Poikkeamishakemus (Mellunkylä, Tankomäenkatu 8)
Poikkeamishakemus (Mellunkylä, Tankomäenkatu 8)
Päätös
Vs. virastopäällikkö päätti hyväksyä Pohjola Rakennus Oy:n asemakaavaa nro 12321 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista
- asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta (1 900 k-m2) 370 k-m2:llä (19,5 %).
- autopaikkamääräyksestä siten, että autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap / 120 k-m2.
- rakennusalojen rajoista.
- suurimmasta sallitusta kerrosluvusta (IV) yhdellä vajaalla kerroksella.
- julkisivujen materiaalimääräyksestä.
- parvekemääräyksestä.
- maanpäällisten yhteistilojen enimmäismäärästä.
Hakija
Pohjola Rakennus Oy (jättöpäivämäärä 7.12.2016)
Rakennuspaikka
47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin 47361 tontti 9
Hakemus
Asuinkerrostalon (2 270 k-m2) ja autokatoksen rakentaminen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta siten, että rakennusoikeus (1 900 k-m2) ylitetään 370 km2:llä (19,5 %). Autopaikkoja rakennetaan 1 ap / 120 k-m2.
Kaksi pistetaloa on yhdistetty yhteisellä porrashuoneosalla niin, että rakennukset eivät sijaitse kokonaan asemakaavan mukaisella rakennusalalla. Myös autokatoksen toinen pääty ylittää rakennusalan rajan. Pistetaloja yhdistävä nivelosa on viisikerroksinen. Ylimmässä kerroksessa sijaitsee yksi asunto ja saunaosasto. Julkisivumateriaalina on eristerappaus. Suunnitelmassa parvekkeet on kannatettu maasta. Maanpäällisiä yhteistiloja on enemmän kuin 15 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta.
Hakija perusteluina poikkeamishakemukselleen ovat asuntojen sisäisen mitoituksen tarkoituksenmukaisuus, taloudellinen toteutettavuus yhdistettynä kuitenkin asemakaavan pääideaan, sekä yhteisöllisyyden lisääminen asuntojen ja aputilojen tarkoituksenmukaisella sijoittelulla. Rakennusalojen rajoista poikkeamista perustellaan sillä, että rakennukset noudattavat rajojen koordinaatistoja ja asemakaavan ideaa. Kaksi asemakaavan osoittamaa erillistä kerrostaloa on yhdistetty yhdeksi lasisella porrashuoneella. Poikkeamista autopaikkojen laskentatavasta perustellaan Helsingin uusilla pysäköintinormeilla, joissa otetaan huomioon alle 600 metrin etäisyys runkolinjan pysäkiltä. Kerrosalaan on laskettu asuntokerrosala ja porrashuoneet. Maasta kannatetut parvekkeet on suunniteltu sisäänvedettyinä ja julkisivun omaisina. Maanpäällisiä yhteistiloja on alle 15 % suunnitelman mukaisesta kerrosalasta.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 17.6.2015 hyväksytty (tullut voimaan 7.8.2015) asemakaava nro 12321. Asemakaavan mukaan asuinkerrostalojen korttelialueella (AK) 47361 tontilla numero 9 on kaksi erillistä pistetalon rakennusalaa. Kaavaan on merkitty nuolet osoittamaan rakennusalan sivuja, joihin rakennus on rakennettava kiinni. Tontin pohjoisrajalla on autokatoksen rakennusala. Tontin rakennusoikeus on 1 900 kerrosalaneliömetriä. Suurin sallittu kerrosluku on neljä (IV). Asuinrakennusten julkisivujen materiaalin tulee olla paikalla muurattu tiili tai muuratun pinnan päälle tehty rappaus tai slammaus. Parvekkeiden on oltava ripustettuja tai sisäänvedettyjä. Ulokeparvekkeita ei saa kannattaa maasta. Yhteistiloja saa olla maanpäällisinä enintään 15 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta. AK-korttelialueilla kerrostaloja varten autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 100 k-m2 tai 0,7 ap / asunto.
Rakennuspaikka on yksi kolmesta samankaltaisesta tontista Tankomäenkadun varressa Tankovainion puiston vieressä. Pohjola Rakennus Oy:lle on luovutettu myös Tankomäenkatu 6 tontti, johon haetaan vastaavaa poikkeamista. Myös Tankomäenkatu 4 tontilla on poikkeamishakemus vireillä rakennusoikeuden kasvattamiseksi. Tankomäenkadun toisella puolella on kadun varressa neljä–viisikerroksisia lamellitaloja. Tankovainon puiston toisella puolella on yksi–kaksikerroksisia pientaloja.
Kaava-alueella Tankomäenkadun varressa olevien tonttien luovutusehtoihin on kuulunut, että varauksen saaja on velvollinen osallistumaan Helsinki-kerrostalon kehittämiseen yhteistyössä kaupungin kanssa. Tavoitteena on edistää kohtuuhintaisen ja laadukkaan asuntotuotannon sujuvaa rakentamista ja myös kehittää täydennysrakentamiseen soveltuvaa talotyyppiä.
Hakijan kuvauksen mukaan hankkeessa kohtuuhintaisuutta edistäviä tekijöitä ovat suuri porrassyöttö, paksurappaus eristeen päälle, yksi kylpyhuonetyyppi ja siihen liittyvä asuntokoon mukainen keittiö. Laatua ja houkuttelevuutta lisääviä tekijöitä ovat yhteisöllisyys, laadukkaat ulkotilalliset yhteistilat, monipuolinen huoneistojakauma, selkeät asunnot ja uudenlainen kerrostalotyyppi. Yleispätevyyttä ja soveltumista erilaisille rakennuspaikoille edustavat rakennustyyppi, joka mahdollistaa erilaiset asuntojakaumat, rakennuskonsepti, joka mahdollistaa eri koordinaatistot, suuntaukset ja kadunvarsirakentamisen sekä itsenäisen että olemassa olevan rakennuksen laajennuksena. Erityispiirteinä todetaan selkeät rakennuskappaleet ja välissä oleva lasinen maalaamaton puolilämmin porrashuone, kylpyhuone-elementti yhdistettynä keittiöön sekä katutilaa ja sisäänkäyntejä tukeva laadukas yhteisöllisyys.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (9.1.2017). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska suurempi rakennusoikeus on sovitettavissa tontille kasvattamatta rakennusten volyymiä olennaisesti. Kahdesta erillisestä pistetalosta on kehitetty uusi kerrostalotyyppi kytkemällä ne yhteen yhteisellä porrashuoneella. Yhdistettyjen rakennusten massoittelu noudattaa asemakaavan periaatetta kahdesta eri koordinaatistossa olevasta rakennuksesta. Erillisiä noppia on korostettu erivärisin rappauksin ja suuntaamalla parvekkeet eri puolille rakennusta. Väliin jäävä porrashuone tehdään lasiseinäisenä ja läpinäkyvänä. Viides kerros on räystäslinjasta sisäänvedetty ullakkomainen osa, joka ei hahmotu kokonaisena kerroksena. Ylimmän kerroksen saunaosasto kattoterasseineen lisää asumisviihtyisyyttä.
Kerrosalan lisäys ei lisää autopaikkojen lukumäärää, kun autopaikkamitoituksessa sovelletaan 15.12.2015 hyväksyttyä asuntotonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjetta. Etäisyys linnuntietä lähimmälle runkolinja 560 pysäkille on alle 600 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 120 k-m2. Uuden normin mukaiset autopaikat mahtuvat asemakaavan mukaisesti autokatokseen ja pysäköimispaikalle.
Parvekkeet on toteutettu sisäänvedettyinä, osana valiomuotoisen rakennuskappaleen julkisivua. Parvekkeiden kannatusta ja julkisivumateriaalia koskevia poikkeamisia asemakaavamääräyksistä voidaan pitää vähäisinä ja esitettyä toteuttamistapaa kaavan hengen mukaisena.
Poikkeamisen erityisiä syitä ovat asuntorakentamisen edistäminen, asemakaavan toteutumisen edistäminen ja alueen kokonaissuunnitelman toteutumisen edistäminen.
Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 § kohta 19a
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.4.2013, 140 §
Rakennusvalvontataksa 2016, 8 §
Maksu
1000 euroa
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen oikaisuvaatimusaika päättyy 14 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista.
Kuulutusteksti kirjaamoon
Päätös tullut nähtäväksi 20.04.2025
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
- muu viranomainen toimivaltaansa kuuluvissa asioissa.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunnalle.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan asiointiosoitteet ovat seuraavat:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Kaupunkisuunnittelulautakunta |
Helsingin kaupungin kirjaamo | |
PL 10 | |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi ja kotikunta. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamies, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehen allekirjoitettava. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin muutoksenhakija haluaa vedota vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaisille.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata kirjaamosta.