Suvilahden teräksisen kaasukellon kunnostuksen hankesuunnitelman hyväksyminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Teräksinen kaasukello on valmistunut vuonna 1929 ja se kuuluu Suvilahden historiallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävään teollisuuskokonaisuuteen, joka muodostuu vanhan sähkö- ja kaasulaitoksen rakennuksista. Teräksisestä kaasukellosta on tehty kuntotutkimuksia, joiden mukaan rakenteet ovat pahoin ruostuneet. Rakenteissa on myös runsaasti erilaisia haitta-aineita. Haitta-aineet on poistettava ja vaurioituneet osat on vaihdettava ennen kuin kaasukellon säilytettävät rakenteet voidaan ottaa jatkorakentamisen käyttöön.

Hankkeena on Suvilahden teräksisen kaasukellon betonilaatan pinnan puhdistaminen haitta-aineista sekä teräskehikon kunnostus. Teräksisen kaasukellon teräsosien pinnoitteet ovat kuluneet ja vaativat perusteellisen puhdistuksen ja uusintapinnoituksen. Kellon teleskooppisäiliö on pääosin purettu jo aiemmin. Teleskooppisäiliön teräspohjalevy puretaan tiilisen kaasukellon teleskooppisäilön purkamisen yhteydessä, joka valmistuu heinäkuun 2017 loppuun mennessä. Seuraavaksi puretaan teräskehikon huoltotasoille johtavat portaat ja tämän jälkeen kunnostetaan teräskehikkoisen kaasukellon ruostunut ja vaurioitunut teräskruunu sekä jalusta. Kunnostustoimenpiteet varmistavat, että teräksinen kaasukello on turvallinen, terveellinen ja käyttökelpoinen Suvilahden alueen rakennelma. Kohteella ei ole virallista rakennustunnusta, vaan teräksinen kaasukello on rakennelma.

Teleskooppirakenteen säiliöosan katto painui sisään talvella 2010 - 2011 lumen painosta, ja säiliö runkorakenteineen purettiin vuonna 2012. Samassa hankkeessa säiliön jalustaosan teräsrakenteet puhdistettiin haitta-aineista sisäpuolelta.

Teräksisen kaasukellon maaperän puhdistusta, betonisen pohjalaatan purkua sekä perustusten kunnostamista ja vahvistamista ei suoriteta tässä hankkeessa. Nämä toimenpiteet suunnitellaan ja koordinoidaan tulevaisuudessa eri hankkeena mahdollisen kellon sisäpuolelle toteutettavan kulttuuritoimitilarakennuksen kanssa. Kellon mahdollinen väliaikaiskäyttö ulkotilana ei edellytä tässä vaiheessa maaperän kunnostamista.

Hankkeen tausta ja tarkoitus

Helsingin kaupunki valmistelee Suvilahden entisen sähkövoimalan ja kaasulaitoksen alueella sijaitsevan kahden käytöstä poistetun kaasukellon kunnostamista, joka mahdollistaa niiden muuntamisen kulttuurikäyttöön. Molemmissa kaasukelloissa tehdään kattavia purku-, puhdistus- ja kunnostustöitä, minkä jälkeen niihin mahdollisesti voidaan rakentaa tiloja konsertti- ja tapahtumakäyttöön. Kunnostuksen ja kulttuurikäyttöön muuntamisen myötä kaasukellot muodostaisivat Suvilahden muiden toimintojen kanssa yhden Helsingin ja Suomen ainutlaatuisimmista kohtauspaikoista. Hankkeilla on merkittävä vaikutus Suvilahden tulevaisuuteen helposti saavutettavana ja monipuolisena kulttuuri- ja tapahtumakeskuksena sekä laajemmin Kalasataman ja Sörnäisten alueen kehitykseen.

Uudenlainen ja alueen kehitystä tukeva käyttö mahdollistaisi rakennushistoriallisesti arvokkaiden ja kaupungin maamerkeiksi muodostuneiden kaasukellojen muuntamisen kaupunkilaisia palvelevaan toimintaan. Kaasukellojen jatkokehittäminen ja mahdollisten kulttuuritoimitilahankkeiden sisältö ja laajuus tarkentuvat jatkossa.

Molemmat kaasukellot ovat olleet useita vuosia poissa käytöstä ja tyhjillään. Ne tarvitsevat purku-, puhdistus- ja kunnostustoimenpiteitä riippumatta uudesta käyttötarkoituksesta. Molemmat kaasukellot on määrä kunnostaa vaiheittain muun muassa sääolosuhteista riippuen vuoden 2018 loppuun mennessä. Mikäli kunnostushankkeiden päätöksenteko ja toteutus pysyvät aikataulussa, voidaan mahdollisten kulttuuritilojen toteutus kaasukellojen sisälle ajoittaa vuosille 2018 - 2020.

Kaasukellojen purku-, puhdistus- ja kunnostustöillä varmistetaan:

- Kaasukellojen ulkopuolisen alueen henkilöturvallisuus sekä alueen nykyinen tapahtumatoiminta talvi- ja kesäkausien aikana.

- Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston kesäkuussa 2016 asettaman hallintopakkopäätöksen ehtojen täyttyminen. Ehtojen mukaan tiilinen kaasukello tulee kunnostaa sakon uhalla joulukuuhun 2018 mennessä.

- Tiilisen kaasukellon sisätilan turvallisuus ja terveellisyys, joka mahdollistaa mahdollisen kulttuurikäytön tulevaisuudessa.

- Teräksisen kaasukellon aukion turvallisuus ja terveellisyys, joka mahdollistaa mahdollisen kulttuurikäytön tulevaisuudessa.

Kaasukellojen purku-, puhdistus- ja kunnostustyöt ovat käynnistyneet vaiheittain syksyllä 2016. Työt rahoitetaan kaupunginhallituksen käyttöön varatuista alueen rakentamiskelpoiseksi saattamisen määrärahoista. Töiden toteuttamisesta vastaa kiinteistöviraston tilakeskus. Kiinteistöviraston tonttiosasto hoitaa tiilisen kaasukellon maaperän puhdistuksen erillisenä hankkeena, joka on ollut käynnissä kesästä 2015 alkaen.

Suvilahti on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (museoviraston RKY-inventointilista). Helsingin kaupunginmuseon lausunnon mukaan tiilisellä kaasukellolla on näyttävä kaupunkikuvallinen asema ja sillä on potentiaalia ikoniseksi helsinkiläiseksi merkkirakennukseksi. Arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema tiiliverhoiltu kaasukello valmistui vuonna 1910. Teräksinen kaasukello valmistui vuonna 1931. Tiilinen kaasukello poistettiin käytöstä 1980-luvulla. Teräksinen kaasukello poistui käytöstä vuonna 1994, kun kaasuntuotanto alueella päättyi. Alueella on edelleen voimassa vanha teollisuusalueen asemakaava. Suvilahden alueen uuden asemakaavan valmistelu aloitetaan keväällä 2017.

Suvilahden kaasu- ja sähkölaitosten teollinen toiminta loppui vuonna 1994, ja rakennukset jäivät tyhjilleen ilman tuottavaa käyttöä. Helsingin kaupungin omistama Kiinteistö Oy Kaapelitalo on hallinnoinut Suvilahden aluetta ja suurinta osaa sen rakennuksista vuoden 2008 alusta lähtien. Teräksinen ja tiilinen kaasukello ovat kuitenkin Helsingin kaupungin hallinnassa.

Rahoitus

Hankkeen rahoitus on talousarvion alakohdasta 8 01 02 17, Kalasataman esirakentamisen rahoista vuosina 2015 - 2018 toteutettavana hankkeena.

Kustannukset jakautuvat seuraavasti eri vuosille:

Vuonna 2016 20 000 euroa arvonlisäverottomana

Vuonna 2017 530 000 euroa arvonlisäverottomana

Vuonna 2018 780 000 euroa arvonlisäverottomana.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

Kiinteistöviraston tilakeskuksen laatiman kustannusarvion mukaan hankkeen kustannukset ovat kustannustasossa 12/2016 lasketun hintatason mukaan 1 330 000 euroa alv. 0 % (678 euroa/brm²).

Vuokravaikutus

Kohde ei tule käyttöön, jolloin hankkeesta ei kerry vuokrasaatavia.

Väistötilakustannus

Hankkeella ei ole väistötilakustannuksia.

Aikataulu ja toteutus

Hankesuunnittelu 10/2016 - 1/2017, toteutussuunnittelu 2 - 3/2017, kilpailutus ja urakoitsijan hyväksyntä 3 - 5/2017 ja kunnostustyöt 5/2017 - 9/2018. Kiinteistöviraston tilakeskus vastaa hankkeen toteutuksesta ja ylläpidosta.

Päätös tullut nähtäväksi 03.03.2017

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.