Selvitys ympäristöministeriölle vuonna 2016 tehdyistä pilaantuneen maaperän puhdistamispäätöksistä

Ympäristölautakunta päätti antaa ympäristöministeriölle vuonna 2016 pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtyjen päätösten yhteenvetona seuraavan selvityksen.

Päätösten määrä, käsittelyajat ja maksu

Ympäristöministeriön 20.1.2005 ja 3.12.2010 päättämän toimivaltasiirron mukaisesti ympäristölautakunta päättää Helsingin alueen pilaantuneen maaperän puhdistamisen ympäristöluvista ja ilmoituksista.

Ympäristölautakunnalle ei tullut yhtään ympäristölupahakemusta päätettäväksi vuonna 2016.

Ympäristönsuojelupäällikkö, jolle ilmoituksista tehtävien puhdistamispäätösten toimivalta on siirretty, teki vuonna 2016 päätöksen 19 pilaantuneen maaperän puhdistamisilmoituksesta.

Ilmoitusten käsittelyajat olivat 8–71 päivää, keskimäärin 37 päivää.

Pilaantuneen maaperän puhdistamispäätöksestä perittävä maksu oli 1 560 euroa ja ympäristöluvasta 5 060 euron maksu.

Puhdistuskohteet

Vuonna 2016 puhdistamisilmoitukset koskivat 10 asuinkäyttöön tulevaa aluetta, 5 puisto- tai virkistysaluetta ja katualuetta ja 4 huoltoasema-, toimisto-, varikko- tai teollisuuskiinteistöä.

Kiinteistöjen maaperän puhdistaminen aiheutui yleensä alueen maankäytön muutoksesta ja ajoittui lisä- tai uudelleen rakentamisen yhteyteen.

Ilmoituspäätökset

Puhdistettavien kiinteistöjen maaperän pilaantuneisuus on alustavasti selvitetty yleensä kaavoitusvaiheessa ja sen laatu ja laajuus tarkemmin tontin kunnostussuunnittelun yhteydessä.

Puhdistusilmoituksissa on sovellettu valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) mukaisia säännöksiä, joiden mukaan pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioidaan jokaiselle kohteelle erikseen soveltaen säädettyjä pilaantuneisuuden pitoisuusarvoja tai riskinarvioinnin avulla määritettyjä puhdistustavoitteita.

Päätösten mukainen maaperän puhdistaminen

Vuoden 2016 päätösten mukaisissa puhdistustöissä kunnostusmenetelmäksi on esitetty yleensä pilaantuneen maan poistoa tarvittavassa laajuudessa. Eri käyttötarkoitukseen tulevilla alueilla kunnostustavoitteet on määritelty kokonaan riskiperusteisesti tai tavoitepitoisuuksina on käytetty asetuksen eri ohjearvoja eri syvyyksillä. Joillain alueilla on lisäksi rakennuksiin tarvittaessa toteutettu myös erilaisia riskinhallintaratkaisuja. Pinnoittamattomilla piha-alueilla kunnostustavoitteina on käytetty kynnysarvoja.

Alemman ohjearvopitoisuuden ylittävät kunnostusalueelle jäävät maa-ainekset on eristetty tiiviillä kerroksella, yleensä asfaltilla. Pilaantunut kaivumaa on toimitettu luvalliseen käsittelyyn kaatopaikalle tai laitokseen. Kaivettuja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä pilaantumattomia maa-aineksia on pyritty käyttämään kunnostusalueilla hyödyksi.

Maaperän puhdistamishankkeet ovat ajoittuneet yleensä tonttien rakentamisen vuoksi tarpeellisen maankaivun yhteyteen.

Puhdistustavoitteen saavuttaminen on varmistettu tutkimalla kaivualueen pohjan ja reunojen jäännöspitoisuudet. Maaperään jätetyt alemman ohjearvopitoisuuden ylittävät maat on merkitty myöhemminkin havaittavalla huomiorakenteella ja dokumentoitu karttoihin. Puhdistamisen kulku on esitetty puhdistustyöstä laaditussa loppuraportissa.

Vuonna 2016 kunnostusalueilta kaivettujen pilaantuneiden maiden määrä oli yhteensä 306 864 tonnia, mistä 47 852 tonnia oli orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita ja 6 996 tonnia epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita. Molempien haitta-aineryhmillä pilaantuneita maita oli 252 043 tonnia. Maat toimitettiin 15 eri käsittely- tai loppusijoituspaikkaan, joille kuljetusmatkat olivat noin 1-130 km. Eniten maa-aineksia vietiin Suomen Eritysjäte Oy:lle, Ekokem Palvelu Oy:lle ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:lle.

Osa vuoden 2016 kunnostuksista tehtiin alueilla, joiden maaperän puhdistamiseen Uudenmaan ympäristökeskus tai Etelä-Suomen aluehallintovirasto tai Helsingin kaupungin ympäristökeskus ovat antaneet päätöksen jo ennen vuotta 2016.