Eläinperäisten elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonta Helsingissä 2016

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi selvityksen eläinperäisten elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonnasta Helsingissä vuonna 2016.

Ensisaapumisvalvonnan tarkoituksena on turvata toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta Suomeen tuotavien eläinperäisten elintarvikkeiden laatu ja estää eläintautien leviäminen näiden elintarvikkeiden välityksellä. Ensisaapumisvalvonta koskee myös kolmansista maista tuotavia eläinperäisiä elintarvikkeita, mikäli ne on otettu ensin vastaan jossakin toisessa jäsenvaltiossa.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira hankkii ostopalveluna ympäristökeskukselta Helsingin alueella toimivien ensisaapumistoimijoiden tarkastukset. Ensisaapumisvalvonta toteutetaan Eviran ensisaapumisvalvontasuunnitelman ja ohjeiden mukaisesti. Ensisaapumistoimijoiden valvontaa Helsingissä toteuttaa ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosasto.

Ensisaapumisvalvontaa koskeva lainsäädäntö ja ohjeistus

Suomen salmonellatilanne on merkittävästi parempi kuin useimmissa muissa EU-maissa, Pohjoismaita lukuun ottamatta. Yksi keinoista, joiden avulla alhainen salmonellan esiintyvyys varmistetaan, on kansallinen salmonellavalvontaohjelma. Valvontaohjelman vuoksi Suomi on saanut salmonellan osalta lisävakuudet EU:ssa.

Ensisaapumisvalvonta perustuu EU-komission Suomelle ja Ruotsille myöntämiin salmonellaa koskeviin erityistakuihin (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 853/2004 eläinperäisiä
elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä). Suomeen muista EU-maista tuotava naudan, sian, kanan, kalkkunan, helmikanan, ankan tai hanhen liha on oltava salmonellasta vapaata. Salmonellavapauden todistamiseksi Suomeen lähetettävät lihaerät on tutkittava salmonellan varalta lähettävässä laitoksessa jo ennen Suomeen toimittamista. Elintarvikelaissa ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa ensisaapumistoiminnasta täsmennetään ensisaapumistoimintaa
koskevia velvoitteita ja käsitteitä.

Ensisaapumispaikalla tarkoitetaan Suomessa sijaitsevaa elintarvikehuoneistoa, jossa ensimmäisenä otetaan vastaan Euroopan unionin toisesta jäsenvaltiosta Suomeen toimitettavia eläimistä saatavia elintarvikkeita kuten kalastus-, maito- ja lihatuotteita. Ensisaapumispaikka voi olla esimerkiksi varasto, lihalaitos tai myymälä.

Ensisaapumistoimijalla puolestaan tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tuo tai välittää eläimistä saatavia elintarvikkeita Euroopan unionin toisesta jäsenvaltiosta Suomeen. Valvontatarkastukset tehdään pääosin ensisaapumispaikoissa kohdistuen vastaanottaviin ensisaapumistoimijoihin. Lisäksi tehdään välittäviin ensisaapumistoimijoihin kohdistuvia asiakirjatarkastuksia.

Ensisaapumistoimintaa koskevat velvoitteet kohdistuvat ensisaapumistoimijoihin. Ensisaapumistoimijan on tehtävä kirjallinen ilmoitus ennen ensisaapumistoiminnan aloittamista, toiminnan olennaista muuttamista sekä ennen toiminnan lopettamista Eviraan, joka ylläpitää rekisteriä ensisaapumistoimijoista.

Ensisaapumistoimijalla on oltava omavalvontasuunnitelma sekä heidän tulee ottaa elintarvikkeista omavalvontanäytteitä. Lisäksi ensisaapumistoimijoiden on ilmoitettava kaikki tuomansa eläinperäiset elintarvike-erät kuukausittain Eviralle, joka lähettää tiedot edelleen paikalliselle ensisaapumisvalvontaviranomaiselle käytännön valvontaa varten.

Ensisaapumisvalvonta Helsingissä

Helsingissä toimi Eviran ensisaapumisrekisterin mukaan vuonna 2016 noin 110 ensisaapumistoimijaa. Toimijoiden kokonaismäärässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ja toimijoiden lukumäärä on aiempina vuosina vaihdellut 100−130 välillä. Toimijoiden vaihtuvuus on ollut melko suurta.

Maahantuotujen elintarvike-erien säädöstenmukaisuutta valvottiin suunnitelmallisilla tarkastuksilla. Tarkastukset suoritettiin Eviran toimittaman valvontasuunnitelman mukaisesti. Tarkastusten yhteydessä otettiin näytteitä Eviran ohjeistuksen mukaisesti raa´asta salmonellaerityistakuiden piiriin kuuluvasta lihasta.

Suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin valvontajaksolla yhteensä 44 (vuonna 2015 tarkastuksia tehtiin 82). Lisäksi tehtiin viisi uusintatarkastusta kohteisiin, joissa oli havaittu epäkohtia aiemmalla tarkastuskäynnillä. Tarkastusmäärän lasku johtuu Eviran tekemästä muutoksesta kohdentaa riskiperusteisesti ensisaapumistarkastukset erityistakuun alaisia elintarvikkeita maahantuoviin ensisaapumistoimijoihin sekä uusiin toimijoihin. Valvonta toteutui täysimääräisesti Eviran valvontasuunnitelman mukaisesti. Mikrobiologisia näytteitä otettiin valvontajaksolla yhteensä seitsemästä erästä (vuonna 2015 yhteensä yhdeksästä erästä). Helsingin kaupunki on saanut ensisaapumisvalvonnasta Eviralta tuloja vuonna 2016 yhteensä 13 050 € (vuonna 2015 yhteensä 17 370 €).

Tarkastuksissa havaitut yleisimmät epäkohdat olivat puutteet eriä koskevissa asiakirjoissa, kuukausi-ilmoitusten tekemättä jättäminen ja omavalvontanäytteenoton laiminlyöminen. Tarkastuksilla neuvottiin toimijoita epäkohtien korjaamiseksi, mutta merkittävimpien puutteiden johdosta tehtiin uusintatarkastus. Vuonna 2016 tehtiin kaksi elintarvikelain 60 §:n mukaista ensisaapumiserän hylkäämispäätöstä kaupallisten asiakirjojen ja salmonellatodistusten puuttumisen vuoksi.