Oikaisuvaatimus poikkeamishakemukseen (Taka-Töölö, Runeberginkatu 49)
Oikaisuvaatimus poikkeamishakemukseen (Taka-Töölö, Runeberginkatu 49)
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hylätä Asunto Oy Runeberginkatu 49 oikaisuvaatimuksen, joka koskee virastopäällikön päätöstä 8.11.2016 § 78 hyväksyä osittain Asunto Oy Runeberginkatu 49 poikkeamishakemus koskien rakennuskieltoa yleiskaavan laatimiseksi ja asemakaavaa nro 8044 Helsingin 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 464 tontilla nro 49.
Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset
Maankäyttö- rakennuslain (MRL) 187 §:n mukaan viranhaltijan päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada asia asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi oikaisuvaatimuksella. Oikeus vaatimuksen tekemiseen määräytyy samoin perustein kuin asianosaisen valitusoikeus. Oikaisuvaatimuksen on tehnyt poikkeamispäätöksen hakija, jolla on MRL 193 §:n 1 momentin nojalla oikeus tehdä oikaisuvaatimus.
Oikaisuvaatimus on MRL 187 §:n mukaan tehtävä kirjallisesti viranhaltijalle 14 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Poikkeamispäätös on annettu MRL 198 §:n mukaisesti julkipanon jälkeen 14.11.2016. Oikaisuvaatimus on jätetty 25.11.2016 määräajan sisällä.
Poikkeamispäätöksen sisältö
Virastopäällikkö on päätöksellään 8.11.2016 § 78 hyväksynyt osittain Asunto Oy Runeberginkatu 49 poikkeamishakemuksen. Poikkeamista oli haettu kantakaupunkia koskevasta rajatusta rakennuskiellosta yleiskaavan laatimiseksi toimistotilan A1 (45,6 m2), osan liiketilan A2 (111,2 m2) ja toimitilan B40 (18,1 m2) muuttamiseksi asunnoiksi sekä poikkeamista asemakaavasta nro 8044 kellarissa sijaitsevan osan liiketilasta A2 (14,5 m2) muuttamiseksi varastoksi. Hakemuksensa perusteluina hakija esitti, että Helsingin kaupungin strategiaohjelman 2013-2016 mukaan Helsinkiin tulee rakentaa 5 500 asuntoa vuodessa uudistuotantoa sekä käyttötarkoituksen muutoksin. Ohjelman mukaisesti muutettavat tilat palautetaan asuinkäyttöön.
Virastopäällikkö myönsi oikeuden muuttaa toimistotilan A1 (45,6 m2) käyttötarkoituksen asumiseen ja liiketilan A2 kellarissa sijaitsevan osan (14,5 m2) varastoksi. Poikkeaminen myönnettiin ehdolla, että liikehuoneistoon A2 on rakennettava poistettavan sosiaalitilan tilalle vastaava tila. Muilta osin virastopäällikkö hylkäsi hakemuksen.
Oikaisuvaatimuksen keskeinen sisältö
Asunto Oy Runeberginkatu 49 vaatii oikaisua päätökseen siten, että poikkeaminen hyväksytään myös pohjakerroksessa/1. kerroksessa sijaitsevan liiketilan A2 sisäpihan puoleisen osan (111,2 m2) osalta. Perusteluina yhtiö esittää, että haettu toimenpide ei olennaisesti muuta tai heikennä lähialueen edellytyksiä toiminnallisesti sekoittuneeseen rakenteeseen. Liiketilasta asuinkäyttöön muutettava osa palautetaan asuinkäyttöön. Liiketilan pienentäminen parantaisi sen toimintaedellytyksiä ja mahdollistaisi kaupunkikuvallisesti monipuolisemman ja tasokkaamman palvelutarjonnan kehittymisen alueella. Käyttötarkoituksen muutos pienentää liiketilan koon 258,4 m2:stä 132,7 m2:iin; tästä pohjakerroksessa/1. kerroksessa oleva osa pienenee 185,1 m2:stä 73,9 m2:iin. Lisäksi perusteluina yhtiö esittää, että taloyhtiöitä tulee kohdella yhdenvertaisesti vedoten lähialueella myönnettyihin vastaavanlaisiin poikkeamisiin.
Oikaisuvaatimuksen hylkääminen
Perustelut
Lautakunta toteaa, että oikaisuvaatimus ei anna aihetta virastopäällikön päätöksen muuttamiseen. Lautakunta yhtyy virastopäällikön päätökseen ja siinä esitettyihin perusteluihin ja toteaa lisäksi seuraavaa:
Poikkeamishakemuksen kohteena olevaa tonttia koskee Helsingin kaupunginhallituksen päätöksellään 27.1.2014 § 106 määräämä kantakaupungin rajattu rakennuskielto yleiskaavan laatimista varten. Rakennuskielto koskee rakennusten 1. kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamista asuinkäyttöön. Rakennuskieltopäätöksessä on todettu, että rakennuskiellon aikana voidaan hankekohtaisesti arvioida poikkeamismenettelyllä, onko edellytyksiä myöntää lupa käyttötarkoituksen muuttamiseksi asumiseen. Poikkeamishakemusten käsittelyssä huomioitavina seikkoina on edellytetty monipuolisen rakenteen turvaaminen ja toimintaedellytysten säilyminen, lisäksi on arvioitava rakennuksen (tai sen osan) ja tontin soveltuvuus asuinkäyttöön.
Kaupunginvaltuusto on 26.10.2016 hyväksynyt Helsingin uuden yleiskaavan. Yleiskaavassa tontti sijaitsee alueella, joka on osoitettu liike- ja palvelukeskustaksi C1. Kaavamääräyksen mukaan kyseessä on palvelu-, liike- ja toimitilapainotteinen keskusta, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava pääsääntöisesti liiketilaksi. Alue on kävelypainotteinen. Alue erottuu ympäristöään tehokkaampana ja toiminnallisesti monipuolisempana. Liike- ja toimitilan kokonaismäärää ei lähtökohtaisesti tule vähentää. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava keskustalle ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen. Käyttötarkoituksen muutosten yhteydessä tulee tehdä alueellinen tarkastelu
Yleiskaava ei ole vielä lainvoimainen, joten rakennuskielto yleiskaavan laatimiseksi on vielä voimassa. Hakemuksen kohteena olevan hankkeen toteuttaminen edellyttää poikkeamista rakennuskiellosta ja siten se koskee juuri sitä seikkaa, jota yleiskaavalla on tarkasteltu ja alueen osalta yleiskaavassa päädytty mm. siihen, että alueen rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava pääsääntöisesti liiketilaksi. Rakennuskiellon tavoitteena on turvata kadunvarsiliiketilojen riittävä määrä ja toimivuus kantakaupungissa. Vaihtelevan kokoisten, myös suurempienkin liiketilojen määrä vahvistaa erityyppisten liikeyritysten toimintaedellytyksiä.
Nyt puheena olevassa hankkeessa on otettava huomioon Runeberginkadun keskeinen asema Töölön kaupunkirakenteessa. Poikkeamispäätöksen kohteena oleva liiketila sijaitsee Pohjoisen Hesperiankadun sekä Töölöntorin välissä. Kadun merkitys tulee kävely-yhteytenä kasvamaan ja vaihtelevan kokoisten liiketilojen tarpeellisuus tulee korostumaan Pisararadan Töölön aseman rakentamisen myötä. Kivijalkaliiketilojen määrän pitäminen mahdollisimman korkeana on siten tässä erityisen perusteltua. Alueen sekoittunut rakenne turvataan erikokoisilla liike- ja toimitiloilla.
Pinta-alaltaan typistettynä Asunto Oy Runeberginkatu 49:n kadulle aukeavan liiketilan toimintaedellytykset monipuolisiin käyttöihin tulisivat haetun muutoksen johdosta heikkenemään. Poikkeamispäätöksessä hyväksytään jo liikehuoneiston A2 kellarikerroksen tilojen supistaminen, minkä vuoksi sosiaalitilat joudutaan osoittamaan jäljelle jääneestä tilasta eli liiketilan A2 tilat pienenevät jo tämän poikkeamispäätöksen myötä.
Yhtiö perustelee oikaisuvaatimustaan myös yhdenvertaisuusnäkökohdalla vedoten alueella myönnettyihin poikkeamisiin vastaavanlaisissa tapauksissa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että poikkeamisharkinta on aina tapauskohtaista. Kohteet, joille on myönnetty oikeus poikkeamiseen käyttötarkoituksen osalta ovat erityyppisiä; näissä tila ei avaudu suoraan kadulle tai kohteet eivät sijaitse vilkkaan kadun varrella.
Edellä lausuttu huomioon ottaen kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että rakennuskiellosta poikkeaminen liiketila A2:n osalta aiheuttaa MRL:n 171 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Hakemuksen tueksi ei ole myöskään esitetty erityisiä syitä. Sellaisena ei voida pitää sitä, että kyseinen liiketila on alun perin ollut asuinkäytössä. Virastopäällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Päätöksen antopäivä
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkipäivänä 6.2.2017, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.01.2017 § 14
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti panna asian viikoksi pöydälle.
Käsittely
Pöydällepanoehdotus:
Risto Rautava: Pyydän asian viikoksi pöydälle.
Esittelijä
Lisätiedot
Irene Varila, lakimies, puhelin: 310 37451
Janne Prokkola, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37233
Kaupunkisuunnitteluvirasto Virastopäällikkö 08.11.2016 § 78
Päätös
Virastopäällikkö päätti hyväksyä Asunto Oy Runeberginkatu 49:n asemakaavaa nro 8044 ja rakennuskieltoa nro 12259 koskevan poikkeamishakemuksen seuraavilta osin:
- huoneiston A1 (45,6 m2) käyttötarkoituksen muuttaminen toimistokäytöstä asumiseen,
- kadulle avautuvaan liikehuoneistoon liittyvän, kellarissa sijaitsevan sosiaalitilan (14,5 m2) käyttötarkoituksen muuttaminen taloyhtiön varastokäyttöön.
Muilta osin hakemus hylätään.
Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:
- liikehuoneistoon on rakennettava poistettavan sosiaalitilan tilalle vastaava tila. Sosiaalitilan käyttötarkoituksen muuttaminen taloyhtiön varastoksi ei saa heikentää liiketilan toimintaedellytyksiä.
Hakija
Asunto Oy Runeberginkatu 49 (jättöpäivämäärä 28.6.2016)
Rakennuspaikka
14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 464 tontti 49
Hakemus
Toimistotilan A1 (45,6 m2), osan liiketilasta A2 (111,2 m2), toimistotilan B40 (18,1 m2) pysyvä käyttötarkoituksen muuttaminen asuinkäyttöön ja osan liiketilasta A2 (14,5 m2) pysyvä käyttötarkoituksen muuttaminen liiketilasta taloyhtiön varastoksi poiketen rakennuskiellosta nro 12259.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että Helsingin kaupungin strategiaohjelman 2013 – 2016 mukaan Helsinkiin tulee rakentaa 5 500 asuntoa vuodessa uudistuotantona sekä käyttötarkoituksen muutoksin. Ohjelman mukaisesti muutettavat tilat palautetaan asuinkäyttöön.
Säännökset, joista poiketaan
Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 38 §:n mukainen rakennuskielto yleiskaavan muuttamiseksi.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunginhallituksen 27.1.2014 (§ 38) määräämä rakennuskielto nro 12259 yleiskaavan laatimiseksi. Rakennuskielto koskee 1. kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamista asuinkäyttöön.
Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan rakennuskiellon aikana kaikki hankkeet arvioidaan tapauskohtaisesti. Toimitiloja voidaan muuttaa asunnoiksi, mikäli se katsotaan maankäytölliset perusteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaiseksi. Huomioitavia seikkoja ovat mm. alueen monipuolisen rakenteen turvaaminen ja toimintaedellytysten säilyminen sekä tontin soveltuvuus asuinkäyttöön.
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 21.8.1980 vahvistettu asemakaava nro 8044. Asemakaavan mukaan tontti sijaitsee asuntokerrostalojen korttelialueella, jossa saa olla liike-, toimisto- ja niihin verrattavia tiloja ainoastaan kadun varrella olevan rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa.
Voimassa olevassa Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on kerrostalovaltaista asumisen ja toimitilojen aluetta, joka on lisäksi kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää.
Helsingin uudessa yleiskaavassa (kv 26.10.2016) alue on osoitettu liike- ja palvelukeskustaksi C1. Palvelu-, liike- ja toimitilapainotteinen keskusta, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava pääsääntöisesti liiketilaksi. Alue on kävelypainotteinen. Alue erottuu ympäristöään tehokkaampana ja toiminnallisesti monipuolisempana. Liike- ja toimitilan kokonaismäärää ei lähtökohtaisesti tule vähentää. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava keskustalle ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen. Käyttötarkoituksen muutosten yhteydessä tulee tehdä alueellinen tarkastelu.
Taka-Töölön kerrostaloalue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.
Vuonna 1928 valmistunut rakennus sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn Runeberginkadun varrella. Alueen liike-elämä, sekä palvelutarjonta on monipuolista. Alueen pienliikkeiden runsaus katutasolla on pyrittävä turvaamaan.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (29.8.2016). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa 15.8.2016 ettei ole tarvetta lausua asiasta.
Päätöksen perustelut
Tapauskohtaisen harkinnan perusteella voidaan katsoa, että haettu toimenpide ei olennaisesti muuta tai heikennä lähialueen edellytyksiä toiminnallisesti sekoittuneeseen rakenteeseen. Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska toimitilasta asunnoksi muutettavan huoneiston A1 (45,6 m2) todetaan soveltuvan käyttötarkoituksen muutokseen.
Vaikka pieniä liike- ja toimitiloja alueella tarvitaan, tämä tila ei tässä tapauksessa sovellu käyttöön parhaalla tavalla johtuen sijainnista korttelirakenteessa. Huoneisto A1 ei ole yhteydessä Runeberginkadun aktiiviseen kadunvarren liiketilojen kokonaisuuteen näyteikkunan tai suoran sisäänkäynnin kautta.
Liikehuoneiston A2 kellarissa sijaitsevalle sosiaalitilalle (14,5 m2) on osoitettu korvaava sijainti hakemuksen mukana tulleessa päivitetyssä suunnitelmassa. Voidaan katsoa että liikehuoneiston toimintaedellytykset eivät heikkene käyttötarkoituksen muuttamisen myötä. Muutos parantaa taloyhtiön liikuntavälinevaraston toimivuutta, jolloin saadaan tilaa myös lastenvaunuille. Samalla varaston saavutettavuus paranee.
Liikehuoneiston A2 maantasokerroksessa sijaitsevan osan (111,2 m2) muuttaminen asunnoiksi ei ole perusteltua, koska tässä tapauksessa käyttötarkoituksen muutoksen voidaan selkeästi katsoa heikentävän liiketilan toimintaedellytyksiä.
Huoneiston B40 muuttaminen asunnoksi on vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 13§:n alaista Suomen rakentamismääräyskokoelman G1, Asuntosuunnittelu määräykset ja ohjeet kohdan 3.1.1 määräystä "Asuinhuoneiston huoneistoalan tulee olla vähintään 20 m2."
Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö ja hyödyntäminen.
Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 38, 58 § 1 mom, 145, 171, 173, 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 § kohta 19a
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.4.2013, 140 §
Rakennusvalvontataksa 2016, 8 §
Maksu
1000 euroa
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen oikaisuvaatimusaika päättyy 14 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista.
Kuulutusteksti kirjaamoon
Lisätiedot
Jukka Kähkönen, arkkitehti, puhelin: 310 37260
Päätös tullut nähtäväksi 03.02.2017
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta valituksella se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta valituksella myös
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
- muu viranomainen toimivaltaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 97 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | 09 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11 - 13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13701 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 - 16.00.