Poikkeamishakemus (Mellunkylä, Tankomäenkatu 4)
Poikkeamishakemus (Mellunkylä, Tankomäenkatu 4)
Päätös
Virastopäällikkö päätti hyväksyä Asoasunnot Uusimaa Oy:n asemakaavaa nro 12321 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista
- asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta (1 900 k-m2) 266 k-m2:llä (14,0 %).
- suurimmasta sallitusta kerrosluvusta (IV) toisessa talossa yhdellä kerroksella ja sijoittamalla molempiin taloihin saunaosastot kattokerroksiin suurimman sallitun kerrosluvun yläpuolelle.
- autopaikkamääräyksestä siten, että autopaikkoja tulee rakentaa1 ap / 120 k-m2.
Poikkeaminen myönnetään seuraavalla ehdolla:
- saunan yhteydessä olevat varastotilat on poistettava ja tilalle lisättävä yhteistilaa.
Hakija
Asoasunnot Uusimaa Oy (jättöpäivämäärä 18.1.2017)
Rakennuspaikka
47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin 47360 tontti 4
Hakemus
Kahden asuinkerrostalon (2 166 k-m2) ja autokatoksen rakentaminen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta siten, että rakennusoikeus (1 900 k-m2) ylitetään 266 km2:llä (14,0 %). Lähempänä Itäväylää olevaan taloon rakennetaan viides asuinkerros suurimman sallitun kerrosluvun (IV) päälle. Toinen taloista on neljäkerroksinen pistetalo. Molempien talojen ylimmän kerroksen yläpuolelle rakennetaan saunaosasto, varastoja ja kattoterassi. Autopaikkoja rakennetaan 1 ap / 120 k-m2.
Hakija perustelee kerrosalan ylitystä sillä, että lisäkerrosala voidaan käyttää parantamaan asuntopohjien laatua ja asuttavuutta. Kerrosluvun ylitystä perustellaan kaupunkikuvallisin syin. Yhteistilojen sijoittaminen kattoterassikerrokseen mahdollistaa kiinnostavamman massoittelun kuin tasakorkuinen rakennusmassa. Yhden kerroksen lisääminen pohjoispuoleiseen taloon linjaa sen samankorkuiseksi kuin Tankomäenkadun länsipuoleinen talo, ja luo ryhdikkään päätteen Tankomäenkadun taloriville. Yhteiskäyttöisten tilojen sijoittaminen kattokerrokseen myös lisää asumisviihtyisyyttä, ja edistää yhteisöllisyyttä. Autopaikkamäärien laskennassa mitoitusperiaatetta 1 ap / 120 k-m2 perustellaan sillä, että rakennuspaikka sijaitsee alle 600 m:n päässä seudullisen joukkoliikenteen pysäkistä.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 17.6.2015 hyväksytty (tullut voimaan 7.8.2015) asemakaava nro 12321. Asemakaavan mukaan asuinkerrostalojen korttelialueella (AK) 47360 tontilla numero 4 on kaksi erillistä pistetalon rakennusalaa. Tontin pohjoisrajalla on autokatoksen rakennusala. Tontin rakennusoikeus on 1 900 kerrosalaneliömetriä. Suurin sallittu kerrosluku on neljä (IV). AK-korttelialueilla kerrostaloja varten autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 100 k-m2 tai 0,7 ap / asunto.
Rakennuspaikka on yksi kolmesta samankaltaisesta tontista Tankomäenkadun varressa Tankovainion puiston vieressä. Tankomäenkadun toisella puolella on kadun varressa neljä–viisikerroksisia lamellitaloja. Tankovainon puiston toisella puolella on yksi–kaksikerroksisia pientaloja. Osoitteissa Tankomäenkatu 6, 8 ja 10 on myönnetty poikkeaminen asemakaavan kerrosalasta tai kerrosluvusta.
Kaava-alueella Tankomäenkadun varressa olevien tonttien luovutusehtoihin on kuulunut, että varauksen saaja on velvollinen osallistumaan Helsinki-kerrostalon kehittämiseen yhteistyössä kaupungin kanssa. Tavoitteena on edistää kohtuuhintaisen ja laadukkaan asuntotuotannon sujuvaa rakentamista ja myös kehittää täydennysrakentamiseen soveltuvaa talotyyppiä.
Hakijan kuvauksen mukaan noppamaisen Helsinki-kerrostalon erityispiirteitä ovat asunnosta suljettavat palvelueteiset, joita voidaan käyttää taloteknisen huollon ja jakelupalvelujen tarpeisiin, kattoterassit saunaosastoineen, kattopuutarhat, viherkatot ja mahdolliset aurinkopaneelit katolla. Muita erityispiirteitä ovat kylpyhuoneiden tilaelementit ja mahdolliset muut rakenne-elementtiratkaisut.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (2.3.2017). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja.
Päätöksen perustelut
Hanketta on käsitelty rakennusvalvontaviraston Helsinki-kerrostalohankkeiden ohjausryhmässä, jossa on edustus myös kaupunkisuunnitteluvirastosta, kaupunginkansliasta ja kiinteistöviraston tonttiosastolta. Ohjausryhmän 9.1.2017 päivätyssä pöytäkirjassa todetaan, että hanke täyttää Helsinki-kerrostalokriteerit seuraavin ehdoin:
- Parvekkeiden näkösuojauksen (kaihdin tms.) periaate lisätään suunnitelmaan. Ylimmän parvekkeen katon kokoa on syytä vielä harkita.
- Kerhotila edellytetään ja sen todettiin helposti järjestyvän esim. toisen saunaosaston yhteyteen.
- Laaditaan hankeselostus, jossa todetaan kohtuuhintaisuutta edistävät tekijät, laatua ja houkuttavuutta edistävät tekijät, yleispätevyys ja soveltuvuus erilaisille rakennuspaikoille sekä erityispiirteet ja innovatiivisuus.
- Asukkaille tulee olla 19 autopaikkaa. Kun laskentaohje antaa pysäköintipaikkojen lukumääräksi desimaaliluvun, toteutettava pysäköintipaikkamäärä on ylöspäin pyöristetty kokonaisluku.
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska suurempi rakennusoikeus on sovitettavissa tontille kasvattamatta rakennusten volyymiä olennaisesti. Rakennukset sijaitsevat asemakaavan mukaisesti kahdella eri koordinaatistossa olevalla rakennusalla. Parvekkeet on toteutettu kaavan mukaisesti ulokkeina. Lähempänä Itäväylää olevan rakennuksen korottaminen viisikerroksiseksi on kaupunkikuvallisesti perusteltua. Rakennus on tällöin yhtä korkea kuin Tankomäenkadun vastapuolella oleva talo muodostaen yhdessä naapurinsa kanssa tasapainoisen parin. Korotettu rakennus sijoittuu koko alueen koilliskulmaan aloittaen uudisrakentamisen Itäväylän suunnasta katsottaessa. Kattokerrosten saunaosastot kattoterasseineen lisäävät asumisviihtyisyyttä ja elävöittävät rakennusten massoittelua. Saunaosastoja tulee kehittää toimivammiksi jatkosuunnittelussa. Varastojen tilalle tulee osoittaa puuttuvaa yhteistilaa.
Kerrosalan lisäys vähentää asemakaavassa osoitettua autopaikkojen lukumäärää, kun autopaikkamitoituksessa edellytetään sovellettavan 15.12.2015 hyväksyttyä asuntotonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjetta. Etäisyys linnuntietä lähimmälle runkolinja 560 pysäkille on alle 600 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 120 k-m2. Uuden normin mukaiset autopaikat mahtuvat asemakaavan mukaisesti autokatokseen ja pysäköimispaikalle.
Poikkeamisen erityisiä syitä ovat asuntorakentamisen edistäminen, asemakaavan toteutumisen edistäminen ja alueen kokonaissuunnitelman toteutumisen edistäminen.
Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 § kohta 19a
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.4.2013, 140 §
Rakennusvalvontataksa 2016, 8 §
Maksu
1000 euroa
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen oikaisuvaatimusaika päättyy 14 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista.
Kuulutusteksti kirjaamoon
Päätös tullut nähtäväksi 05.03.2025
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
- muu viranomainen toimivaltaansa kuuluvissa asioissa.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunnalle.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan asiointiosoitteet ovat seuraavat:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Kaupunkisuunnittelulautakunta |
Helsingin kaupungin kirjaamo | |
PL 10 | |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi ja kotikunta. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamies, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehen allekirjoitettava. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin muutoksenhakija haluaa vedota vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaisille.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata kirjaamosta.