Sosiaali- ja terveysviraston lastensuojelun perhehoitajan hoitopalkkion korotus

Virastopäällikkö päätti

Perhehoito on lastensuojelulain mukaan sijaishuollon ensisijainen muoto. Helsingin kaupungin strategisena tavoitteena on pitkään ollut perhehoidon osuuden lisääminen sijaishuollossa. Perhehoidon hoitovuorokausien osuus sijaishuollon vuorokausista onkin lisääntynyt ja joulukuussa 2016 sen osuus oli 63,7%. Lisäys on tullut ulkopuolisten palveluntuottajien tarjoaman perhehoidon ostoista ja oman toimeksiantosuhteisen perhehoidon kasvu on pysähtynyt. Perhehoidon osuuden pysyttäminen saavutetulla tasolla edellyttää perhehoidon tukimuotojen ja palvelujen jatkuvaa kehittämistä. Vuoden 2017 käyttösuunnitelman mukaisesti lastensuojelussa on tavoitteena turvata perhehoitajien saatavuus vahvistamalla perhehoidon kilpailukykyisyyttä suhteessa muihin pääkaupunkiseudun kuntiin.

Helsingin kaupungin kotona toimiville perhehoitajille maksamat hoitopalkkiot ovat jääneet jälkeen naapurikuntien, Espoon ja Vantaan, hoitopalkkioiden tasosta. Tämä on heikentänyt kilpailukykyä perhehoitajien rekrytoimisessa. Perhehoitajien riittävän saatavuuden turvaamiseksi on tarkoituksenmukaista pyrkiä saman tasoisiin hoitopalkkioihin ja samankaltaiseen palkkiorakenteeseen pääkaupunkiseudun kuntien kesken.

Kun huostaanotettu lapsi sijoitetaan sijaisperheeseen, on pääsääntöisesti katsottu välttämättömäksi, että perhehoitaja jää joksikin aikaa kokopäiväisesti kotiin keskittyen hoitamaan ja tukemaan lasta. Lapsen kiinnittyminen uusiin lähiaikuisiin ja sopeutuminen kokonaan uuteen elinympäristöön on vuosia kestävä prosessi silloinkin, kun se etenee toivotulla tavalla. Tämän mahdollistamiseksi on tarkoituksenmukaista suunnata hoitopalkkioiden korotukset sijoituksen alussa kotiin lapsia hoitamaan jääville päätoimisille perhehoitajille.

Uusien sijoitusten hoitopalkkioiden korotusten kahdelle ensimmäiselle vuodelle ja Helsingin järjestämissä tiloissa toimivien kunnallisten perhekotien hoitopalkkion korotusten kustannusvaikutus on vuonna 2017 yhteensä noin 203 000 euroa ja vuonna 2018 noin 406 000 euroa. Erityishoitopalkkioiden korottamisen kustannusvaikutus on vuositasolla noin 106 000 euroa.

Laissa perhehoitolain muuttamisesta (510/2016 13§) säädetään perhehoitajan oikeudesta vapaaseen 1.7.2016 lukien siten, että kunnan tai kuntayhtymän tulee järjestää perhehoitajalle mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on kaksi vuorokautta kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana. Ennen 1.7.2016 perhehoitolaissa (263/2015 13§) perhehoitajan oikeus vapaaseen oli yksi arkipäivä kalenterikuukautta kohden. Virastopäällikön päätöksen (3.2.2012 31§) mukainen perhehoitajan vapaan rahallinen korvaus muutetaan vastaamaan nykyistä vapaan määräytymistä vuorokausina.