Asuntotuotantotoimikunnan lausunto kaupunginhallitukselle luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

Asuntotuotantotoimikunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Asetusluonnoksessa rakennushankkeeseen ryhtyvää ohjataan suunnittelemaan ja rakentamaan kosteusteknisesti turvallisia ja terveellisiä rakennuksia. Luonnoksessa painotetaan rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuuta kosteudenhallinnan tavoitteiden asettamisessa ja toteutumisen seurannassa. Asetusluonnos edellyttää suunnitelmallisuutta, todentamista ja dokumentointia. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää suunnittelijoilta, valvojilta ja rakentajilta hyvää kosteudenhallinnan osaamista. Mm. osittain ristiriitaisten tavoitteiden ratkaiseminen (rakennuksen kosteusteknisesti oikea korkeusasema ja esteettömyys) edellyttävät ammattitaioista suunnittelua.

Asetusluonnoksen tavoitteet ovat kannatettavia ja ohjeistavat rakennushankkeeseen ryhtyvää kosteudenhallinnassa. Asetusluonnoksessa on tuotu esille ilmastonmuutoksen ja jäähdytyksen tuomat vaatimukset suunnittelulle ja rakentamiselle. Asetusluonnos suosittelee käyttämään toimintavarmoja ratkaisuja. Korjauskohteissa asetusluonnos ohjaa selvittämään kiinteistön kunnon ja korjaamaan toimimattomat järjestelmät (mm. salaojitus).

Alla huomioita asetusluonnoksen tekstistä ja sen esiin nostamia kysymyksiä, jotka vaativat selventämistä jatkovalmistelussa:

2 §:ssä on myös keittiö määritelty märkätilaksi, mitä se normaalikäytössä ei ole.

Ilmarako-termiä ei ole määritelty.

4 §:ssä on maininta kosteuden haitallisesta tunkeutumisesta rakenteisiin. Miten määritellään haitallisen kosteuden kriteerit.

Perustelumuistiossa mainitaan, että rakenteiden tulee olla entistä vikasietoisempia. Onko vikasietoisuudelle asetettavissa kriteereitä?

8 § Millaiset vaatimukset asetetaan rakennushankkeen kosteudenhallinnan valvonnasta vastaavalle henkilölle ?

9 § Tarkoitetaanko perustelumuistiossa märkätilojen peitepaksuuksien tiedoilla märkätilojen vesieristyksen vahvuuksia ?

17§ ja 42 § Perustelumuisto määrää singelin pestäväksi, mutta ei sepeliä. Miksi sepeliä ei vaadita pestäväksi ?

19 § Rakennuksen piha-alueisiin kohdistuvan korjaus- ja muutostyön yhteydessä tulisi asettaa alapohjan korkeusasemalle vähimmäistaso (0,3 m).

20 § Jos laatan päälle asennetaan puulattia, onko tällöin mahdollista asentaa lämmöneristettä myös laatan päälle ?

22 § Ryömintätilan maanpinnan korkeusaseman määräys, jonka mukaan sen tulee olla vähintään rakennuksen vierustäytön tasolla, on käytännössä mahdoton toteuttaa.

25 § Perustelumuistiossa mainitaan, että mikäli maanvastainen seinärakenne on vedenpaineelle alttiina, on käytettävä vedenpaineeneristystä. Tällöin on varauduttava vähäisiin vesivuotoihin. Miksi ei edellytetä vesitiivistä rakennetta ?

26 § Perustelumuistion mukaan suunnittelussa voidaan lähteä myös siitä, että vedenpaineeneristyksellä vain olennaisesti vähennetään veden läpivirtausta ja hallittuun vuotoon ja vuotoveden keräämiseen ja poisjohtamiseen varaudutaan esimerkiksi kaksoisrakenteella. Miksi ei edellytetä lähtökohtaisesti vesitiivistä rakennetta ?

30 § Perustelumuistiossa suositellaan räystäiden tekemistä riittävän ulkoneviksi seinärakenteiden suojaamiseksi, mikä on kannatettava suositus.

37 § Lattian kaadossa ristiriita asetuksen (1:100) ja perustelumuistion kesken (1:50).

38 § Perustelumuistion mukaan suljetussa rakenteessa vedeneristys voidaan tehdä seinän lämmöneristyksen ulkopuolelle. Tämä ohje kaipaa täsmennystä.