Keskustakirjaston nimeäminen

Kirjastotoimen johtaja päätti keskustakirjaston nimikilpailun tuomariston ratkaisun 29.11.2016 pohjalta, että Töölönlahdelle rakennettavan uuden kirjaston nimi on ”Oodi”, ruotsiksi ”Ode”.

Nimellä on kaksi virallista kirjoitusasua: Helsingin keskustakirjasto Oodi – Helsingfors centrumbibliotek Ode – Helsinki Central Library Oodi ja Kirjasto Oodi - Biblioteket Ode – Library Oodi.

Helsingin Töölönlahdelle rakennetaan uutta, nykyajan monipuoliset vaatimukset täyttävää kirjastoa, jonka on määrä valmistua joulukuussa 2018. Tarveselvitys- ja hankevaiheesta rakentamisen alkamiseen saakka eli yli 15 vuotta kirjastoa on kutsuttu työnimellä ”keskustakirjasto”.

Helsingin kaupunki ja kaupunginkirjasto järjestivät rakennuksen virallisesta nimestä avoimen nimikilpailun 1.-31.10.2016. Kilpailuun saattoi osallistua verkossa Keskustakirjasto.fi-sivuilla.

Määräaikaan mennessä lähetettiin 2 600 ehdotusta, joista 1 600 oli eri nimiä.

Voittajanimen valitsi tuomaristo, joka kokoontui kaksi kertaa: 24. ja 29.11.2016.

Tuomariston kokoonpano oli seuraava:

Tuomaristo haki kirjastolle nimeä, joka vastaa moniin vaatimuksiin. Sen kriteereinä pidettiin seuraavia: nimen tulee olla helposti muistettava, lyhyt, suuhun sopiva sekä taivutettava. Sen tulee olla myös helposti perusteltava kansainväliselle yleisölle ja toimia monilla eri kielillä. Nimeen tulee voida sisällyttää Suomi 100 –symboliikkaa ja on etu, jos se on kaunis.

Koska kyseessä on kirjaston nimi, sillä tulee olla kytkös kirjallisuuteen ja sitä kautta kirjastoon, mutta koska kyseessä on koko Suomea, kirjallisuutta ja kulttuuria koskettava kirjasto, tuomaristo päätti, että sitä ei nimetä yhden merkkihenkilön mukaan.

Nyt valittu nimi Oodi täyttää hyvin edellä mainitut ehdot. Se on lyhyt, helposti muistettava ja luontevasti taivutettava.

Oodi-sanalla on vahva positiivinen lataus: Kielitoimiston sanakirjan mukaan se tarkoittaa” haltioituneen sävyistä lyyristä runoa”, jonka ei tarvitse olla mittaan kirjoitettu. Sanalla on pitkä historia: jo antiikin Kreikassa ja Egyptissä oodi oli ylistyslaulu, milloin syntymäpäiväsankarille, milloin kuninkaalle. Nykypäivänä tunnetuin on Oodi ilolle (Ode an die Freude), joka on Friedrich Schillerin runoon perustuvan Beethovenin 9. sinfonian neljännen osan otsikko. Runoudesta tunnetaan lukuisia oodeja eri asioille.

Nimi katsoo taaksepäin, on silti nykykieltä ja kuvastaa hyvin vuonna 2018 Töölönlahdella avattavan kirjaston luonnetta ja tehtävää: Oodi tulee olemaan ihmisten ja lukemisen talo, demokratian ja sivistyksen paikka ja kannustava lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja suomalaisille. Se korostaa kirjastolaitoksemme ja arkkitehtuurimme korkeaa tasoa.

Tuomaristo oli ratkaisusta yksimielinen.

Tuomariston 29.11.2016 tekemän päätöksen mukaisesti nimeä Oodia ei alun perin pitänyt kääntää millekään muille kielille, vaan sitä käsitellään kuten erisnimeä.

Nimen julkistusta seurasi laaja kansalaiskeskustelu, jonka yksi merkittävä teema oli ruotsinkielisen nimiversion puuttuminen. Kirjastotoimen johtaja selvitti sen johdosta tuomaristolta, voiko sen jo tekemästä päätöksestä tältä osin poiketa ja antaa rakennukselle myös ruotsinkielisen nimen. Tuomaristo ei kansalaispalautteen huomioon ottaen nähnyt tälle estettä.

Ruotsinkielinen nimimuoto ’Ode’ on valittu kirjallisin ja toiminnallisin perustein. Myös Oodi-nimivalinnan yksi peruste oli kytkös kirjallisuuteen. Käydyssä kansalaiskeskustelussa ruotsinkieliset kirjailijat ja useimmat maallikot asettuivat määräämättömän nimi-muodon kannalle. Sitä pidettiin avoimempana, intuitiivisempana, notkeampana ja suuhun sopivampana kuin määrättyä muotoa ’Odet’. ’Ode’ synnyttää enemmän assosiaatioita eri suuntiin, mm. olemassaoleviin teoksiin kuten Ode till glädjen, Ode till en näktergal. Vastaavasti luonnehditaan kaunokirjallisten tekstien olemusta.

Vaikka kirjaston nimi on ruotsia lukuun ottamatta kaikilla muilla kielillä Oodi, avaa nimimuoto ’Ode’ nimeä myös muunkielisille. Vastaava sana on ’ode’ ainakin englanniksi, saksaksi, italiaksi ja ranskaksi sekä tanskaksi ja norjaksi.