Poikkeamishakemus (Laajasalo, Rannikkolaivurinpolku 7)
Poikkeamishakemus (Laajasalo, Rannikkolaivurinpolku 7)
Päätös
Virastopäällikkö päätti hyväksyä ********** asemakaavaa nro 10220 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista rakennusoikeudesta 27 k-m2 (20 %).
Poikkeaminen myönnetään seuraavalla ehdolla:
- Lisärakentamisessa noudatetaan hakemuksen liitteenä olevien 9.11.2016 päivättyjen alustavien suunnitelmien periaatteita.
Hakija
********** (jättöpäivämäärä 21.11.2016)
Rakennuspaikka
49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49208 tontti 4
Hakemus
Lisähuoneen rakentaminen terassin paikalle siten, että rakennusoikeus ylittyy. Tontin rakennusoikeus ylittyisi nykytilanteesta 24 k-m2 (20 %). Rakennuksen sisällä suoritetaan pienempiä muutostöitä, kuten ulkoportaiden purkaminen, ikkunan peittäminen, lattiatason korotus ja muita vastaavia muutoksia.
Hakija perustelee hakemustaan rakennuspaikan alhaisella rakennusoikeudella naapuritontteihin nähden, tilanteen muuttumisella asemakaavan laadinnan jälkeen sekä naapureiden yhdenvertaisella kohtelulla.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 9.5.1996 vahvistettu asemakaava nro 10220. Asemakaavan mukaan tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Kellarikerroksen on oltava pääasiallisesti maanpinnan alapuolella. Kaksikerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 7,5m ja yksikerroksisen 5 m. Harja saa olla enintään 2 m räystään yläpuolella. Tontin rakennusala on rajattu erikseen omalla merkinnällään. Tontin rakennusoikeudesta yksikerroksiseen rakennukseen saa sijoittaa enintään 180 m2 ja kaksikerroksiseen enintään 240 m2 asuntokerrosalan lisäksi sallitut aputilat mukaan luettuna.
Tontille saa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia tai -katoksia enintään 18 m2/asunto, kuitenkin enintään 20 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta, sekä muita asunnon ulkopuolisia, asumista palvelevia tiloja kuten varasto-, huolto-, askartelu- ja kokoontumistiloja enintään 12 m2/asunto, kuitenkin enintään 15 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta. Kevytrakenteisten katosten rakentamiselle myös rakennusalan ulkopuolelle voidaan myöntää lupa.
Autopaikkojen vähimmäismäärä tontilla on asuntojen määrän ollessa enintään kaksi 1 ap/100 k-m2 sekä lisäksi tila yhden auton tilapäistä pysäköintiä varten kutakin asuntoa kohti.
Voimassa olevan yleiskaavan 2002 tavoitteena on hakemuksen kohteena olevan tontin alueella tiivistää pientaloalueita. Helsingin uuden yleiskaavan (kaupunginvaltuusto 26.10.2016) mukaan olemassa olevilla pientaloalueilla mahdollistetaan tiivistämistä tulevaisuudessa enimmäistehokkuuden puitteissa. Kyseessä oleva alue on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi A4, jossa korttelitehokkuudeksi on määritelty alle 0,40. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.
Nykytilanteessa tontilla on vuonna 2001 valmistunut kaksikerroksinen asuinrakennus ja talousrakennus. Asuinrakennuksen kerrosala on hakijan mukaan 117 k-m2.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (7.12.2016). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska rakennusoikeuden ylitys edistää tontin ja olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukaista käyttöä. Alustavissa suunnitelmissa esitetty lisärakentaminen sopii alueen rakennuskantaan ja sijoittuu luontevasti olemassa olevan rakennuksen yhteyteen. Olemassa olevan terassin muuttamisella asuinhuoneeksi ei ole merkittäviä kaupunkikuvallisia vaikutuksia. Rakennusoikeuden nosto edistää voimassa olevan yleiskaavan ja uuden yleiskaavan tavoitteita. Toteutuessaan lisärakentaminen ja rakennukseen kohdistuvat uudistustyöt järkevöittävät ja selkeyttävät rakennuksen toimivuutta ja sisäistä rakennetta.
Uudisrakentamisessa on tarkoituksenmukaista noudattaa alustavan suunnitelman periaatteita alueen järkevän ja tarkoituksenmukaisen toteutumisen edistämiseksi.
Poikkeamisen erityinen syy on totin ja olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.
Haettu toimenpide ei aiheuta päätöksessä asetetuin ehdoin haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173, 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 § kohta 19a
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.4.2013, 140 §
Rakennusvalvontataksa 2016, 8 §
Maksu
1000 euroa
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen oikaisuvaatimusaika päättyy 14 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista.
Kuulutusteksti kirjaamoon
Päätös tullut nähtäväksi 21.05.2025
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
- muu viranomainen toimivaltaansa kuuluvissa asioissa.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunnalle.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan asiointiosoitteet ovat seuraavat:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Kaupunkisuunnittelulautakunta |
Helsingin kaupungin kirjaamo | |
PL 10 | |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | 09 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13701 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi ja kotikunta. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamies, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehen allekirjoitettava. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin muutoksenhakija haluaa vedota vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaisille.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata kirjaamosta.