Poikkeamishakemus (Kamppi, Lönnrotinkatu 45)

Ennen vuotta 2019 julkaistujen asioiden otsikkona näytetään päätöksen otsikko.
HEL 2016-010284
Asialla on uudempia käsittelyjä
Tämä toimielin tai virka on lakkautettu

Poikkeamishakemus (Kamppi, Lönnrotinkatu 45)

§ 17

Päätös

Virastopäällikkö päätti hyväksyä As Oy Oivalan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista rakennuskiellosta asemakaavan laatimiseksi. Rakennuskielto koskee kantakaupungin vanhentuneita tai puutteellisia asemakaavoja, joiden rakennusoikeus-, käyttötarkoitus- ja rakennussuojelumääräykset on tarkoitus saattaa ajan tasalle.

Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:

  • Yhtiön asukkaiden polkupyörille on osoitettava lisätilaa sisätiloista, rakennuksen 1. kerroksesta tai kellarista helposti saavutettavalta paikalta.
  • Pihalta tulee poistaa vähintään 1 autopaikka.
  • Pihan viihtyisyyttä tulee parantaa esim. lisäämällä kasvillisuutta.

Hakija

As Oy Oivala (jättöpäivämäärä 20.9.2016)

Rakennuspaikka

4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin 3 tontti 2

Hakemus

Työtilan pysyvä käyttötarkoituksen muuttaminen asuinhuoneistoksi (69 m²) rakennuskieltoalueella.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että hanke edistää asuntorakentamista, eivätkä nykyisen rakennuksen laajuudet muutu.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa työtila asuinkäyttöön, 69 m²:n yksiöksi. Pihasiiven julkisivuun kohdistuu pieniä muutoksia, kun ikkunoita suurennetaan ja asuntoon tehdään ranskalainen parveke.

Säännökset, joista poiketaan

Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunginhallituksen 3.10.2016 (§ 53) määräämä rakennuskielto nro 12416 asemakaavan muuttamiseksi.

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 18.5.1928 vahvistettu asemakaava nro 836. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu asuntotonttien alueeseen.

Helsingin Yleiskaava 2002:ssa alue on kerrostalovaltaista asumisen ja toimitilojen aluetta.

Helsingin uudessa yleiskaavassa (kaupunginvaltuusto 26.10.2016) alue kuuluu Kantakaupunki C2 -alueeseen, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava kantakaupungille ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen sekä liike- ja toimitilojen riittävä määrä. Käyttötarkoituksen muutosten yhteydessä tulee tehdä alueellinen tarkastelu.

Tontilla sijaitsevan rakennuksen on suunnitellut Helge Lundström ja se on valmistunut vuonna 1939. Kiinteistöön kuuluu Lönnrotinkadun ja Köydenpunojankadun kulmassa sijaitseva asuinkerrostalo sekä sisäpihan siipi, jossa on työtiloja ja varastoja. Kellarissa on eri yrityksille vuokrattua tilaa, kuten pyöräliike. Hanke kohdistuu huoneistoon, joka sijaitsee katurakennuksen ja piharakennuksen liittymäkohdassa, kolmannessa kerroksessa. Vuonna 2015 on saman rakennuksen 2. kerroksessa vastaavanlainen huoneisto muutettu asunnoksi.

Tämän hankkeen yhteydessä on myös keskusteltu koko pihasiiven muuttamisesta asunnoiksi, mutta asiasta ei ole vielä jätetty hakemusta.

Sisäpiha on kuilumainen asfaltoitu alue, joka on tällä hetkellä pääasiassa autopaikkoina (7 kpl), jäteastioiden ja polkupyörien säilytyspaikkana.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (19.10.2016). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin kaksi kappaletta.

As Oy Helsingin Köydenpunojan hallituksen mielestä hakijalta tulisi saada yhtenäinen kanta pihasiiven asuntohankkeen toteuttamiseen ennen yksittäisen poikkeusluvan käsittelyä. D-portaan muuttamista asunnoiksi ei voi tarkastella yksi huoneisto kerrallaan ilman kokonaistarkastelua sen enempää yhtiön kuin naapureidenkaan kannalta. Hakemuksen hyväksyminen johtaisi todennäköisesti uusiin hakemuksiin pihasiiven osalta, jotka yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan ratkaista samalla tavalla. Hankkeen vaikutukset tulisi selvittää kokonaisuutena myös pihasiiven osalta, ennen kuin yksittäisiä hakemuksia voidaan hyväksyä. Tällä varmistetaan se, että asunnoiksi muuttamisen perusedellytykset ovat kohtuullisesti toteutettavissa kaikkien D-portaan tilojen osalta. Tutkittavia asioita ovat mm. jäteaseman sijainti ikkunoiden alla, sisäpihan pysäköinti ja polkupyörät, tarvittavat varasto- ja aputilat, akustiikka, palomääräykset, poistumistiet ja ilmanvaihto.

Lisäksi muistuttaja tuo esiin poikkeamisen myöntämisen lain mukaisia edellytyksiä, kuten sen, että hakijan pitää osoittaa poikkeamiselle erityinen syy.

Myös toisessa muistutuksessa vaaditaan kokonaistarkastelua, jossa huomioitaisiin se, että muitakin nykyisiä työtiloja toivotaan muutettavan asunnoiksi. Esim. työtilojen meluhaitat asunnoille sekä pihan pysäköintipaikkojen järjestelyt ja jäteaseman sijainti tulisi ratkaista kokonaisuutena, sillä nämä seikat jäävät tarkastelematta yksittäisten "pienten" hakemusten käsittelyssä.

Vastine

Poikkeamishakemuksia tarkastellaan tapauskohtaisesti. Yhtiö ei ole jättänyt hakemusta koskien muiden D-portaan asuntojen muuttamista asunnoiksi. Edellä mainitun kaltaisen hankkeen edellytyksiä ja vaikutuksia tarkastellaan siinä vaiheessa, kun hakemus on käsittelyssä. Kaikkien hakemusten osalta pyritään siihen, että piha- ja yhteistilojen järjestelyjä parannetaan, kuitenkin siten, että hankkeelle poikkeamispäätöksessä asetetut ehdot ovat tarkoituksenmukaisia hankkeen laajuuteen nähden.

Palomääräysten, poistumisteiden, ilmanvaihdon ja huoneistojen välisen ääneneristyksen osalta käyttötarkoituksen muutoksen edellytykset varmistetaan rakennuslupavaiheessa.

Hakemuksesta ei pyydetty viranomaislausuntoja.

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska hanke on vaikutuksiltaan vähäinen. Rakennus on jo pääkäyttötarkoitukseltaan asuinrakennus ja yhden huoneiston käyttötarkoituksen muutos on kokonaisuuteen nähden pinta-alaltaan pieni. Kyseinen huoneisto sijaitsee rakennuksen kolmannessa kerroksessa, joten toimenpide ei ole vastoin uuden yleiskaavan tavoitteita.

Kaupungin tavoitteiden mukaisesti käyttötarkoituksen muutospoikkeamisen myöntämisen yhteydessä edellytetään asuinmukavuuden parantamista. Tämän poikkeamispäätöksen ehdoksi on asetettu joitakin pihan parannustoimenpiteitä, jotka kuitenkin on sovitettu hankkeen laajuuteen.

Asukkaiden polkupyörille on osoitettava lisätilaa joko rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta tai kellarista. Piha on tällä hetkellä runsaan pyöräpysäköinnin takia vaikeasti käytettävissä muuhun. Samoin pihalla olevia autopaikkoja tulee vähentää. Tämän huoneiston muutoksen myötä vähentämistarve on vähintään 1 autopaikka.

Pihajärjestelyistä olisi syytä laatia erillinen suunnitelma, jossa osoitetaan tarvittavat toimenpiteet viihtyisyyden parantamiseen. Suunnitelmassa tulee myös huomioida pihasiiven mahdollinen muuttaminen asunnoiksi, mikäli hanketta päätetään edistää.

Poikkeamisen erityinen syy on asuntorakentamisen edistäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta päätöksessä asetetuin ehdoin haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 § 1 mom, 58 § 1 mom, 145, 171, 173, 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 § kohta 19a

Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.4.2013, 140 §

Rakennusvalvontataksa 2016, 8 §

Maksu

1000 euroa

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen oikaisuvaatimusaika päättyy 14 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista.

Kuulutusteksti kirjaamoon

Päätös tullut nähtäväksi 29.04.2025

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
  • toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
  • Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
  • muu viranomainen toimivaltaansa kuuluvissa asioissa.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan asiointiosoitteet ovat seuraavat:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
Kaupunkisuunnittelulautakunta
 
Helsingin kaupungin kirjaamo
PL 10
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
09 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11–13
Puhelinnumero:
09 310 13701

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi ja kotikunta. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamies, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehen allekirjoitettava. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin muutoksenhakija haluaa vedota vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaisille.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata kirjaamosta.

Päättäjä

Nimi
Mikko Aho

Titteli
Virastopäällikkö

Lisätietojen antaja

Nimi
Sinikka Lahti

Titteli
Arkkitehti

Liitteet (pdf)

1. Hakemus perusteluineen
Liitettä ei julkaista internetissä.
2. Alustavat suunnitelmat
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, tai joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan tai elinkeinonharjoittajan liike- tai ammattisalaisuuden, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. (Julkisuuslaki § 621/1999, Laki sähköisen viestinnän palveluista § 917/2014, Tietosuojalaki § 1050/2018, Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista § 812/2000, Potilaslaki § 785/1992, Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista § 1397/2016 ). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.