Kaupunkitilaohjetyöryhmän raportti

Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä merkitä tiedoksi kaupunkitilatyöryhmän tekemän työn kaupunkitilaohjeen laatimiseksi.

Samalla kaupunginjohtaja päättää todeta, että kaupunkitilaohjeen kehittämistyötä jatketaan 1.6.2017 käynnistyvän kaupunkiympäristö -toimialan koordinoimana.

Lisäksi kaupunginjohtaja päättää todeta, että kaupunkitilaohjeen kehittäminen tehdään kaupunkiympäristö -toimialan ja muiden osallistuvien tahojen käytettävissä olevien resurssien puitteissa.

Taustaa

Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä 13.2.2013 § 23 asettaa kaupunkitilaohjetyöryhmän, jonka tehtävänä on laatia ohjeet yleisten alueiden suunnittelussa sekä kaupunkiympäristön laadun- ja kustannushallinnassa työvälineenä käytettävistä periaatteista sekä tehdä tarvittavat esitykset ohjeen käyttöön ottamisesta Helsingin kaupungin toiminnassa.

Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä 4.3.2015 merkitä tiedoksi kaupunkitilaohjetyöryhmän 31.12.2014 päivätyn raportin ’Helsingin kaupunkitilaohje/Visio’.

Samalla kaupunginjohtaja päätti kehottaa

Työryhmän puheenjohtajana on toiminut kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen rakennusvirastosta. Jäseniä työryhmässä on ollut kahdestatoista keskeisestä virastosta ja liikelaitoksesta, kolmesta tytäryhtiöstä sekä HSY:stä.

Kaupunkitilaohjeen sisällöstä

Työryhmän raportti ’Helsingin kaupunkitilaohje/Visio’ 31.12.2014 on toiminut pohjana varsinaiselle, nyt käsittelyssä olevalle kaupunkitilaohjeelle. Visioraportissa on kerrottu kaupunkitilan ohjeistuksen senhetkinen tilanne Helsingissä ja esitetty tavoitteet kaupunkitilaohjeen laatimiselle.

Kaupunkitilaohjetyöryhmä on työstänyt ohjetta saamansa toimeksiannon mukaisesti ja lähettänyt 31.5.2016 kirjeen kaupunkitilaohjeen käyttöönotosta. Kirje on liitteenä 1, kaupunkitilaohjeen esite liitteenä 2 ja ehdotus ohjeen alkusanoiksi liitteenä 3.

Kaupunkitilaohje kokoaa yhteen eri hallintokuntien Helsingin julkisia alueita koskevat nykyiset ohjeet ja määrittelyt. Kaupunkitilaohjeen on tarkoitus olla helsinkiläisen kaupunkiympäristön käsikirja, joka auttaa hyvän kaupunkiympäristön suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Ohje korvaa useita hajanaisia ja päällekkäisiä ohjeita ja tapoja toimia sekä kokoaa ohjeet yhdeksi kokonaisuudeksi.

Kaupunkitilaohjeessa on kirjastoja, jotka koostuvat korteista. Kortteihin on koottu kyseisen aiheen tietoa ja ohjeita. Kirjastot ovat Aluetyypit, Kasvillisuus, Materiaalit ja pinnat, Tyyppiratkaisut sekä Varusteet ja kalusteet. Kasvillisuus kirjastossa on koottuna kasveihin liittyvät ohjeet. Materiaali ja pinnat kirjastossa on koottuna eri materiaaleihin liittyvät ohjeet. Tyyppiratkaisut kirjastoon on koottuna rakenneratkaisuihin liittyvät ohjeet. Varusteet ja kalusteet kirjastossa on tuotteisiin liittyviä ohjeita.

Aluetyypit -kirjastossa on kuvattu eri aluetyyppien piirteet. Ohjeessa Helsinki on jaettu viiteen aluetyyppiin, jotka on esitetty myös Helsingin kaupungin karttapalvelussa eri tasoina. Viisi aluetyyppiä ovat: Liike- ja palvelukeskusta, toimitila-alue, asuntovaltainen alue, virkistys- ja viheralue sekä kantakaupunki.

Kaupunkitilaohjeella on tarkoitus luoda julkiselle kaupunkitilalle oma Helsinki-ilme. Ensimmäiset laatukriteerit Helsinki-ilmeelle on kuvattu jo aikaisemmassa Visio-raportissa. Helsinki-ilmeen osatekijöiksi todettiin ko. visiossa mm. seuraavat: tunnistettava, hillitty, linjakas, viimeistelty, aito, kestävä ja siisti. Nyt käsittelyssä olevassa kaupunkitilaohjeessa Helsinki-ilme on yleispiirteittäin linjattu seuraavasti: ”Tunnistettava, hillitty, linjakas, viimeistelty, aito, vakuuttava, kestävä ja siisti”.

Helsinki-ilmeen ohjeistamisella on tarkoitus luoda kaupungin ulkotiloille visuaalisesti yhtenäinen, tunnistettava ilme, joka on helposti käytettävä, houkutteleva ja kestävä. Ohjeella on tarkoitus helpottaa Helsingin kaupunkikuvallisen ilmeen hallintaa, selkeyttää sen toteutusta ja linjata tulevia ratkaisuja. Ohje pyrkii nostamaan esiin hyviksi koettuja ratkaisuja ja kuvaamaan, mitä tunnuspiirteitä sen toteuttamisessa tulee noudattaa.

Ohjeessa todetaan, että Helsinki-ilmeen paletteihin on valittu ajan saatossa hyväksi havaitut ratkaisut, jotka luovat tulevaisuudessakin visuaalisesti yhtenäisen ja houkuttelevan, tunnistettavan sekä käytössä kestävän kaupungin. Ilmeessä korostuu yhdenmukainen materiaali- ja värimaailma.

Kaupunkitilaohjeessa määritetään julkisessa tilassa käytettävät kaupunkirakentamisen elementit, jotka yhdessä arkkitehtuurin kanssa muodostavat mielikuvan alueen tyylistä ja laadusta. Tavoitteena on imagoaan hallitsevan ja kustannuksistaan vastaavan kaupungin positiivisen ohjausvoiman sekä kaupungin identiteetin vahvistaminen.

Kaupunkitilaohjeen soveltaminen

Kaupunkitilaohjetta noudatetaan yleisillä katu- ja puistoalueilla sekä soveltuvin osin kaupungin puolijulkisilla ulkoalueilla. Kaupunkitilaohje ei koske maankäyttöä, kaavoitusta eikä liikennesuunnittelua, jotka rakentamisen ohella määrittelevät alueen identiteetin ja ominaispiirteet.

Kaupunkitilaohje ohjeistaa myös kaupunkitilan väliaikaisen käytön ja tapahtumat. Ohjeessa määritellään sopivat, esteettiset ja toimivat ratkaisut, kalusteet ja varusteet julkisille alueille.

Kaupunkitilaohje täydentää valtakunnallisia yleispiirteisiä ohjeita useista eri aihealueista.

Kaupunkitilaohjeen on tarkoitus tuoda kustannussäästöjä ja tehokkuutta hankinnoissa, suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa.

Ohjeen toteutustapa ja ylläpito

Kaupunkitilaohje on tehty sähköiseksi käyttöliittymäksi, joka toimii kaikilla selainlaitteilla. Kaupunkitilaohjeen internetsivut ovat: http://kaupunkitilaohje.hel.fi/.

Työryhmän koostama kaupunkitilaohje ei vielä ole täysin valmis. Osa ohjeista puuttuu vielä kokonaan ja osa on vielä puutteellisia. Tähän mennessä on aloitettu aluetyyppien määrittelytyö ja paikkatietopohjaisen aluetyyppikartan laatiminen. Alkuvuonna 2016 on tuotettu ohjeen graafinen ilme sekä käyttöliittymän testiversio.

Työryhmän saatekirjeessä todetaan, että vuonna 2017 ohjetta tarkistetaan ja täydennetään saadun palautteen perusteella. Palautetta kerätään niin ohjeen sisällöstä kuin sen käytettävyydestä.

Kaupunkitilaohjeen on tarkoitus valmistua vuonna 2018. Tämän jälkeen ohjetta päivitetään kerran vuodessa. Tarkoitus on, että ohje pidetään jatkuvasti ajan tasalla.

Työryhmän ehdotukset

Työryhmä esittää, että ohjeen päivittämistä varten perustettaisiin asiantuntijaryhmä, joka koostuu kunkin kaupunkitilaohjeen laatimisessa mukana olleen tahon edustajista. Hallintokuntien ja liikelaitosten tulisi sitoutua kaupunkitilaohjeen päivittämiseen ja ylläpitämiseen sekä varata resursseja jatkossa ohjeen ajantasaisena pitämiseen.

Työryhmä esittää, että kaupunginjohtaja allekirjoittaa Kaupunkitilaohjeen käyttöliittymän alkusanat.

Työryhmä esittää lisäksi henkilöresurssin osoittamista ohjeen päivittämiseen ja sen koordinointiin sekä ohjeesta tiedottamiseen.

Saadut lausunnot

Kaupunkitilaohjeesta on pyydetty lausunnot työryhmässä mukana olleilta tahoilta. Lausuntojen mukaan ohjetta pidetään tarpeellisena kaupunkiympäristön laadun ohjaamiseksi. Kaupunkitilaohjeen tavoitteita pidettiin yleisesti hyvinä. Useissa lausunnoissa todettiin, että ohjeistuksessa tulisi huomioida alueelliset erot, eri alueiden ominaispiirteet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden erityispiirteet.

Erityisesti rakennusvalvontaviraston lausunnossa tuotiin esiin myös ohjeen ongelmia ja jatkokehittämistarpeita. Esimerkkinä onnistuneista yksinkertaistetuista linjauksista ja niiden yhtenäistävästä vaikutuksesta virasto mainitsee Kööpenhaminan.

Ohjeistuksen ylläpitoa lausunnonantajista osa piti haasteellisena ja resursseja vaativana. Ohjeen jatkuvan päivittämisen tarpeellisuus tuli kuitenkin myös esille lausunnoissa.

Lausunnoissa oli myös joitakin kommentteja yksittäisten asioiden huomioimisesta ohjeessa, mm. maanalaiset johdot, linkitykset rakennustapa- ym. ohjeisiin.

Ohjeen jatkotyöstäminen

Tavoitteet, joihin ohjeella pyritään eli julkisen kaupunkiympäristön laadun ja yhtenäisyyden takaaminen sekä taloudellisuuden parantaminen, ovat kannatettavia.

Käyttämällä yhteisiä ja yhtenäisiä ohjeita kaupunkitilan suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa on mahdollista selkeyttää ja muotoilla julkista kaupunkitilaa haluttuun suuntaan. Siten voidaan osaltaan myös edistää kaupunginvaltuuston hyväksymän strategiaohjelman 2013 – 2016 mukaisia tavoitteita elinvoimaisesta ja toimivasta Helsingistä ja yritysmyönteisestä kaupungista. Kaupunkitilaohje voi myös olla yksi väline kaupunginhallituksen 23.5.2016 hyväksymän Helsingin kaupungin brändikonseptin ja markkinointistrategian läpiviemiselle. Kaupunkitilaohjeen ja brändikonseptin yhteensopivuus ja –toimivuus on syytä varmistaa ja tuoda esiin ohjeen jatkokehittämistyössä. Myös käynnissä oleva opastamiseen liittyvä kehittämis- ja suunnittelutyö tulisi integroida kaupunkitilaohjeen kanssa.

Ohjeilla voidaan myös varmistaa kustannustehokkaampaa kaupunkiympäristöä. Suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon kustannusten hallinta paranee, kun käytössä ovat yhtenäiset laatuvaatimukset ja hyviksi havaitut ratkaisut.

Kaupunkitilatyöryhmän aikaisemmassa raportissa 31.12.2014 oli hahmoteltu tavoitteita tulevalle Helsinki-ilmeelle ja nyt esillä olevassa ohjeessa ilmettä on avattu käytettävän materiaali-, muoto- ja väripaletin kautta. Olisi toivottavaa, että kaupunkitilaohjeen sekä Kaupunkitilaohje–visio -raportin pohjalta ohjeeseen saataisiin selkeämmin ja helpommin löydettävästi näkyviin konkreettinen, kiteytetty määrittely Helsinki –ilmeestä eri alueilla. Tämä olisi tärkeää siksikin, että kaupunkitilaohje on myös elinkeinoelämän ja kuntalaisten saatavilla ja hyödynnettävissä. Kaupunkitilaohjeen jatkotyöstämisessä on tarpeen myös ottaa huomioon se, miten ohjeella voidaan vahvistaa Helsingin imagoa muotoilukaupunkina.

Jo keskeneräisenäkin ohje sisältää runsaasti aineistoa käytännön työn avuksi. Ohjetta on hyvä täydentää puuttuvilta osin sekä tarkistaa saatujen lausuntojen ja muun mahdollisen palautteen pohjalta. Ohje otetaan käyttöön sen valmistuttua.

Kaupunkitilaohjeen jatkotyöstämistapa on syytä jättää ratkaistavaksi tulevalla kaupunkiympäristön toimialalla. Siten harkinta asiantuntijaryhmän kokoon kutsumisesta jää toimialan harkittavaksi. Mahdollisen henkilöresurssin osoittaminen työhön on ratkaistava rakennusvirastossa ja myöhemmin kaupunkiympäristön toimialan sisällä.