Poikkeamishakemus (Punavuori, Tehtaanpuisto, Tehtaankatu 23a)

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä liikuntaviraston asemakaavaa nro 7715 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista

Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:

Hakija

Liikuntavirasto (jättöpäivämäärä 30.9.2016)

Rakennuspaikka

5. kaupunginosan (Punavuori) tontti 5P103

Hakemus

21,5:n k-m² suuruisen pukuhuonekontin rakentaminen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta siten, että puistoalueelle (P) rakennetaan uusi rakennus, jolle ei ole asemakaavassa osoitettu rakennusalaa tai rakennusoikeutta. Olemassa oleva pelikenttä on tarkoitus jakaa tekonurmella päällystettävään pelialueeseen ja asfaltilla päällystettävään katukorisalueeseen. Aluetta ympäröivä aita on tarkoitus uusia. Pelialue on tarkoitus rajata kolmelta sivulta korotetuilla aidoilla sekä 5 m korkeuteen nousevilla suojaverkoilla.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että pukuhuonekontti palvelee kenttätoimintaa. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta on antanut kentälle ja huoltorakennukselle poikkeamispäätöksen 5.2.2013, joka on umpeutunut 5.2.2015.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Alueella on voimassa 1.11.1977 vahvistettu asemakaava nro 7715. Asemakaavan mukaan Tehtaanpuisto on puistoaluetta (P).

Eiran kaupunginosa, Huvilakadun korttelit ja Mikael Agricolan kirkko on Museoviraston inventoinnissa (RKY 2009) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Helsingin Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kaupunkipuistoksi sekä alueeksi, joka on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti sekä maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue.

Helsingin uudessa yleiskaavassa (kaupunginvaltuusto 26.10.2016) alueella on merkintä "kantakaupunki" (C2), mikä tarkoittaa sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palveluiden, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalveluiden sekä kaupunkikulttuurin alueena kehitettävää aluetta.

Tehtaanpuistolla on historiallisia, kaupunkirakennustaiteellisia ja käyttö- sekä toiminnallisia arvoja. Tehtaanpuisto on valittu Helsingin arvoympäristökohteeksi 1930-luvun funktionaalista kaupunkisuunnittelua edustavana, hyvin ominaispiirteensä säilyttäneenä puistona, mutta sen historia ulottuu jo 1820-luvulle asti tehden siitä yhden vanhimmista puistoalueista Helsingissä. Helsingin viher- ja virkistyssuunnitelma Vistrassa (2016) puisto on merkitty osaksi Helsingin historiallisten puistojen ketjua. Puistosta on tehty puistohistoriallinen selvitys (Näkymä Oy, 2011).

Puiston nykyinen perusrakenne käytäväverkostoineen ja leikki- ja pelikentille osoitettuine alueineen noudattaa pääpiirteissään Birger Brunilan 1930-luvulla laatimaa suunnitelmaa. Avoimia alueita ja käytäviä reunustavat puurivit ja -kujanteet ovat Tehtaanpuistolle ominaisia piirteitä. Alkuperäiset pensasistutukset ovat sen sijaan lähes kokonaan kadonneet. Alueen kaupunkikuvallisesti hallitsevin elementti on Mikael Agricolan kirkko, joka sijaitsee puistoalueen keskellä omalla yleisten rakennusten korttelialueeksi osoitetulla tontillaan. Vuonna 1935 valmistunut kirkko on Lars Sonckin suunnittelema ja se on asemakaavassa suojeltu rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana rakennuksena.

Kirkkorakennus jakaa puiston kahteen selvästi erilliseen osaan. Puistoalueen länsiosassa sijaitsee nykyisin koira-aitaus sekä 1950-luvulla alun perin yleiseksi käymäläksi rakennettu rakennus, jossa toimii karaokebaari. Puiston itäosassa sijaitsee alkuperäistä laajempi leikkipuistoalue sekä kivituhkapintainen pelikenttä, joka toimii talvisin luistinratana. Puiston koilliskulmasta läheltä Laivurinkadun ja Sepänkadun risteystä avautuu komea näkymä pelikentän yli kirkolle.

Leikkikentän yhteydessä Sepänkadun varressa sijaitsee 1990-luvun alussa rakennettu leikkipuistorakennus, jossa on Helsingin kaupungin Leikkipuisto Sepän tiloja.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 5.2.2013 antanut tekojääradan/pelikentän ja siihen liittyvän huoltorakennuksen rakentamiselle viiden vuoden määräaikaisen poikkeamispäätöksen. Tarkoitus oli rakennushankkeen toteuduttua laatia puistoalueelle asemakaava, joka olisi mahdollistanut poikkeamispäätöksen mukaisen toteutuksen pysyvästi, jos se olisi todettu hyväksi. Poikkeamispäätös on umpeutunut 5.2.2015. Hankkeelle ei haettu rakennuslupaa, koska liikuntavirasto on sittemmin päättänyt rakentaa tekojääradan Jätkäsaareen ja luopua sellaisen sijoittamisesta Tehtaanpuistoon. Uuden poikkeamishakemuksen mukaan paikalle on tarkoitus sijoittaa tekonurmikenttä pukuhuonerakennuksineen sekä asfaltoitu katukoriskenttä, joka toimii samalla luistinradaksi jäädytetyn pelikentän lumitilana.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (2.11.2016). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 2 kpl.

Muistutus 1

Ensimmäisen muistuttajan mielestä nykyistä pelikenttäaluetta ei tule laajentaa länteen päin kiinni puukujaan ja asvaltoida arvokasta puistoaluetta katukoriskäyttöön, etenkin, kun Merisatamassa lähellä Cafe Caruselia on jo katukoriskenttä. Asfaltoiduksi aiotun alueen tarpeellisuus lumitilana on myöskin perusteetonta, sillä perinteisesti lumi on kasattu kentän halki kulkevan, jäätä sulattavan kaukolämpöputken päälle, jolloin on saatu luonnostaan jääkentän jako pienten lasten alueeseen ja mailapelialueeseen.

Muistuttajan mielestä parempi paikka kentän Sepänkadun puoleiselle laidalle sijoitetulle pukuhuonekontille olisi kentän vastakkaisella puolella, jossa se häiritsisi vähemmän asutusta ja puistonäkymää.

Muistuttaja kiinnittää huomiota myös uusittaviksi aiottujen aitojen hyvään kuntoon ja erityisesti kentän Sepänkadun puoleiselle laidalle esitetyn suojaverkkoaidan korkeuteen, sillä sitä ei ole mahdollista toteuttaa ilman kajoamista lehmusrivistön oksistoon.

Lisäksi muistuttaja toteaa, että tekojääratakenttää tekonurmineen suunniteltiin alun perin Johanneksen kentälle. Hankkeesta kuitenkin luovuttiin mm. siksi, että se olisi aiheuttanut kallioiden louhimista herkällä paikalla. Tekojääratasuunnitelmista luopumisen takia olisi jälleen perusteita sijoittaa tekonurmikenttä sittenkin Johanneksen kentälle, minkä vieressä sijaitsee useita koulukiinteistöjä. Kenttä toimii myös paikallisen palloseuran PPJ:n nuorempien ikäluokkien koti- ja harjoituskenttänä. Tehtaanpuistoon siirrettäväksi aiottu pukuhuonekontti, sijaitsisi jo valmiiksi kentällä.

Vastine 1

Poikkeamispäätöksen ehdoissa on edellytetty, että pylväshaapariviin liittyvä nurmialue säilyy nykyisessä laajuudessaan ja asfaltista katukorisalueen pintamateriaalina on luovuttava. Pukuhuonerakennus peittää osan puistonäkymästä Sepänkatu 7 asuintalon 1. kerroksen asunnosta, mutta arvokkaan puistoalueen kannalta rakennuksen sijoituspaikka on luonteva ja kaupunkikuvallisesti perusteltu, toisin kuin kentän vastakkainen laita, jossa rakennus sijaitsisi keskellä puistoaluetta ja tukkisi poikittaisia näkymiä. Em. nurmialueen säilyessä nykyisellään on pukuhuonerakennuksen esitettyä paikkaa siirrettävä hieman enemmän koilliseen, jolloin se samalla siirtyy ainakin osin em. asunnon päätilojen ikkunoiden edestä. Rakennuksen vaikutukset asukkaiden asumisolosuhteisiin ovat vähäinen.

Kentän alkuperäisen muodon palauttamiseksi ainakin osa aidoista on uusittava ja vinossa olevat korjattava. Ehtoihin on asetettu, että verkkoaita saa ulottua korkeintaan lehmusrivin alaoksien tasolle eikä puiden oksia saa sen tieltä leikata.

Tehtaanpuiston tekonurmikenttä tulee palvelemaan myös jalkapalloseura PPJ:n harjoittelukäyttöä arki-iltaisin ja viikonloppuisin. Kuten Tehtaanpuisto niin myös Johanneksen kirkko ympäristöineen kuuluu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon (RKY 2009). Johanneksenpuiston pelikenttä sijaitsee kaupunkikuvallisesti erittäin keskeisellä paikalla osana Johanneksenkirkon etualaa. Kirkolle avautuu helsinkiläisittäin ja valtakunnallisesti keskeinen näkymä avoimen kentän yli lähestyttäessä kirkkoa keskustan suunnasta. Tekonurmen sijoittaminen Johanneksenpuistoon olisi siten vielä haastavampaa kuin Tehtaanpuistoon.

Muistutus 2

Toinen muistuttaja on ilahtunut tulevasta tekonurmikentästä ja luistinrataa palvelevasta pukukontista, mutta haluaa muistuttaa, että muutostyöt eivät saa vaarantaa Leikkipuisto Sepän toimintaa, jossa ulkoilee päivittäin klo 8-17 viisi päiväkotia sekä pieniä lapsia vanhempineen, eikä koululaisten käyttämää Tehtaanpuiston kevyen liikenteen yhteyttä. Muistuttaja toivoo, että Tehtaanpuisto on jatkossakin kaikkien käyttäjien vapaasti käytettävissä. Lisäksi täytyy puuttua koiranjätösongelmaan alueella, kun pelikentän materiaali muuttuu hiekasta tekonurmeksi.

Vastine 2

Poikkeamisen ehtoihin on asetettu, että puistoalueen tulee säilyä yleisessä virkistyskäytössä, ja kaupungin puistoalueille ominaisen luonteen mukaisesti kentän tulee olla kaikille avoin. Iltaisin ja viikonloppuisin pelikenttä on myös jalkopalloharrastajien käytössä, mutta arkipäivisin se palvelee päiväkoteja, kouluja ja alueen asukkaita, kuten ennenkin.

Koirien ulkoiluttaminen tulee olemaan kiellettyä kentän alueella. Tehtaanpuiston länsiosassa on koira-aitaus.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus), kiinteistöviraston tontti- ja tilakeskukselta, rakennusvirastolta, opetusvirastolta, kaupunginmuseolta, varhaiskasvatusvirastolta, Helen Oy:ltä sekä Helen sähköverkko Oy:ltä.

Kaupunginmuseo katsoo lausunnossaan (14.11.2016), että pukuhuonejärjestely WDC-konttina on hyvä ratkaisu eleettömyydessään ja paikallisen urheilu- ja liikuntahistorian huomioidessaan. Pukuhuonekontin sijoitus Sepänkadun suuntaisesti on sopiva. Sen sijaan kaupunginmuseo katsoo, että kontin edessä avautuva, kentän lounaispäädyn kattava asfalttipinnoite ei ole puiston arvoon soveltuva ja esittää että sen tilalle valitaan kivituhkapinnoite tai hiekka.

Mikäli pelikentän päällysteeksi on välttämätöntä saada tekonurmi hiekan tai aidon nurmen sijaan, on päällysteen väriin kiinnitettävä erityistä huomiota. Tekonurmen väri ei saa olla liian hallitseva tai räikeä ympäristöönsä nähden eikä erottua ympäristöstään häiritsevästi kaukaakaan tarkasteltuna. Siksi kaupunginmuseo suosittelee mahdollisimman huomaamatonta murrettua sävyä tekonurmen väriä valitessa. Valittu värimalli tulee esittää hyvissä ajoin kaupunginmuseolle, jotta voidaan arvioida sen soveltuvuus arvokkaaseen kulttuuriympäristöön.

Rakennusvirasto huomautti lausunnossaan (21.11.2016), että Tehtaanpuiston ympäristöhistoriallisen selvityksen valmistumisen jälkeen on laadittu eri hallintokuntien (liikuntavirasto, rakennusvalvontavirasto, kaupunginmuseo, kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvirasto) välisenä yhteistyönä Tehtaanpuiston yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmassa määriteltiin kenttämateriaalin vaatimuksia ja värin valintaa maisemaan sopivaksi ja kentän väriksi sovittiin soran väri, jotta se kaikkina vuodenaikoina sulautuu maisemaan luontevasti ja kunnioittaa suojeluarvoja.

Kentän väriksi on kuitenkin hakemuksen liitteenä olevassa uudessa yleissuunnitelmassa esitetty kirkkaan vihreää kenttäpinnoitetta ja mustaa kumirouhetta. Tämä poikkeaa puiston suojellusta maisemasta voimakkaasti.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta arvioi vuonna 2013 myös kentän pinnoitteen väriä ja antoi ohjeen tutkia vihreää tekonurmea paikalle. Neuvottelukunnalla ei kuitenkaan ole ollut mahdollisuutta arvioida tämän tarkemmin värivaihtoehtoja. Suojeluarvojen säilymisen kannalta tätä ratkaisua ei voida pitää hyvänä. Rakennusvirasto on sitoutunut noudattamaan ympäristöhistorialliseen selvityksen pohjautuvaa yleissuunnitelmaa. Kentän väri tulee sovittaa nykyiseen soran väriin. Tämä on mahdollista, koska markkinoilla on tähän soveltuvia materiaaleja.

Lisäksi rakennusvirasto huomauttaa, että pukuhuonekontin sijoittamisessa tulee ottaa huomioon, ettei sitä tule sijoittaa maanalaisten johtojen päälle. Mahdolliselle kaukolämpöjohdon siirrolle tulee osoittaa uusi linjaus, joka ei haittaa puiston puustoa tai katupuita.

Helen Oy huomautti lausunnossaan (14.11.2016), että Tehtaanpuiston poikki kulkee kaukolämpöjohto, jota ei voi jättää rakennettavan tekonurmen alle. Vanha johto tulee korvata uudella vastaavalla kaukolämpöjohdolla. Lausunnon liitteen kuvassa korvaavan johdon on esitetty kiertävän katujen alla Tehtaanpuiston koillliskulman ympäri Vuorimiehenkadun kohdalle, missä se yhtyy vanhaan johtolinjaukseen.

Varhaiskasvatusvirastolla ei ole lausunnossaan (2.11.2016) huomautettavaa itse hankkeeseen, mutta pitää kuitenkin tärkeänä, että viereinen leikkipuistotoiminta voi jatkossakin hyödyntää liikuntakenttää.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella (ELY-keskus) ei ollut huomautettavaa hankkeesta (14.11.2016). Muissakaan lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.

Perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska pukuhuonerakennuksen rakentaminen tukee puiston perinteistä pelikenttä- ja luistinratatoimintaa eikä se kooltaan pienenä ja lehmuskujan katveeseen sijoitettuna haittaa puiston päänäkymiä. Kenttä säilyy virkistyskäytössä palvellen lähialueiden asukkaita, kouluja ja päiväkoteja, ja tekonurmipäällysteen rakentamisen myötä kenttä soveltuu myös lasten ja nuorten ohjattuun jalkapalloharrastukseen helpottaen pulaa sopivista harjoituskentistä alueella.

Sijoittuminen Tehtaanpuiston historialliseen puistoympäristöön aiheuttaa joitain haasteita. Puiston leikkikenttäalue on vähä vähältä laajentunut sen eteläpuolella kulkevaan puistokäytävään asti, missä on ennen ollut nurmikenttää istutuksineen. Jotta puistomaista ilmettä säilyisi Tehtaanpuiston itäosan keskellä, on pelikenttäalue syytä pitää nykyisen kokoisena ja jättää pylväshaapakujaan liittyvä nurmialue nykyiseen laajuuteensa. Kentän tasaaminen kujan suuntaan selvästi viettävälle nurmialueelle johtaisi lisäksi pengerryksiin, mitä ei voi pitää suojellussa ympäristössä hyväksyttävänä ratkaisuna.

Pelikenttäalueelle esitetty tekonurmi ja katukorisalueelle esitetty asfalttipinnoite ovat vieraita materiaaleja historiallisesti arvokkaassa puistoympäristössä. Tekonurmi tuo kuitenkin huomattavaa lisäarvoa puiston pelikentän käytölle ja on ratkaistavissa kaupunkikuvallisesti tyydyttävällä tavalla etenkin kauempaa katsoen. Kentän päädyn kaareva muoto on esitetty palautettavaksi. Tekonurmen väri on hakemuksessa esitetty vihreänä, mikä muuna kuin kesäaikana on arvokkaassa kaupunkinäkymässä keinotekoinen. Eri hallintokuntien välisenä yhteistyönä laaditussa Tehtaanpuiston yleissuunnitelmassa (15.12.2011) pelikentän väriksi on määritelty hiekanruskea. Ruskeaan murrettu sävy näyttää kaupunkikuvallisesti luontevalta kaikkina vuodenaikoina sekä harkitulta näkymässä yhdessä Mikael Agricolan kirkon kanssa. Väri tulee valita paikan päällä värimallien avulla yhdessä kaupunginmuseon ja rakennusviraston kanssa.

Yhtenäinen pinnoite koko pelialueella on kaupunkikuvallisesti luontevin, jolloin kentän muoto hahmottuu yhtenä kokonaisuutena. Yhtenäinen tekonurmipinnoite on myös toiminnallisesti käyttökelpoisin, jolloin pukuhuonerakennuksen edessä olevaa aluetta voidaan hyödyntää tehokkaasti lämmittelyyn ja kaikille avoimeen pallotteluun. Alue toimii lumitilana myös tekonurmipäällysteisenä. Lisäksi lumet voi kasata vaihtoehtoisesti kentän toiseen päätyyn tai kentän poikki kulkevalle vyöhykkeelle, kuten ennenkin.

Toiminnan kannalta jalkapallomaalien takana sijaitsevien verkkoaitojen riittävä korkeus on tärkeää, sen sijaan Sepänkadun puoleisen kentän sivun verkkoaita voi olla matalampi ja sen tuleekin jäädä lehmusrivin alaoksien alapuolelle.

Kaupungin puistoalueille ominaisen luonteen mukaisesti kentän tulee olla kaikille avoin ja koulujen sekä iltapäiväkerhojen käytettävissä. Arki-iloina ja osin viikonloppuisin pelikenttä voidaan kuitenkin varata lasten ja nuorten urheiluseuraharjoitteluun. Kentällä ei tule järjestää sellaista käyttöä tai tapahtumia, jotka ovat maksullisia, aiheuttavat meluhäiriötä ympäristölle tai lisäävät pysäköinnin tai saattoliikenteen määrää.

Pukukoppirakennuksen lähelle sijoitetun käyntiportin leveyttä ja polkupyöräpaikkojen sijaintia on tarkistettava siten, etteivät ne tee katkosta pylväshaapakujaan. Kentän leveä huoltoajoportti on osoitettavissa myös toisaalle.

Helen Oy:n ja rakennusviraston lausunnot, jotka koskevat kentän poikki kulkevaa kaukolämpöputkea, tulee ottaa huomioon.

Poikkeamisen erityinen syy on toimintaympäristön ja alueelle tarpeellisen palvelutason parantaminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta päätöksessä asetetuin ehdoin haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173, 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 § kohta 19a

Rakennusvalvontataksa 2016, 8 §

Maksu

1 500 euroa

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä 20.2.2017, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää.

Kuulutusteksti kirjaamoon.