Poikkeamishakemus (Laajasalo, Matosaarenkuja 4)
Poikkeamishakemus (Laajasalo, Matosaarenkuja 4)
Päätös
Virastopäällikkö päätti hyväksyä ********** asemakaavaa nro 11240 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista rakennusoikeudesta 44 k-m2 (16,30 %).
Poikkeaminen myönnetään seuraavalla ehdolla:
- rakentamisessa noudatetaan hakemuksen liitteenä olevien 4.11.2016 päivättyjen alustavien suunnitelmien periaatteita piha-alueiden järjestämisestä ja rakennusten sijoittelusta,
- muilta osin noudatetaan asemakaavan nro 11240 merkintöjä ja määräyksiä.
Hakija
********** (jättöpäivämäärä 10.11.2016)
Rakennuspaikka
49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49262 tontti 3
Hakemus
Kahden asuinrakennuksen (314 k-m2) rakentaminen poiketen asemakaavasta siten, että rakennusoikeus ylittyy 44 k-m2 (16,30 %).
Hakija perustelee hakemustaan asuntojen paremmalla tilankäytöllä, muuntojoustavuudella, käytännöllisyyttä asumista palvelevilla ratkaisuilla, alueen yleisellä kehittämisellä ja alueelle aiemmin myönnetyillä tehokkuuden nostoilla.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 26.11.2004 voimaan tullut asemakaava nro 11240. Asemakaavan mukaan tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tontin rakennusoikeus on 270 k-m2 ja tontin pinta-ala on 1766 m2. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontin pohjoisosat on merkitty alueen osaksi, jolla on kaupunkikuvallisesti arvokas säilytettävä puusto. Tontin rakennusala on määritelty erillisellä merkinnällä. Rakennusalalle saa rakentaa enintään kaksi asuntoa. Yksikerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 5 m ja kaksikerroksisen 7,5 m. Katon harja saa olla enintään 2,5 m räystään yläpuolella.
Tontille saa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa asunnon ulkopuolista, asuntoja palvelevaa aputilaa kuten autosuojia tai -katoksia sekä varasto-, huolto- ja askartelutiloja. Nämä sijoitetaan rakennusalalle rakennuksen pohjakerrokseen, talousrakennukseen tai -siipeen tain talousrakennuksen rakennusalalle. Aputiloja saa yhteensä olla enintään 60 m2/asunto jos niistä vähintään 20 m2 on pohjakerroksessa, muuten enintään 50 m2/asunto. Enintään 70 % kerrosalasta saa sijoittaa yhteen kerrokseen. Uudisrakennusten on oltava yksiasuntoisia. Tämän ja rakennusalan asuntojen enimmäismäärän sitä estämättä asunnosta, jonka kerrosala on vähintään 160 k-m2, enintään 40 k-m2:n suuruinen osa saa kuitenkin olla erotettavissa sivuasunnoksi.
Rakennukset, pihat ja tiet on sovitettava maastoon ja puustoon louhintaa, täyttöä ja isokokoisten puiden kaatamista välttäen. Istutukset ja välttämättömät maastotyöt on suoritettava korkeatasoisesti alueen luonteeseen soveltuvalla tavalla. Tontit saa kadun puolelta aidata pensasaidalla tai enintään 110 cm korkealla puu- tai kiviaidalla. Mikäli asuin- tai talousrakennus sijaitsee 4 m lähempänä katualueen rajaa, ajoneuvoliittymää ei saa järjestää sillä rajan osuudella, jolla rakennus on näkemäesteenä. Kevyitä rakennelmia saa sijoittaa myös rakennusalan ulkopuolelle, kuitenkin vähintään 4 m päähän katualueen rajasta, edellyttäen, ettei toimenpide johda maastonmuokkauksiin tai isokokoisten puiden kaatamiseen. Kevyen rakennelman sijoittaminen 4 m lähemmäksi naapuritontin rajaa edellyttää naapurin suostumusta.
Tontin autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 ap/100 k-m2 sekä tila yhden auton tilapäistä pysäköintiä varten kutakin asuntoa kohti.
Voimassa olevan yleiskaavan 2002 tavoitteena on hakemuksen kohteena olevan tontin alueella tiivistää pientaloalueita. Helsingin uuden yleiskaavan (kaupunginvaltuusto 26.10.2016) mukaan olemassa olevilla pientaloalueilla mahdollistetaan tiivistämistä tulevaisuudessa enimmäistehokkuuden puitteissa. Kyseessä oleva alue on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi A4, jossa korttelitehokkuudeksi on määritelty alle 0,40. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.
Tontille on myönnetty rakennuslupa toiselle asuinrakennukselle 18.10.2016 ja talo on rakenteilla. Muilta osin tontti on rakentamaton.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (7.12.2016). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska rakennusoikeuden ylitys edistää tontin tarkoituksenmukaista käyttöä ja asemakaavan toteutumista. Alustavissa suunnitelmissa esitetty rakentaminen sopii ympäröivään alueeseen ja sijoittuu luontevasti tontille. Rakennusoikeuden nosto edistää voimassa olevan yleiskaavan ja uuden yleiskaavan tavoitteita.
Alueelle ja tontille kohdistuvien suojeluarvojen säilyttämisen sekä tontin tarkoituksenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi on tarpeen asettaa ehdoksi alustavien suunnitelmien periaatteiden noudattaminen. Periaatteet koskevat piha-alueiden järjestämistä ja rakennusten sijoittumista tontilla.
Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö ja asemakaavan toteutumisen edistäminen.
Haettu toimenpide ei aiheuta päätöksessä asetetuin ehdoin haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173, 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 § kohta 19a
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.4.2013, 140 §
Rakennusvalvontataksa 2016, 8 §
Maksu
1000 euroa
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen oikaisuvaatimusaika päättyy 14 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista.
Kuulutusteksti kirjaamoon
Päätös tullut nähtäväksi 21.05.2025
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
- muu viranomainen toimivaltaansa kuuluvissa asioissa.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunnalle.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan asiointiosoitteet ovat seuraavat:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Kaupunkisuunnittelulautakunta |
Helsingin kaupungin kirjaamo | |
PL 10 | |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | 09 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13701 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi ja kotikunta. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamies, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehen allekirjoitettava. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin muutoksenhakija haluaa vedota vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaisille.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata kirjaamosta.