Poikkeamishakemus (Suutarila, Siltakylänkuja 5 ja 7)

Virastopäällikkö päätti hyväksyä As Oy Peikonpuiston asemakaavaa nro 12243 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista:

Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:

Hakija

As Oy Peikonpuisto (jättöpäivämäärä 29.9.2016)

Rakennuspaikka

40. kaupunginosan (Suutarila, Siltamäki) korttelin 40091 tontit 3 ja 4 (asemakaavatontti 40091/2)

Hakemus

Neljän pienkerrostalon (yhteensä 1 851 k-m2) rakentaminen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta siten, että asuinpientalojen korttelialueelle (AP) halutaan rakentaa kaksikerroksisia pienkerrostaloja. Rakennusoikeudesta haetaan poikkeamista siten, että ulkoportaiden ja luhtikäytävien muodostama kerrosalan ylitys (yhteensä 51 k-m2) sallittaisiin. Rakennusalan rajat ylittyvät vähäisesti. Suurin ylitys on tontin 40091/4 länsirajan läheisyydessä n. 4 m puiston suuntaan.

Ns. Boklok-konseptin mukaisesti rakennukset ovat kaksikerroksisia puurunkoisia tilaelementtirakennuksia, joissa on vakioidut huoneisto- ja talotyypit. Rakennukset ovat pienkerrostaloja ja käynti toisen kerroksen asuntoihin tapahtuu porrashuoneen ja avonaisen luhtikäytävän kautta. Konseptin mukaisesti tontille on myös suunniteltu yhteistilat ja pihajärjestelyt, jotka sisältävät mm. viljelypalstat sekä huoneistokohtaiset varastot ja autopaikat. Hakija perustelee hakemustaan mm. sillä, että suunnittelussa on pyritty noudattamaan kaavoittajan ajatusta rakennusten sijoittelusta, mutta vakiokokoisista taloista johtuen rakennusalojen rajoista poiketaan osin vähäisesti. Hakija perustelee suunniteltua pienkerrostaloratkaisua myös sen sopivuudella naapuritonttien rakennustapaan mm. mittakaavan ja materiaalivalintojen suhteen. Luhtikäytäville ei tontin käyttötarkoituksen mukaisesti ole kaavaan merkitty kerrosalaa. Kaavan mukaan näille asuinpientalotonteille saa rakentaa yhteensä 90 m2 kuistitilaa sekä autosuoja- ja varastotiloja. Koska lisärakennusoikeus kuistitilojen osalta sekä osin myös autosuoja- ja varastotilojen osalta jätetään käyttämättä, tonttitehokkuus ei muodostu kohtuuttomaksi.

Hakija mainitsee perusteluna myös, että tontille voisi rakentaa 650 m2 a ja sen rakentamatta jättäminen perustelisi rakennusoikeuden ylityksen. Kaavan mukaan autosuojien rakentamismahdollisuus rajoittuu vain autopaikkojen rakennusalalle.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 14.1.2015 vahvistettu asemakaava nro 12243. Asemakaavan mukaan tontti on asuinpientalojen AP-korttelialuetta. Tontilla on rakennusoikeus 1 800 k-m2 ja enimmäiskerrosluku kaksi. Tontille on merkitty rakennusalat sekä auton säilytyspaikan rakennusala, jolle saa rakentaa katoksia ja varastoja sekä jätehuollon ja teknisen huollon tiloja. Rakennusoikeuden lisäksi saadaan rakentaa enintään 5 % kuistitilaa. Kuistin seinäpinnasta tulee vähintään 2/3 olla lasia. Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 ap/ 80 k-m2 ja lisäksi yksi vieraspysäköintiä varten 1 ap/ 1 000 k-m2. Pyöräpaikkoja on varattava 1 pp/ 30 k-m2 ja niistä vähintään 75 % on sijoitettava rakennuksiin tai katoksiin.

Kaavamääräysten mukaan katoissa tulee olla vinot lappeet ja katemateriaalin tulee olla sileä ja tummasävyinen. Asuinrakennusten enimmäiskorkeus on 7 m ja autosuojarakennusten 2,5 m. Rakennusten julkisivujen on oltava rapattuja tai verhottu peittomaalatulla puulla. Ulokeparvekkeita ei saa tukea maasta. Tontit on aidattava puistoalueita vastaan pensasaidalla ja rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä, leikkipaikkoina tai pysäköimiseen, on istutettava.

Nykytilanteessa kaavaan merkitty ohjeellinen tontti nro 40091/2 on jaettu kahdeksi tontiksi, 40091/3 ja 4. Tonteilla ei ole rakennuksia.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (25.10.2016). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kiinteistövirastolta ja rakennusvirastolta. Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.

Suunnitelmaa on käsitelty kaupunkikuvaneuvottelukunnassa 14.12.2016. Kaupunkikuvaneuvottelukunta katsoo, että rakennusten mittakaava ja väritys sopivat alueelle hyvin, mutta että suunnitelmaa tulee kehittää mm. pihasuunnitelman, ulkotilojen yhteyksien ja sisä- ja ulkotilojen liittymisen osalta. Kaupunkikuvaneuvottelukunnan mukaan myös julkisivujen jäsennöintiä ja detaljointia tulee suunnitelmassa vielä kehittää.

Haettu toimenpide pienkerrostalojen rakentamisesta pientalotontille voidaan toteuttaa, koska rakentamisen mittakaava pysyy kaavan tavoitteiden mukaisena ja tavoitteena ollut asuntotyyppijakauma toteutuu kohtuullisesti. Suunnitelmassa asuntokoko vaihtelee 2–4 h+k ja perheasuntojen osuus on 14 asuntoa 24:sta, jota voidaan tässä tapauksessa pitää riittävänä. Tonttien lähialueella on mm. hyvät koulu-, päiväkoti- ja lähivirkistyspalvelut ja siksi alueen tontit soveltuvat erityisen hyvin perheasunnoille.

Tonteille sallitun kerrosalan ylitys (yhteensä 51 k-m2) portaiden ja sivukäytävien osalta johtuu osin valitusta rakennustyypistä. Myös yhteistilojen ja varastojen laajuuden ja sijoittelun voidaan katsoa olevan kaavan tavoitteiden mukaisia. Tonteilla jätetään käyttämättä kuistitilojen kerrosalaa yhteensä 90 k-m2 sekä lisäksi osin autosuojille ja varastoille varattua kerrosalaa, joten tontti ei muodostu liian tiiviiksi.

Rakennusalan ylitykset ovat vähäisiä ja ne ovat oman tontin tai puistoalueen suuntaan. Ne eivät rajoita naapuritonttien toimintaa tai rakentamismahdollisuuksia. Ylityksistä ei myöskään aiheudu kaupunkikuvallista tai toiminnallista haittaa.

Kaupunkikuvaneuvottelukunnan edellyttämät kehittämistoimenpiteet mm. pihasuunnitelman, ulkotilojen yhteyksien ja sisä- ja ulkotilojen liittymisen osalta parantavat asuttavuutta ja lähiympäristöön liittymistä.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö ja asuntotuotannon kustannustehokkuuden lisääminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta päätöksessä asetetuin ehdoin haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173, 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 § kohta 19a

Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.4.2013, 140 §

Rakennusvalvontataksa 2016, 8 §

Maksu

1000 euroa

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen oikaisuvaatimusaika päättyy 14 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista.

Kuulutusteksti kirjaamoon