Poikkeamishakemus (Pasila, Radiokatu 5)
Poikkeamishakemus (Pasila, Radiokatu 5)
Päätös
Virastopäällikkö päätti hyväksyä Pasilan asemakaavaa nro 11444 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista:
- asemakaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta siten, että YR-korttelialueella (radio- ja televisiotoiminnan korttelialue) sijaitsevan Yleisradion päärakennuksen käyttötarkoitus muutetaan toimistokäyttöön.
- asemakaavan mukaisesta vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemasta IV-konehuoneen sijoittamisen vuoksi.
Hakija
Yleisradio Oy (jättöpäivämäärä 3.11.2016)
Rakennuspaikka
17. kaupunginosan (Pasila) korttelin 53 tontti 2
Hakemus
Hakemus koskee Yleisradion päärakennuksen (Iso Paja, valmistunut vuonna 1993) pysyvää käyttötarkoituksen muuttamista toimistokäyttöön. Voimassa olevassa asemakaavassa nro 11444 rakennus sijaitsee YR-korttelialueella, joka on radio- ja televisiotoiminnan korttelialuetta. Korttelialueelle saa sijoittaa radio-, televisio- ja mediakeskustiloja. Hakijan tavoitteena on muuttaa rakennus toimistokäyttöön. Tilat on tarkoitus vuokrata ulkopuoliselle toimijalle.
Hakemus koskee myös uuden iv-konehuoneen rakentamista poiketen voimassa olevasta asemakaavasta vesikaton ylimmän kohdan korkeusaseman osalta.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että Yleisradion päärakennus (Iso Paja, valmistunut 1993, suunnittelija) on todelliselta pääkäytöltään ja toiminnoiltaan suurelta osin nykyisinkin toimistokäytössä. Yleisradion tehostaessa toimintojaan jää rakennus tyhjilleen. Rakennuksen looginen jatkokäyttö olisi toimistokäyttö suunnattuna ulkopuoliselle toimijalle.
Kaavan mukaisen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemasta poikkeaminen Radiokadun varrella, johtuu kiinteistön kunnostuksesta. Työskentelyolosuhteiden nykyaikaistaminen kasvattaa teknisten tilojen tarvetta. Toimistosiiven katolle sisäänvedettynä esitetty uusi IV-konehuone poikkeaa kaavassa esitetystä enimmillään 4,5 metriä. Korotettuna rakennuksen osan vesikatto ulottuisi nyt samaan +56 korkoasemaan viereisten rakennusten osien vesikattojen kanssa. Hakija toteaa, että esitetty vesikaton ylimmän kohdan poikkeus ei poikkea alueen yleisestä yhtenäisestä kattojen enimmäiskorosta.
Hakijan mukaan Ylen päärakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen toimistokäyttöön ei aiheuta muutoksia autopaikkojen määrässä. YR-korttelialueelle tulee kaavan mukaan sijoittaa yhteensä 931 autopaikkaa. YR-korttelialueen rakennusoikeus on 121 000 k-m2, josta on käytetty 107 384 k-m2. Tämä tuottaa autopaikkoja pysäköintipaikkojen laskentakaavan mukaisesti 1 ap/ 115 k-m2. Koko YR-korttelin sallitun rakennusoikeuden tuottama luku on 1 ap/ 130 k-m2. Hakija toteaa, että lähiympäristössä olevien toimistokortteleiden asemakaavan mukainen autopaikkamääräys on 1 ap/ 150 k-m2. Käyttötarkoituksen muutos ei aiheuta tarvetta autopaikkamäärän lisäämiseen. Asemakaavan vaatimat autopaikat sijoittuvat kokonaisuudessaan tontilla sijaitsevaan maanalaiseen pysäköintiluolaan.
Hakija toteaa, että asemakaavassa ei ole määräystä polkupyöräpaikkojen lukumäärästä. Tontilla on tällä hetkellä 150 polkupyöräpaikkaa. Päärakennuksen kellaritiloihin on suunnitteilla noin 150 uuden polkupyöräpaikan sijoittamista.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 4.8.2006 vahvistettu asemakaava nro 11444. Asemakaavan mukaan Yleisradion päärakennus sijaitsee YR-korttelialueella, jolle saa sijoittaa radio-, televisio- ja mediakeskustiloja. Korttelialueen kerrosala, joka muodostuu useasta rakennuksesta, on yhteensä 121 000 k-m2. Asemakaava pitää sisällään myös KTY- ja AK-kortteleita.
Yleisradion päärakennuksen ja siihen liittyvän toimitustalon vesikattojen ylimmät korkeusasemat ovat korossa +56. Tek- merkityllä alueella vesikaton ylin korko on +60. Tek-merkitty rakennusala on varattu ilmastointikonehuoneita varten. Päärakennuksen länsisiiven ylin vesikattokorko on +51.5.
Asemakaava määrää autopaikoista seuraavasti:
- KTY-korttelialueilla vähintään 1 ap/ 150 k-m2 ja enintään 1 ap/ 120 k-m2.
- YR-korttelialueella 931 ap
Nykytilanteessa YR-korttelialueella sijaitseva Yleisradion päärakennus (Iso Paja) on yleisradion toiminnan kehittyessä ja tehostuessa jäämässä tyhjilleen. Rakennus on valmistunut vuonna 1993 ja sen on suunnitellut arkkitehti Ilmo Valjakka. Rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla Radiokadun ja Pasilankadun risteyksessä. Tilat ovat olleet jo pitkään suurelta osin toimistokäytössä.
Kaavan sallimat autopaikat sijaitsevat maanalaisessa pysäköintilaitoksessa.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (4.1.2017). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Hakemuksesta on pyydetty lausunto kiinteistövirastolta.
Kiinteistöviraston tonttiosasto toteaa lausunnossaan (3.2.2017), kaupungin nykymääräysten mukaan on käynnistettävä neuvottelut maanomistajan osallistumisesta yhdyskuntatekniikan kustannuksiin. Kaupunginhallitus on kuitenkin sittemmin korkeimman hallinto-oikeuden kesäkuussa 2016 antamaan ratkaisuun perustuen päättänyt 13.2.2017 muuttaa kaupungin maankäyttösopimusperiaatteita siten, ettei kaupunki enää neuvottele maankäyttö- ja rakennuslain 12 a-luvun mukaisten maankäyttösopimusten tekemisestä poikkeamispäätösten yhteydessä. Kaupunginhallitus on mainitussa päätöksessään todennut, että tapauksissa, joissa asemakaava tai asemakaavan myöhemmin tehtävä muutos kohdistuu kiinteistöön, jonka osalta on 10.6.2016 jälkeen tehty poikkeamispäätös, näiden päätösten tuomaa hyötyä tarkastellaan asemakaavan tuomana hyötynä, ja niiden osalta neuvotellaan maankäyttösopimus asemakaavamuutoksen tuomaan merkittävänä pidettävään hyötyyn perustuen.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska vaikutukset ympäristön olosuhteisiin jäävät vähäisiksi radio- ja televisiotoiminnan korttelialueen muuttuessa toimistokäyttöön. Rakennuksen jatkokäyttö pääasiassa ulosvuokrattavina toimistotiloina ei tuo merkittäviä muutoksia alueen toiminnalliseen rakenteeseen nykytilanteeseen verrattuna. Yleisradion tehostaessa toimitilojensa käyttöä päärakennus jäisi tyhjilleen.
Päärakennuksen talotekniikan nykyaikaistaminen kasvattaa teknisten tilojen tarvetta. Toinen suunnitelmissa esitetyistä uusista IV-konehuoneista poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta vesikaton ylimmän kohdan korkeusaseman osalta noin 4,5 metriä. Rakennuksen länsisiiven katolle sijoitettava konehuone sopeutuu julkisivusta sisäänvedettynä kaupunkikuvaan. Vesikattokoron nosto ei ylitä viereisten rakennusten asemakaavassa esitettyjä vesikattokorkoja.
Rakennuksen muutokset eivät vaikuta autopaikkojen lukumäärään. Kaavan sallimat autopaikat sijaitsevat Yleisradion maanalaisessa pysäköintilaitoksessa.
Päärakennuksen kerrosala kasvaa IV-konehuoneen osalta 250 k-m2. Rakennusoikeus pysyy asemakaavan sallimissa rajoissa.
Poikkeamisen erityisiä syitä ovat:
- elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen
- olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen
Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173, 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 § kohta 19a
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.4.2013, 140 §
Rakennusvalvontataksa 2016, 8 §
Maksu
1000 euroa
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen oikaisuvaatimusaika päättyy 14 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista.
Kuulutusteksti kirjaamoon
Päätös tullut nähtäväksi 28.04.2025
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
- muu viranomainen toimivaltaansa kuuluvissa asioissa.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunnalle.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan asiointiosoitteet ovat seuraavat:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Kaupunkisuunnittelulautakunta |
Helsingin kaupungin kirjaamo | |
PL 10 | |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | 09 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13701 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi ja kotikunta. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamies, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehen allekirjoitettava. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin muutoksenhakija haluaa vedota vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaisille.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata kirjaamosta.