Poikkeamishakemus (Käpylä, Marjatantie 27)
Poikkeamishakemus (Käpylä, Marjatantie 27)
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä ********** asemakaavaa nro 1639 ja rakennuskieltoa koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista:
- Asemakaavassa tontille osoitetuista rakennusalasta ja asuinrakennusten lukumäärästä.
- Alueelle asemakaavan laatimista varten asetetusta rakennuskiellosta (Khs 19.1.2016 53 §)
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:
- Hanke tulee toteuttaa alustavissa suunnitelmissa esitettyjä rakentamisen sijoittumisen ja volyymin periaatteita noudattaen enintään 70 k-m² suuruisena.
- Hanke tulee toteuttaa ehdotusvaiheessa olevan Länsi-Käpylän asemakaavan nro 12350 talousrakennuksen rakennusalaa koskevan kaavamääräyksen mukaisena. Määräyksen mukaan rakennusalalle saa rakentaa yksikerroksisen mittakaavaltaan ja ulkoasultaan ympäristöönsä sopivan talousrakennuksen. Talousrakennukseen saa sijoittaa asuntotilaa, aputilaa ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta työtilaa. Vähintään 10 k-m² rakennuksesta tulee varata varastokäyttöön tai vastaava varastotila tulee osoittaa asuinrakennuksesta. Talousrakennuksessa tulee käyttää alueelle tyypillistä alkuperäisen talousrakennuksen muotokieltä, materiaaleja, värejä ja rakentamistapaa. Viherkatto on sallittu.
- Ennen rakennusluvan myöntämistä suunnitelmaa tulee kehittää ympäristön vaalittavat suojeluarvot huomioon ottaen yhteistyössä museoviranomaisen kanssa.
- Tontilla ei sallita muita talousrakennuksia tai rakennelmia.
- Rakennuslupaa myönnettäessä on otettava huomioon, mitä eri viranomaisten lausunnoissa on todettu.
Hakija
********** (jättöpäivämäärä 28.6.2016)
Rakennuspaikka
25. kaupunginosan (Käpylä) korttelin 874 tontti 13
Hakemus
Rakennuskieltoalueella sijaitsevan olemassa olevan piharakennuksen laajentaminen (+ 44 k-m2) ja käyttötarkoituksen muuttaminen asuinkäyttöön poiketen voimassa olevan asemakaavan tontille osoittamasta rakennusalasta ja asuinrakennusten määrästä.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että ehdotettu laajennus noudattaa uutta asemakaavaehdotusta. Tontin piharakennus muutetaan kaavaehdotuksen hengen mukaisesti toisen sukupolven asunnoksi.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi ja MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunginhallituksen 19.1.2016 (§ 53) määräämä rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi (nro 12386).
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 1.4.1937 vahvistettu asemakaava nro 1639. Asemakaavan mukaan tontille saa rakentaa yhden enintään kaksikerroksisen rakennuksen, jossa saa olla enintään kaksi asuntoa.
Alueella voimassa olevassa yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi, asuminen. Lisäksi alue on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaispiirteet säilyvät.
Helsingin uudessa yleiskaavassa (kaupunginvaltuusto 26.10.2016) alue on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A4. Lisäksi aluetta koskee oikeusvaikutteisena uuden yleiskaavan teemakartta kulttuuriympäristöt, jossa alue on osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi, jonka suunnittelussa on sovitettava yhteen kaavassa osoitettu maankäyttö ja maisema- ja kulttuuriympäristöarvot.
Länsi-Käpylän alue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (kohde: Käpylän puutaloalueet ja Käärmetalo).
Nykytilanteessa Länsi-Käpylän alue on melko hyvin säilynyt asemakaavahistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti. Suurimmalla osalla alueen rakennuksista on suojeluarvoja. Rakennusten lisäksi myös niiden ympäristöllä on vaalittavia suojeluarvoja.
Tontilla sijaitsevassa asuinrakennuksessa on nykytilanteessa vain yksi asunto.
Alueelle on laadittu asemakaavan muutosehdotus nro 12350 (Kslk 13.9.2016), joka on ollut virallisesti nähtävillä syksyllä 2016. Kaavaehdotuksesta on saatu lausunnot ja muistutukset. Nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa korttelin 874 tontti 13 on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi, jolla rakennukset pihapiireineen ja ympäristöineen säilytetään. Suojelumerkityn asuinrakennuksen lisäksi kaavaehdotuksessa tontille on esitetty rakennusala enintään 70 k-m² kokoiselle talousrakennukselle. Talousrakennuksen rakennusalalle saa sijoittaa asuntotilaa, aputilaa ja ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta työtilaa. Vähintään 10 k-m² rakennuksesta tulee varata varastokäyttöön tai vastaava varastotila tulee osoittaa asuinrakennuksesta. Talousrakennuksessa tulee käyttää alueelle tyypillistä alkuperäisen talousrakennuksen muotokieltä, materiaaleja, värejä ja rakentamistapaa. Viherkatto on sallittu.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Selvitys naapureiden kuulemisesta ja heille varatusta tilaisuudesta tehdä muistutus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle ja ratkaisu on julkisesti nähtävillä olleen asemakaavan muutosehdotuksen mukainen. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä saadut muistutukset eivät kriittisiltä osin kohdistuneet nyt kyseessä olevaan tonttiin.
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kiinteistöviraston tonttiosastolta ja geotekniseltä osastolta, kaupunginmuseolta, rakennusvirastolta, pelastuslaitokselta ja Uudenmaan ELY-keskukselta.
Kiinteistöviraston geotekninen osasto toteaa lausunnossaan (6.9.2016), että tontin alapuolella kulkee jätevesitunneli ja tontin länsipuolella yhteiskäyttötunneli. Mahdollisissa tontilla suoritettavissa louhintatöissä tulee huomioida alueen kalliotilat. Niiden osalta noudatetaan HSY:n ohjetta "Ohjeita vesihuoltoon liittyvien kunnallisteknisten tunneleiden päälle ja läheisyyteen rakentamisesta".
Kiinteistöviraston tonttiosasto toteaa lausunnossaan (20.9.2016), että piirustukset on toimitettava tonttiosastolle tutkittaviksi.
Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (1.9.2016), että rakennuksen ulkoasun, materiaalien, värityksen ja yksityiskohtien sopivuus ko. tontille voidaan arvioida tarkemmin vasta rakennuslupa vaiheessa. Kaupunginmuseo toteaa myös puoltavansa hakemusta.
ELY-keskus toteaa lausunnossaan (6.9.2016), että rakentamisen ensisijainen toteuttamiskeino on asemakaava, ja että Länsi-Käpylän asemakaavaehdotuksen tulee olla ollut nähtävillä ennen kuin poikkeamisasiassa voidaan harkita etenemistä. Ehdotuksesta saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella voidaan arvioida, onko mahdollista edetä poikkeamisluvalla ennen asemakaavanmuutoksen hyväksymistä vai onko syytä odottaa kaupunginvaltuuston asemakaavan hyväksymispäätöstä. Näin varmistetaan, että maankäyttö- ja suojelukysymykset ratkaistaan asemakaavaprosessin kautta ja maanomistajia kohdellaan tasapuolisesti. Rakennussuunnitelmien osalta ELY-keskuksen näkemys on, ettei rakennuksen laajentaminen muuta oleellisesti kaupunkikuvaa, jossa keskiössä ovat asuinrakennusten pääty- tai pitkäjulkisivut sijoittelusta riippuen. Pihan jäsentely ei myöskään muutu suuremmin laajennuksen myötä.
Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.
Perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska rakennuksen rakentaminen tontille voidaan annetuin ehdoin toteuttaa laaditun asemakaavaehdotuksen tavoitteiden mukaisena ja ympäristön rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvien erityisten arvojen vaarantumatta.
Poikkeamispäätös tehdään Länsi-Käpylän asemakaavaehdotuksen nähtävilläoloajan jälkeen, jolloin kaavasta saatujen muistutuksien ja lausuntojen perusteella on voitu riittävällä varmuudella arvioida, ettei hakemuksen mukainen rakentaminen vaaranna maanomistajien tai heihin verrattavien osallisten tasapuolista kohtelua.
Jatkosuunnittelua koskevin ehdoin varmistetaan, että viranomaisten lausunnoissaan esiin nostamat asiat otetaan huomioon rakennuslupavaiheessa.
Poikkeamisen erityinen syy on asuntorakentamisen edistäminen.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 § kohta 19a
Rakennusvalvontataksa 2016, 8 §
Maksu
1 500 euroa
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä 6.2.2017, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää.
Kuulutusteksti kirjaamoon
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 2.9.2016
Tontti sijaitsee kallioisella kitkamaa-alueella, jolla kalliopinta vaihtelee paikoin jyrkkäpiirteisesti. Lisäksi alueella on tehty täyttöjä, ja tontin luoteispuolella tehdyssä kairauspisteessä maakerrokset ovat olleet noin 8 m paksuiset. Vettä maaperässä esiintyy alueen pinnanmuodoista johtuen lähinnä kalliopainanteissa.
Tontin alapuolella kulkee jätevesitunneli (katto noin +5,6), ja tontin länsipuolella yhteiskäyttötunneli (katto noin -18). Mahdollisissa tontilla suoritettavissa louhintatöissä tulee huomioida alueen kalliotilat. Niiden osalta noudatetaan HSY:n ohjetta ”Ohjeita vesihuoltoon liittyvien kunnallisteknisten tunneleiden päälle ja läheisyyteen rakentamisesta” (http://www.hel.fi/static/kv/Geo/tunneliohje.pdf).
Lisätiedot
Mirva Koskinen, geotekniikkapäällikkö, puhelin: 310 37821
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 1.9.2016
Helsingin kaupunginmuseo on tutustunut poikkeamispäätöshakemuksen aineistoon ja toteaa siitä kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta seuraavan.
Käpylän länsiosan vuonna 1921 hyväksytyn järjestelyehdotuksen laati Helsingin kaupungin asemakaava-arkkitehti Birger Brunila. Vuoden 1932 uuden asemakaavalain myötä siitä tuli myös läntisen Käpylän asemakaava 1937. Länsi-Käpylässä asukkaat rakensivat kaupungin vuokratonteille. Rakentamiseen kaupunki myönsi omakotilainan. Käpylän länsiosan rakennuspiirustuksia allekirjoittivat Martti Välikangas, Hilding Ekelund, Martti Paalanen, Uno Moberg ja Pehr-Edvin Enehielm. Erityisen tuotteliaita suunnittelijoina olivat Moberg, Paalanen ja Enehielm.
Länsi-Käpylän alue on rakennuskiellossa asemakaavan laatimista varten. Länsi-Käpylän puutaloalueen keskeinen ominaispiirre on rakennusten tyyppiratkaisuihin ja niiden muunnelmiin perustuva arkkitehtuuri, jossa lähtökohtana on ollut 1920-luvun klassismi. Alueelle on valmisteilla asemakaava, jossa asuinrakennukset ja pihat tullaan suojelemaan.
Koska Länsi-Käpylän alue on osa Käpylän puutaloalueiden ja Käärmetalon muodostamaa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009), on asemakaavaluonnoksessa määrätty, että rakennusten korjaus-, muutos- ja lisärakentamistöiden ja uudisrakentamisen tulee edistää rakennusten ja niiden lähiympäristön alkuperäisten, olennaisten ja arvokkaiden ominaispiirteiden säilymistä ja vahvistumista.
Marjatantie 27 talon ja talousrakennuksen alkuperäiset rakennuspiirustukset ovat arkkitehti Uno Mobergin käsialaa. Piirustukset on laadittu vuonna 1927.
Asemakaavaluonnoksessa (päivätty 24.6.2015) Marjantie 27 tontille on merkitty talousrakennuksen ala, jonka rakennusoikeus on 65 m². Kaavaluonnoksen mukaan talousrakennus saa sisältää asuntotilaa, aputilaa ja ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta työtilaa. Talousrakennuksessa tulee käyttää alueelle tyypillistä talousrakennuksen muotokieltä, materiaaleja, värejä ja rakentamistapaa.
Uuden talousrakennuksen piirustukset poikkeamispäätöstä varten on laatinut Ympäristösuunnittelu Ok, arkkitehti Regina Sundgrén ja ne on päivätty 24.5.2016. Piharakennuksen laajennuksen koko on 41 m² ja talousrakennuksen koko on laajennuksen jälkeen yhteensä 66 m².
Kaupunginmuseon puoltaa poikkeamispäätöshakemusta, mutta toteaa samalla, että rakennuksen ulkoasun, materiaalien, värityksen ja yksityiskohtien sopivuus ko. tontille voidaan arvioida tarkemmin vasta rakennuslupavaihessa.
Lisätiedot
Johanna Björkman, tutkija, puhelin: +358 9 310 36473
Rakennusvirasto 25.8.2016
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa poikkeamispäätöshakemuksesta Käpylän tontille 874/13, Marjatantie 27. Määräaika on 8.9.2016 mennessä.
Rakennusvirastolla ei ole huomautettavaa poikkeamispäätöshakemuksesta.
Lisätiedot
Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38440
Heikki Takainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38977
Päätös tullut nähtäväksi 03.02.2017
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 23, 25, 26, 27, 28 ja 29 §:t.
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
- muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | 09 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13701 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 23 (Maksun osalta), 25 (Maksun osalta), 26, 27 (Maksun osalta), 28 (Maksun osalta) ja 29 (Maksun osalta) §:t.
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.