Poikkeamishakemus (Laajasalo, Taubenkuja 4)
Poikkeamishakemus (Laajasalo, Taubenkuja 4)
Päätös
Virastopäällikkö päätti hyväksyä Taubenkuja 4:n asemakaavaa nro 1 1888 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavan "tä" -merkinnästä, jonka mukaan rakennusalalle on rakennettava kolmisakarainen tähtitalo, ja kerrosalasta.
Hakija
Asokodit Taubenkuja 4 c/o Asuntosäätiön Rakennuttaja oy (jättöpäivämäärä 10.11.2016)
Rakennuspaikka
49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49075 tontti 10
Hakemus
Taubenkuja 4:n (3 471k-m2) rakentaminen poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta "tä"- merkinnän ja kerrosalan osalta.
Asemakaavassa on "tä" -merkintä, jonka mukaan rakennusalalle on rakennettava kolmisakarainen tähtitalo. Hakija perustelee hakemustaan sillä, että suunnitelman mukainen talo on pistetalomainen "kaupunkihuvila".
Pistetalomainen ratkaisu on paremmin tontin erikoispiirteet huomioon ottava. Tontti on luonnonmukainen rinnetontti ja kaavanmukaiset, Taubenkujaan kiinni rakennetut tähtitalot olisivat johtaneet paljon suljetumpaan, paikalle vieraaseen "katumaiseen" ratkaisuun. Rakennusten väliin jää avarammat ja luonnonmukaisemmat pihatilat, joiden kautta kulkevat kaavassa määritellyt kevyen liikenteen raitit. Tontti voidaan paremmin säilyttää rakentamattomilta osilta luonnonmukaisina, kuten kaava edellyttää. Ratkaisu antaa paremmat mahdollisuudet avata kaikista asunnoista pitkiä näkymiä rakennusten välisiin maisematiloihin. Ratkaisulla saavutetaan suurempi väljyys rakennusmassojen välille ja vältetään tilanne, jossa asunnosta aukeava näkymä on ainoastaan kohti viereisen talon seinää. Suunnitelmassa kahden rakennuksen välinen etäisyys on 15 metriä, kun asemakaavan mukainen ratkaisu olisi johtanut osittain 8 metrin etäisyydellä toisistaan oleviin rakennuksiin. Pistetalomaiset massat on helpompi sovittaa jyrkkään rinnetonttiin ja tällä tavoin vastata myös kustannusten osalta haasteisiin, joita tontista johtuva louhinta aiheuttaa.
Asemakaavan mukainen kerrosala on 3 200 k-m2. Lisäksi asemakaavassa on maininta, jonka mukaan "saa kaikissa kerroksissa porrashuoneen 20 m2 ylittävää tilaa rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi, mikäli se lisää viihtyisyyttä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kerrostasanne saa riittävästi luonnonvaloa. Sisääntulokerroksien yläpuolella olevissa kerroksissa tästä johtuva rakennusoikeuden ylitys ei kuitenkaan saa olla yhteensä enempää kuin 5 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta. Ylitys voi olla tätä suurempi, mikäli sillä saavutetaan erityistä hyötyä rakennus- tai asuntotyyppien kehittämisessä." Suunnitelmien mukainen kerrosala on, porrashuoneet kokonaisuudessaan mukaan laskien 3 471m2, jolloin ylitys on 271m2=8,4 %. Rakennusten porrashuoneiden pinta-ala on yhteensä 437 m2. Mikäli käytetään kaavan sallimaa oikeutta rakentaa porrashuoneiden yli 20 m2 osuus kaavassa merkityn kerrosalan lisäksi, on käytetty laskennallinen kerrosala 3256,5m2, ja ylitys on vastaavasti 56,5m2=1,7 %.
Porrashuone sijaitsee rungon keskellä siten, että sieltä on käynti seitsemään asuntoon/kerrostaso. Tavoitteena on ollut kustannustehokas ratkaisu, tavoitteiden mukainen asuntojakauma, sekä selkeät ja hyvin kalustettavissa olevat pohjaratkaisut. Lisäksi on pidetty tärkeänä porrashuoneiden riittävää väljyyttä ja portaaseen liittyvää valoaukkoa. Porrashuoneet on varustettu kattoikkunoilla ja portaan valoaukon kautta saadaan osittain luonnonvaloa myös kerrostasoille 2 ja 3. Tästä syystä porrashuoneiden pinta-alaa on kasvatettu. Ensimmäisen kerroksen porrashuoneen riittävää viihtyisyyttä ja valoisuutta on pidetty tärkeänä. Ensimmäisen kerroksen porrashuone onkin poikkeuksellisen väljä noin 60 m2 ja se on varustettu Taubenkujalle avautuvilla, isoilla lasiovilla ja ikkunoilla. Näiden kautta saadaan runsaasti luonnonvaloa porraskäytävään ja portaan valoaukon kautta myös osittain ylempiin kerroksiin. Julkisivuissa oleva taideaihe jatkuu myös porrashuoneessa ja sen valaistus on osa kohteeseen teetettyä valotaiteen suunnitelmaa.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 25.5.2012 hyväksytty asemakaava nro 11888.
Asemakaavassa on "tä" -merkinnällä osoitettu rakennusala, johon tulee rakentaa kolmisakarainen tähtitalo. Asemakaavassa on määräys: "saa kaikissa kerroksissa porrashuoneen 20 m2 ylittävää tilaa rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi, mikäli se lisää viihtyisyyttä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kerrostasanne saa riittävästi luonnonvaloa. Sisääntulokerroksien yläpuolella olevissa kerroksissa tästä johtuva rakennusoikeuden ylitys ei kuitenkaan saa olla yhteensä enempää kuin 5 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta. Ylitys voi olla tätä suurempi, mikäli sillä saavutetaan erityistä hyötyä rakennus- tai asuntotyyppien kehittämisessä."
Asemakaavassa Gunillantietä rajaavat neljä-kuusikerroksiset lamellit ja Gunillantien poikkikatujen varressa kolme-neljäkerroksiset kolmisakaraiset tähdenmuotoiset rakennukset ympäröivät kalliopihoja. Taubenkuja 4 sijaitsee asemakaavan eteläisimmällä alueella ja Taubenkujan toisella reunalla on pyöreä pysäköintilaitos.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (13.1.2017). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kiinteistövirastolta ja rakennusvirastolta.
Rakennusvirastolla ei ole lausuttavaa poikkeamispäätöshakemukseen. (20.1.2017). Kiinteistövirasto ei lausunut hakemuksesta.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska suunnitelmassa esitetty rakennusten sijoittelu ja muodonanto parantavat asemakaavassa esitettyjä kaupunkikuvallisia tavoitteita. Rakennusten sijainti asemakaava- alueen eteläosassa tekee mahdolliseksi poiketa asemakaavan mukaisesta rakennuksen muodosta siten, että asemakaavan kaupunkikuvalliset tavoitteet säilyvät kokonaisuuden kannalta. Alueen keskiosassa tähdenmallisella rakennuksen muodolla on enemmän merkitystä, koska siellä rakennukset sijaitsevat molemmin puolin katua ja muodostavat yhdessä tiiviitä katutiloja. Suunnitelman mukaiset rakennukset säilyttävät myös piha-alueita ja kallioita tontilla rakennusten väleissä enemmän kuin asemakaava.
Asemakaavan porrashuoneita koskevat määräykset viihtyisyyden ja valoisuuden edellytyksistä eivät täyty ja siten kaikki porrashuoneet katsotaan laskettavan kokonaisuudessaan kerrosalaan. Suunnitelmien mukainen kerrosala on, porrashuoneet kokonaisuudessaan mukaan laskien 3 471m2, jolloin ylitys on 271m2=8,4 %. Rakennusoikeuden ylitys johtuu valitusta pistetalomaisesta rakennustyypistä, jolloin porrashuone sijoittuu keskelle rakennuksen runkoa. Rakennusoikeuden ylityksen voidaan tuovan koko alueen kannalta positiivista ilmettä sekä rakennuksen sisälle tilallisuutta porrashuoneeseen. Kerrosalan ylitys on hyväksyttävä, koska suunnitelma toteuttaa asemakaavan alkuperäisiä kaupunkikuvallisia tavoitteita ja massoittelua.
Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173, 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 § kohta 19a
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.4.2013, 140 §
Rakennusvalvontataksa 2016, 8 §
Maksu
1000 euroa
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen oikaisuvaatimusaika päättyy 14 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista.
Kuulutusteksti kirjaamoon
Päätös tullut nähtäväksi 25.04.2025
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
- muu viranomainen toimivaltaansa kuuluvissa asioissa.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunnalle.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan asiointiosoitteet ovat seuraavat:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Kaupunkisuunnittelulautakunta |
Helsingin kaupungin kirjaamo | |
PL 10 | |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi ja kotikunta. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamies, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehen allekirjoitettava. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin muutoksenhakija haluaa vedota vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaisille.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata kirjaamosta.