Oikaisuvaatimus rakennuksen virheen johdosta tehdyn vahingonkorvausvaatimuksen hylkäämistä koskevasta päätöksestä
Oikaisuvaatimus rakennuksen virheen johdosta tehdyn vahingonkorvausvaatimuksen hylkäämistä koskevasta päätöksestä
Päätös
Kiinteistölautakunta päätti hylätä ********** tekemän oikaisuvaatimuksen kiinteistöviraston tilakeskuksen päällikön 31.8.2016 (55 §) tekemästä päätöksestä esittelijän perusteluissa mainituin perustein.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaistavaksi vaadittu päätös
Tilakeskuksen päällikkö päätti kiinteistötoimen johtosäännön 4 §:n 2 momentin 8 kohdan valtuuttamana sekä maakaaren 2:25.1 ja 2:25.2 perusteella hylätä ********** esittämän vahingonkorvausvaatimuksen, joka koskee kiinteistöä osoitteessa ********** Hakijan ja Helsingin kaupungin välisen kiinteistön kauppakirjan mukaan kauppa tehtiin helmikuun 1. päivänä vuonna 2011. Kauppakirjaan kirjatun ehdon mukaan omistus- ja hallintaoikeus kaupan kohteena olevaan rakennukseen siirtyvät ostajalle kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä. Näin ollen MK 2:25.2 mukainen aika, jonka jälkeen oikeus vedota virheeseen on lopullisesti menetetty, on umpeutunut 1.2.2016. Hakijan lähettämä kirjallinen reklamaatio vahingonkorvausvaatimuksineen on saapunut kiinteistöviraston tilakeskukseen kirjekuoren vastaanottoleiman mukaan 2.2.2016. Näin ollen reklamaatio on tehty liian myöhään ja oikeus vedota virheeseen on lopullisesti menetetty.
Oikaisuvaatimus
Oikaisuvaatimuksessa todetaan viitaten Kuluttajaviraston ohjeeseen, jonka mukaan tilakeskus edustaa ammattimaisesti kiinteistöjä myyvää osapuolta eikä yksityishenkilöä, joten vastuuaika on silloin 10 vuotta. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että hänen olisi näin ollen ollut mahdollista vedota virheeseen vielä 1.2.2016 jälkeenkin.
Oikeudellinen arviointi
Maakaaren 2 luvun 25 §:n (Virheestä ilmoittaminen) mukaan ostaja menettää oikeutensa vedota laatuvirheeseen jollei siitä ilmoiteta myyjälle viiden vuoden kuluessa siitä, kun kiinteistön hallinta on luovutettu.
Maakaaren 2 luvun 10 §:n (Asuinkiinteistön hankkiminen elinkeinon harjoittajalta) mukaan silloin kun ostaja on hankkinut kiinteistön asunnoksi tai vapaa-ajan asunnoksi itseään tai perheenjäseniään varten elinkeinonharjoittajalta, joka ammattimaisesti rakentaa tai myy kiinteistöjä myyjä ei voi vedota 25 §:n 2 momentissa säädettyyn määräaikaan, jonka kuluessa ilmoitus virheestä on viimeistään tehtävä.
Hallituksen esityksessä uudeksi maakaareksi (HE 120/1994) todetaan seuraavaa: "Maakaaren 2 luvun 25 §:n 2 momentissa on säädetty poikkeus säädetystä virheilmoituksen tekemisen määräajasta. Kyseisen säännöksen mukaan ostaja menettää mahdollisuutensa vedota kiinteistön laatuvirheeseen viiden vuoden kuluttua kiinteistön hallinnan luovuttamisesta. Pykälän soveltamiselle on siten kaksi keskeistä edellytystä. Ensinnäkin säännökset tulevat sovellettaviksi ainoastaan, jos kiinteistö on tarkoitettu käytettäväksi ostajan tai hänen perheenjäsentensä vakituisena asuntona tai vapaa-ajan asuntona. Lainkohdan soveltamisen toisena edellytyksenä on, että kauppa on luonteeltaan niin sanottu kuluttajakauppa. Tällä tarkoitetaan kauppaa, jossa myyjänä toimii sellainen elinkeinonharjoittaja, joka ammattimaisesti rakentaa tai myy kiinteistöjä, ja ostajana henkilö, joka hankkii kiinteistön yksityiseen käyttöönsä. Pykälä ei siten tule sovellettavaksi yritysten taikka yksityishenkilöiden välisiin kiinteistökauppoihin taikka kauppoihin, joissa myyjänä oleva elinkeinonharjoittaja satunnaisesti myy omistamansa kiinteistön. Esimerkiksi julkisoikeudellisia yhteisöjä, kuten kuntia ja valtiota, ei yleensä voida pitää elinkeinonharjoittajina kiinteistönluovutustoimessa. Ammattimaisia kiinteistömyyjiä ovat esimerkiksi sellaiset rakennusliikkeet, jotka myyvät rakennettuja tai rakentamattomia maa-alueita."
Myös oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että maakaari ja sitä selventävä hallituksen esitys asettavat erityisen kuluttajankaupan käsitteen, joka ei ole sama kuin yleisesti vakiintunut kuluttajankaupan käsite. (Niemi 2016, Maakaaren järjestelmä I, s.294 - 295).
Oikaisuvaatimuksen yleiset edellytykset
Kuntalain 89 §:n mukaan lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen (KuntaL 92 §). Oikaisuvaatimuksen voi tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella. Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kuntalain 95 §:n mukaan asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä ja kunnan jäsenen silloin, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva vahingonkorvausvaatimuksen hylkäämistä koskeva päätös on lähetetty e-kirjeenä 14.9.2016. Oikaisuvaatimus on saapunut 27.9.2016. Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa ja se on osoitettu oikealle toimielimelle.
Oikaisuvaatimuksen hylkääminen
Koska kaupunkia ei tässä tapauksessa voida pitää maakaaren 2 luvun 10 § 1 kohdan tarkoittamana elinkeinonharjoittajalta, joka ammattimaisesti rakentaa tai myy kiinteistöjä, on ostaja menettänyt lopullisesti oikeutensa vedota laatuvirheeseen, kun vaatimusta ei ole esitetty viiden vuoden kuluessa siitä, kun kiinteistön hallinta on luovutettu.
Oikaisuvaatimus tulee hylätä, koska siinä ei ole esitetty mitään sellaisia uusia seikkoja, joiden perusteella kiinteistöviraston tilakeskuksen päällikön aikaisemmin tekemä päätöstä tulisi muuttaa. Tilakeskuksen päällikön päätös ei ole myöskään syntynyt virheellisessä järjestyksessä, toimivaltaa ei ole ylitetty, päätös ei ole muutenkaan lainvastainen eikä sitä tule tarkoituksenmukaisuussyistäkään muuttaa.
Kiinteistövirasto Tilakeskus Tilakeskuksen päällikkö 31.08.2016 § 55
Päätös tullut nähtäväksi 17.02.2017
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.