Poikkeamishakemus (Tapaninkylä, Lestikuja 6)
Poikkeamishakemus (Tapaninkylä, Lestikuja 6)
Päätös
Virastopäällikkö päätti hyväksyä ********** asemakaavaa nro 7900 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista:
- asemakaavassa osoitetusta tonttitehokkuudesta e = 0,20 e = 0,25:een.
Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:
- asuntojen enimmäismäärä tontilla on 1 as./400 m2 tonttimaata. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m2, saadaan rakentaa kaksi asuntoa,
- poikkeamisluvan mukaisesta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen,
- autopaikkavaatimus on 1 ap/asunto ja lisäksi kutakin asuntoa kohden tila yhden auton tilapäistä pysäköintiä varten.
Hakija
********** (jättöpäivämäärä 4.11.2016)
Rakennuspaikka
39 kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin 39200 tontti 15.
Hakemus
Pientalon rakentaminen asumiskäyttöön poiketen voimassa olevasta asemakaavasta siten, että rakennusoikeus ylittyy.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tehokkuuden nosto edistää asuntorakentamista sekä varmistaa alueen ja tontin tarkoituksenmukaisen käytön.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 29.1.1979 vahvistettu asemakaava nro 7900. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialueeseen. Tontin tehokkuusluku on e = 0,20. Tontti on laajuudeltaan 648 m2, joten sillä on kerrosalaa 130 m2. Tontin kerrosalan lisäksi saadaan rakentaa talous- ja autosuojatiloja enintään 25 m2/asunto. Rakennusten vähimmäisetäisyys tontin rajoista on 4 m. Tontinrajan osalla, jossa viereisen tontin leveys on enintään 6,5 m, rakennusten vähimmäisetäisyys tontin rajasta saa olla 2 m. Enimmäiskerrosluku on kaksi. Rakennukseen ei saa sijoittaa kokonaan tai pääasiassa maanpäällistä kellarikerrosta. 2-kerroksisen asuinrakennuksen enimmäiskorkeus on 6,5 m. Asuinhuoneiden kattojen ja seinien kokonaisääneneristävyyden lentomelua vastaan on oltava 27 desibeliä A-suodattimella mitattuna. Lisäksi kaavassa on erilaisia asemakaavamääräyksiä mm. rakennusten ulkonäöstä, tontin aitaamisesta. Autopaikkojen vähimmäismäärä tontilla on 1 ap/asunto.
Voimassa olevan yleiskaava 2002:n tavoitteena on hakemuksen kohteena olevan tontin alueella tiivistää pientaloalueita. Helsingin uuden yleiskaavaehdotuksen (kaupunginvaltuusto 26.10.2016) mukaan olemassa olevilla pientaloalueilla mahdollistetaan tiivistämistä tulevaisuudessa enimmäistehokkuuden puitteissa. Kyseessä olevalla alueella korttelitehokkuudeksi on määritelty alle e=0,40.
Nykytilanteessa tontti on rakentamaton.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (22.11.2016). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kiinteistöviraston tonttiosastolta ja rakennusvirastolta.
Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska tehokkuusluvun nosto edistää tontin tarkoituksenmukaista käyttöä. Alustavissa suunnitelmissa esitetty rakentaminen soveltuu alueen monimuotoiseen rakennuskantaan sekä sijoittuu luontevasti rakennuspaikalle. Tehokkuusluvun nosto edistää voimassa olevan yleiskaavan ja uuden yleiskaavan tavoitteita. Alueelle on annettu vastaavia tonttitehokkuuden korotuksia poikkeamisin sekä asemakaavan muutoksin.
Poikkeamisen edellytyksinä olevat asuntojen lukumäärän rajoittaminen tontin pinta-alaan suhteutettuna sekä kaksikerroksinen rakennustapa ovat olleet vaatimuksina myös vastaavan sisältöisissä tonttitehokkuuden nostoon tähtäävissä asemakaavan muutoksissa. Kaksikerroksisella rakentamisella pyritään edistämään piha-alueiden käyttökelpoisuutta sekä vehreyttä ja puutarhamaisuutta.
Autopaikkamäärä on kaupunkisuunnittelulautakunnan 15.12.2015 hyväksymän asuntotonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeen mukainen.
Poikkeamisen erityinen syy on asuntorakentamisen edistäminen ja tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen
Haettu toimenpide ei aiheuta päätöksessä asetetuin ehdoin haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173, 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 § kohta 19a
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.4.2013, 140 §
Rakennusvalvontataksa 2016, 8 §
Maksu
1000 euroa
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen oikaisuvaatimusaika päättyy 14 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista.
Kuulutusteksti kirjaamoon
Päätös tullut nähtäväksi 25.05.2025
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
- muu viranomainen toimivaltaansa kuuluvissa asioissa.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunnalle.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan asiointiosoitteet ovat seuraavat:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Kaupunkisuunnittelulautakunta |
Helsingin kaupungin kirjaamo | |
PL 10 | |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | 09 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13701 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi ja kotikunta. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamies, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehen allekirjoitettava. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin muutoksenhakija haluaa vedota vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaisille.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata kirjaamosta.