ovat kaikki tarpeellisia taitoja myös lakimiehen tehtävässä.
********** on edunvalvojan tehtävässään hankittua laajempaa ja monipuolisempaa kokemusta erilaisista oikeudellisista prosesseista kuin oikaisuvaatimuksen tekijällä.
Lastenvalvojien työryhmä palvelee keskitetysti myös ruotsia äidinkielenään puhuvia kaupunkilaisia. Tällä hetkellä työryhmässä ei ole yhtään äidinkielenään ruotsia puhuvaa työntekijää. Oikaisuvaatimuksen tekijä on suorittanut valtionhallinnon tutkinnon ruotsin kielessä, mutta käytännön työssä hän ei ole hoitanut asiakastapaamisia ruotsin kielellä. ********** puhuu äidinkielenään sekä suomea että ruotsia.
Virkaan valitulla oikeustieteen kandidaatti ********** on tehtävään vaadittava koulutus, tehtävän kelpoisuusehtojen mukainen ja oikaisuvaatimuksen tekijän työkokemusta laajempi ja pidempi työkokemus sekä työkokemuksensa perusteella laajempi tehtävänalaan liittyvän lainsäädännön tuntemus ja parempi kielitaito. ********** on kokonaisuutena oikaisuvaatimuksen tekijää paremmat edellytykset hoitaa perheoikeudellisten asioiden lakimiehen tehtävää.
Perheoikeudellisten asioiden yksikön lakimiehen viran täyttömenettelyssä on hakijoiden koulutus ja työkokemus sekä muut ansiot arvioitu asianmukaisesti ja virkaan on valittu viran hoitamiseen parhaat edellytykset omaava henkilö. Oikaisuvaatimuksen tekijän ja muiden virkaa hakeneiden aikaisemmat työ- ja opintoansiot suhteessa lakimiehen tehtäviin ovat olleet valinnan suorittaneen perheiden erityispalvelujen päällikön tiedossa ja ne on arvioitu asianmukaisesti.
Perheiden erityispalvelujen päällikön päätös lakimiehen viran täyttämisestä ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, perheiden erityispalvelujen päällikkö ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eikä päätös muutenkaan ole lainvastainen. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole oikaisuvaatimuksessaan (liite nro 1) esittänyt seikkoja, joiden perusteella päätöstä voitaisiin pitää epätarkoituksenmukaisena.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimus on tehty kuntalain 93 §:n mukaisessa määräajassa.
Sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut Lapsiperheiden hyvinvointi ja terveys Perheiden erityispalvelujen päällikkö 19.2.2017 § 2 §
Päätös
Perheiden erityispalvelujen päällikkö päätti ottaa koulutuksen, kielitaidon, kokemuksen ja haastattelussa osoitetun sopivuuden perusteella oikeustieteen kandidaatin ********** lakimiehen vakituiseen virkaan (vakanssinumero 035103, toimintayksikkö 395140, työpiste 100040) 1.3.2017 lukien 3406,52 euron tehtäväkohtaisen kuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin ja viranhoitomääräyksessä tarkemmin määrätyin ehdoin. Koeaika on 6 kuukautta.
Päätös on ehdollinen, kunnes virkaan otetun terveydentilasta saadun hyväksyttävän selvityksen perusteella virkaan ottaminen on vahvistettu. Selvitys on esitettävä 30 päivän kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.
Päätöksen perustelut
Lakimiehen virka tuli avoimeksi 1.10.2016 alkaen vakituisen viranhaltijan irtisanouduttua tehtävästä.
Lakimiehen virka (vakanssinumero 035103) on ollut julkisesti haettavana 11. - 30.12.2016 kaupungin sähköisen rekrytointipalvelun sisäisessä ja ulkoisessa haussa.
Sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön tekemän henkilöstöhallinnon delegointipäätöksen 178 § (12.12.2016) mukaan lakimiehen virkaan ottaa perheiden erityispalvelujen päällikkö.
Lakimiehen tehtävänä on hoitaa avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden selvittämisiin sekä elatukseen liittyviä kanneasioita, isyyden tunnustamisia sekä lapsen huoltoa, asumista tapaamisoikeutta ja elatusta koskevia sopimuksia. Lakimies antaa myös asiantuntija-apua muille työryhmän jäsenille sekä toimii tarvittaessa edunvalvojan sijaisena. Tehtävät ovat lakisääteisiä.
Lakimiehen viran kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin/maisterin tutkinto. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen taito.
Tehtävässä edellytetään perehtyneisyyttä perheoikeudellisiin asioihin ja niitä koskevan lainsäädännön hyvää tuntemusta sekä aikaisempaa kokemusta lakimiehen tehtävästä, hyviä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja, paineensietokykyä, oma-aloitteisuutta ja englannin kielen taitoa. Eduksi luetaan kansainvälisten perheoikeudellisten asioiden tuntemus sekä muu kielitaito.
Perustuslain 125 §:n mukaan viran yleiset nimitysperusteet ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.
Määräajassa hakemuksen jätti 24 hakijaa, joista kaikki täyttivät tehtävässä vaaditun kelpoisuuden, yksi hakijoista perui hakemuksensa myöhemmin. Yhteenveto hakemuksen jättäneistä on tämän asian liitteenä 1.
Hakemusten perusteella kutsuttiin haastatteluun ne, joilla oli eniten kokemusta lakimiehen tehtävistä, useamman vuoden kokemus lastenvalvojan tehtävistä tai laajaa perehtyneisyyttä tehtäväalueesta. Haastatteluun kutsuttiin ********** Näiden lisäksi yksi haastatteluun kutsutuista perui hakemuksensa haastattelun jälkeen.
Haastattelun suorittivat perheoikeudellisten asioiden päällikkö Katja Niemelä ja johtava sosiaalityöntekijä Piia Pelkola.
********** on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Lapin yliopistosta vuonna 1999. Hän on työskennellyt vuodesta 2011 lähtien Helsingin edunvalvontatoimistossa edunvalvojana ja vastaa tällä hetkellä 1. yleisenä edunvalvojana alaikäisten edunvalvonnasta. Hän on työskennellyt aiemmin Helsingin hovioikeudessa notaarina 6 vuotta sekä työtoiminnan ohjaajana Rinnekoti-säätiössä noin vuoden. Hän hallitsee äidinkielenä sekä suomen että ruotsin, englanninkielen taito on erinomainen ja italian kielen suullinen taito hyvä.
********** on valmistunut oikeustieteen maisteriksi vuonna 2009 ja hänellä on myös yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Jyväskylän yliopistosta vuodelta 2005. Hän on ollut lastenvalvojan sijaisena 1.9.2016 alkaen perheoikeudellisten asioiden yksikössä. Lakimiehen kokemusta hänellä on Kelasta 2 vuotta 6 kuukautta sekä Potilasvakuutuskeskuksesta, jossa hän on ollut ryhmävastuullisena lakimiehenä 5 vuotta. Hän on toiminut Potilasvakuutuskeskuksessa myös osa-aikaisena korvauskäsittelijänä 2 vuotta ja asiakasneuvojana Kelassa vuoden. Hänen äidinkielensä on suomi, ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito on tyydyttävä ja hänen englannin kielen taitonsa on hyvä.
********** on valmistunut oikeustieteen maisteriksi vuonna 2015 Helsingin yliopistosta. Hän on toiminut lastenvalvojana 2 vuotta 9 kuukautta perheoikeudellisten asioiden yksikössä. Aikaisempaa työkokemusta hänellä on projektipäällikön tehtävistä 2 vuotta 5 kuukautta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveysviraston alaisesta Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimistosta. Lisäksi hän on toiminut tutkijaharjoittelijana Stakesin Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyprojektissa. Hänen äidinkielensä on suomi, englannin kielen taitonsa on hyvä ja ruotsin kielen taitonsa tyydyttävä.
********** on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 2005. Hän on ollut lastenvalvojan sijaisena 9.5.2016 alkaen perheoikeudellisten asioiden yksikössä. Lakimiehen kokemusta hänellä on 5 vuotta 8 kuukautta Keskinäinen Vakuutusyhtiö LähiTapiolasta. Lisäksi hän on toiminut vakuutusyhtiössä korvausneuvojana 2 vuotta 9 kuukautta. Hänen äidinkielensä on suomi, englannin kielen taitonsa on erinomainen ja ruotsin kielen taitonsa hyvä.
********** on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 2016. Lisäksi hänellä on kasvatustieteiden maisterin tutkinto Helsingin yliopistosta vuodelta 1994. Hän on toiminut Helsingin sosiaali- ja terveysviraston lakipalveluissa sosiaaliasiamiehenä 1.1.2009 lähtien eli 8 vuotta 1 kuukausi. Hänellä on työkokemusta myös sosiaali- ja terveysviraston jaostovalmistelijan tehtävistä 4 vuotta sekä Koillisen sosiaalikeskuksen suunnittelijan tehtävistä 4 vuotta. Hänen äidinkielensä on suomi, ruotsin kielen taitonsa erinomainen, englannin kielen suullinen taito erinomainen ja kirjallinen hyvä, saksan taito hyvä.
********** on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2011. Hän on vanhempainvapaalla perheoikeudellisten asioiden yksiköstä, jossa hän on toiminut lastenvalvojana vuodesta 2012 lähtien. Lakimiehen kokemusta hänellä on Potilasvahinkolautakunnasta 7 kuukautta ja Potilasvakuutuskeskuksesta, jossa hän on toiminut ryhmävastuullisena lakimiehenä 1 vuosi 11 kuukautta. Lisäksi hän on toiminut Potilasvakuutuskeskuksessa korvauskäsittelijänä 6 vuotta 7 kuukautta ja Kansaneläkelaitoksella asiakasneuvojana 8 kuukautta. Hänen äidinkielensä on suomi, ruotsin ja englanninkielen taitonsa hyvä.
********** on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 2014. Hän on toiminut lakimiehen sijaisena perheoikeudellisten asioiden yksikössä 1 vuoden 6 kuukautta sekä lastenvalvojan sijaisena 5 kuukautta. Hän on toiminut lakimiehen avustajana Asianajotoimisto Puha & Taskinen Oy:ssä 3 kuukautta ja perintäasiantuntijan tehtävissä 1 vuoden 9 kuukautta perintätoimisto Lindorff Oy:ssä. Hänen äidinkielensä on suomi ja hänellä on hyvä ruotsin kielen suullinen ja erinomainen kirjallinen sekä erinomainen englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito.
Hakijoilla ********** on kokemusta lakimiehen tehtävistä yli viisi vuotta ja hakijoilla ********** alle kolme vuotta. Hakijoilla ********** on kokemusta lastenvalvojan tehtävästä. Hakijoista ********** on laaja sosiaalilainsäädännön tuntemus sekä Helsingin sosiaali- ja terveysviraston hyvä tuntemus. Hakijoista ********** tuntee nykyisen tehtävänsä vuoksi laajasti sekä tehtäväalueen lainsäädäntöä että yhteistyöverkostoa.
Suoritettujen haastattelujen, aikaisemman työkokemuksensa ja siinä menestymisensä, kielitaitonsa sekä hyvien vuorovaikutustaitojensa perusteella tehtävään päätettiin valita oikeustieteen kandidaatti **********
Lisätiedot
Piia Pelkola, johtava sosiaalityöntekijä, puhelin: 310 43790
Päätös tullut nähtäväksi 21.04.2017
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.