Poikkeamishakemus (Mellunkylä, Tankomäenkatu 10)

Ennen vuotta 2019 julkaistujen asioiden otsikkona näytetään päätöksen otsikko.
HEL 2016-013488
Asialla on uudempia käsittelyjä
Tämä toimielin tai virka on lakkautettu

Poikkeamishakemus (Mellunkylä, Tankomäenkatu 10)

§ 37

Päätös

Vs. virastopäällikkö päätti hyväksyä Basso Building Systems Oy:n asemakaavaa nro 12321 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista

  • asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta (2 700 k-m2) 497 k-m2 (18,4 %).
  • autokatoksen rakentamisesta.
  • autopaikkamääräyksestä siten, että autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap / 120 k-m2.
  • pysäköimispaikan rajoista.

Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:

  • autokatoksen korvaavat tukimuuri, pergola ja istutukset tulee rakentaa korkeatasoisesti ja maisemaan sopivasti niin, ettei puiston maanpintaa tarpeettomasti muokata.
  • jatkosuunnittelussa tutkitaan monipuolisempaa asuntojakaumaa.

Hakija

Basso Building Systems Oy (jättöpäivämäärä 7.12.2016)

Rakennuspaikka

47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin 47363 tontti 2

Hakemus

Asuinkerrostalon ja pienkerrostalon (2 270 k-m2) rakentaminen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta siten, että rakennusoikeus (2 700 k-m2) ylitetään 497 k-m2:llä (18,4 %). Nelikerroksinen asuinkerrostalo tontin pohjoisreunassa rajoittuu Tankomäenkatuun. Kaksikerroksinen pienkerrostalo sijoittuu tontin eteläreunalle Tankovainion puiston suuntaan.

Autopaikkoja rakennetaan 15.12.2015 hyväksytyn laskentaohjeen mukaisesti 1 ap / 120 k-m2. Asemakaavassa edellytetty autokatos tontin länsireunassa jätetään rakentamatta. Autopaikat ylittävät pysäköimispaikan rajan tontin eteläreunassa. Pihalle rakennusalan ulkopuolelle rakennetaan yksikerroksinen ulkoiluvälinevarasto.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että hanke on osa Helsinki-kerrostalo-projektia, jossa kehitetään kohtuuhintaista asumista ja myös täydennysrakentamiseen soveltuvaa talotyyppiä. Tontin käyttöä on tehostettu. Autopaikat mahtuvat hyvin tontille. Kerrostalotyyppinä on piste- ja lamellitalon yhdistelmä. Ratkaisu mahdollistaa tehokkaan perusratkaisun olematta liian syvä tai liian kapea runkosyvyydeltään. Pienkerrostalotyypissä on luhtikäytävätalo uudella tavalla ratkaistuna. Rakennuksessa on kahdessa kerroksessa yksitasoisia asuntoja, joihin on kulku ulkoportaan kautta, niin ettei kuljeta häiritsevästi toisen asunnon ohi.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 17.6.2015 hyväksytty (tullut voimaan 7.8.2015) asemakaava nro 12321. Asemakaavan mukaan asuinrakennusten korttelialueella (A) 47363 tontilla numero 2 on kaksi erillistä rakennusalaa nelikerroksiselle ja kaksikerroksiselle asuinrakennukselle. Tontin länsirajalla on pysäköimispaikka ja rakennusala, jolle on rakennettava autokatos. Tontin rakennusoikeus on 2 700 kerrosalaneliömetriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 100 k-m2 tai 0,7 ap / asunto.

Myös tonteilla osoitteissa Tankomäenkatu 4, 6 ja 8 on poikkeamishakemus vireillä rakennusoikeuden kasvattamiseksi. Tankomäenkadun toisella on kadun varressa rakenteilla tai osin valmistuneita nelikerroksisia lamellitaloja ja yksi pistetalo.

Kaava-alueella Tankomäenkadun varressa olevien tonttien luovutusehtoihin on kuulunut, että varauksen saaja on velvollinen osallistumaan Helsinki-kerrostalon kehittämiseen yhteistyössä kaupungin kanssa. Tavoitteena on edistää kohtuuhintaisen ja laadukkaan asuntotuotannon sujuvaa rakentamista ja myös kehittää täydennysrakentamiseen soveltuvaa talotyyppiä.

Hakijan kuvauksen mukaan hankkeessa kohtuuhintaisuutta edistäviä tekijöitä ovat hankkeen pohjaratkaisultaan tehokas ja yksinkertainen muoto, huoneistokohtainen ilmanvaihto vaakahormeilla ja ulostuloilla, pienten asuntojen miniparvekkeet, autokatoksen korvaaminen, tukimuurein ja puupergolalla sekä konseptoitu rakentamisen prosessi ja tekninen suunnittelu yhdistettynä tehokkaaseen verkostomalliin perustuvaan toteutusorganisaatioon.

Laatua ja houkuttelevuutta lisääviä tekijöitä ovat kaikkien asuntojen parvekkeet ja pesutornit (pesukone ja kuivausrumpu), asuntojen normaalia korkeampi huonekorkeus sekä keskeisesti läpitalon menevä jaettava porrastupa, joka varustetaan keittiöllä ja mankelivarauksella. Porrastuvan yhteydessä on saunaosasto. Porrastuvasta on suora yhteys pihalle. Piha on lämmin ja turvallinen oleskelu- ja ryytimaa-alueineen.

Yleispätevyyttä ja soveltumista erilaisille rakennuspaikoille edustavat talon sijoitettavuus lamellitalolle soveltuville rakennuspaikoille, kokonaan rapatun julkisivun muunneltava ilme esim. olemassa olevien rakennusten tyyliseksi sekä kerrostalon asuntojakauman muunneltavuus tapauskohtaisesti.

Erityispiirteinä todetaan perusratkaisu, joka on tehokas lamellitalon ja pistetalon välimuoto, yhteisöllinen porrastupa, konseptoidulla rakentamisen prosessilla toteutettava talo, paikalla muuratut saumattomasti rapatut julkisivut, parveketyyppeinä miniparveke, isompi miniparveke ja sisäänvedetty parveke, ilmanvaihto vaakahormeilla, ei tilaa vieviä pysty-iv-hormeja, ei iv-konehuonetta.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (9.1.2017). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja.

Päätöksen perustelut

Haettu kerrosalan lisäys voidaan toteuttaa, koska suurempi rakennusoikeus on sovitettavissa tontille kasvattamatta rakennusten volyymiä olennaisesti. Rakennusten massoittelu noudattaa asemakaavaa ja ne sijoittuvat asemakaavan rakennusaloille. Nelikerroksisesta talosta on kehitetty yleispätevä ja tehokas talotyyppi, jossa on yhdistelty lamellitalon ja pistetalon ominaisuuksia. Rakennuksessa on yhteisöllisyyttä tukeva porrastupa. Pienkerrostalon asuinhuoneita voidaan avata luhtikäytävän puolelle, kun naapuriin ei kuljeta asunnon ohi.

Asuntojakauma on melko yksipuolinen. Asuntoja on 68 kappaletta ja niiden keskipinta-ala on vain 37,5 m2. Pienasunnoista 48 kappaletta on yksiöitä ja vain 6 kappaletta kaksioita. Loput 14 asuntoa ovat 70 m2:n kolmioita täyttäen juuri tontinluovutusehdoissa vaaditun 40 % perheasuntojen osuuden asuinhuoneistoalasta. Jatkosuunnittelussa tulee tutkia mahdollisuutta monipuolistaa asuntojakaumaa esimerkiksi yhdistämällä pohjoiseen avautuvat pienimmät yksiöt kaksi huonetta ja keittotila asunnoiksi tai suunnittelemalla yhdistettäviä asuntoja. Asuntojen lukumäärä laskisi ja keskipinta-ala kasvaisi.

Autopaikkamitoituksessa sovelletaan 15.12.2015 hyväksyttyä asuntotonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjetta. Etäisyys linnuntietä lähimmälle runkolinja 560 pysäkille on alle 600 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 120 k-m2.

Suuri pienasuntojen lukumäärä voi aiheuttaa paineita suuremmalle autopaikkojen tarpeelle, kuin mitä pysäköintinormi tuottaa. Suunnitelmassa on asukkaille varattu 31 autopaikkaa, mikä on neljä paikkaa enemmän kuin uuden laskentaohjeen tuottama vähimmäismäärä. Se on kuitenkin 17 paikkaa vähemmän kuin asemakaavan vaatimus 0,7 ap / asunto. Vieraille on varattu kolme autopaikkaa. Suunnitelman asuntomäärällä (68 kpl) autopaikkoja tulee 0,46 ap / asunto. Osa asukkaista voi joutua säilyttämään autoaan kadulla. Asuntojakaumaa monipuolistamalla voitaisi vähentää asuntojen lukumäärää ja autopaikkatarvetta.

Hakemuksessa ei ole esitetty riittäviä suunnitelmia autokatoksen korvaavista rakenteista, jotta niiden laatua voisi arvioida. Tukimuurit, pergola ja istutukset tulee rakentaa korkeatasoisesti laadukkaista materiaaleista niin, että ne rajaavat tontin puistoon Tankovainiontielle päin maisemaan sopivasti ja hoitavat samalla maaston tasoeron ja tukemisen tontin rajalla.

Autopaikkojen sijoittamista osittain asemakaavaan merkityn pysäköimispaikan ulkopuolelle sekä ulkoiluvälinevaraston rakentamista rakennusalojen ulkopuolelle voidaan pitää vähäisinä poikkeamisina ja tontin käytön kannalta perusteltuina.

Poikkeamisen erityisiä syitä ovat asuntorakentamisen edistäminen, asemakaavan toteutumisen edistäminen ja alueen kokonaissuunnitelman toteutumisen edistäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 § kohta 19a

Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.4.2013, 140 §

Rakennusvalvontataksa 2016, 8 §

Maksu

1000 euroa

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen oikaisuvaatimusaika päättyy 14 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista.

Kuulutusteksti kirjaamoon

Päätös tullut nähtäväksi 23.03.2025

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
  • toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
  • Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
  • muu viranomainen toimivaltaansa kuuluvissa asioissa.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan asiointiosoitteet ovat seuraavat:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
Kaupunkisuunnittelulautakunta
 
Helsingin kaupungin kirjaamo
PL 10
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11–13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi ja kotikunta. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamies, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehen allekirjoitettava. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin muutoksenhakija haluaa vedota vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaisille.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata kirjaamosta.

Päättäjä

Nimi
Outi Karsimus

Titteli
Vs. virastopäällikkö

Lisätietojen antaja

Liitteet (pdf)

1. Poikkeamishakemus
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, tai joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan tai elinkeinonharjoittajan liike- tai ammattisalaisuuden, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. (Julkisuuslaki § 621/1999, Laki sähköisen viestinnän palveluista § 917/2014, Tietosuojalaki § 1050/2018, Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista § 812/2000, Potilaslaki § 785/1992, Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista § 1397/2016 ). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.