Nuorisoasiainkeskuksen osastokohtaiset tulosbudjetit vuodelle 2017

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Talousarvion noudattamisohjeiden mukaan toimintavuotta koskevat suunnitelmat on tarkistettava vastaamaan talousarviossa hyväksyttyjä määrärahoja ja tuloarvioita. Tulosbudjetti sisältää viraston tulostavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja vaadittavat resurssit sekä toimenpiteistä kertyvät tulot ja aiheutuvat kustannukset. Suunnitelmia tarkistettaessa on varmistettava, että sitovat tulostavoitteet ja toiminnalliset tavoitteet saavutetaan käytettävissä olevin määrärahoin.

Tulosbudjetit hyväksyy lautakunta. Tulosbudjetit on laadittava 29.1.2017 mennessä. Tulosbudjetit on lähetettävä tiedoksi kaupunginkansliaan virastosta vastaavalle suunnittelijalle.

Tulosbudjeteissa on esitettävä määrärahoihin ja tuloarvioihin liittyvät suoritteet, tunnusluvut ja toiminnalliset, mitattavat tavoitteet.

Tulosbudjetit laaditaan viraston yksikköjaon mukaisesti osastoille siten, että osastopäällikkö vastaa tulostavoitteiden saavuttamisesta ja tulosbudjetin edellyttämistä toimenpiteistä. Hallintokuntien tulee keskittyä toimialansa ydintehtäviin.

Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 30.11.2016 asia numero 3, kohdassa hyväksynyt Helsingin kaupungin talousarvion vuodeksi 2017 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2017 - 2019. Samalla vahvistettiin nuorisotoimen talousarvio ja sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosiksi 2017 - 2019.

Vuoden 2017 käyttösuunnitelman laadinnan pohjana on ollut nuorisolautakunnan keväällä 2016 hyväksymä nuorisotoimen vuoden 2017 talousarvioehdotus ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2017 – 2019 ja elokuussa 2016 apulaiskaupunginjohtajan johdolla käydyt budjettineuvottelut.

Strategiaohjelman toteuttaminen viraston toiminnassa

Nuorisotyön tarve Helsingissä kasvaa väestönkasvun, turvapaikanhakijoiden ja hyvinvointierojen vuoksi. Helsinkiläisen nuorisotyön perusta on nuorisoasiainkeskuksen henkilöstön tuottamat laadukkaat toiminnan mahdollisuudet, laaja tilaverkko ja nuorten vahva osallistuminen toiminnan tuottamiseen.

Kaupungin oman palvelutuotannon ytimen muodostaa alueellinen läsnäolo ja vaikuttamistoiminta. Toiminta toteutetaan yhteistyössä toisten hallintokuntien, kansalaisjärjestöjen ja yksityisten tahojen kanssa. Kaupungin omaa toimintaa täydennetään avustuksilla ja hankinnoilla. Keskustan alueella kulttuurista nuorisotyötä toteutetaan yhdessä taidelaitosten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Kaupunginvaltuusto päätti 16.3.2016, että osallistuva budjetointi vakinaistetaan osaksi nuorisotoimea ja opetustoimea. Vuoden 2017 aikana RuutiBudjetti leviää kaikille Helsingin asuinalueille. Lisäksi itäisen osaston tulosbudjettiin on varattu 200 000 euroa nuorten ehdotusten perusteella käytettäväksi RuutiBudjetti-rahaksi. Lisäksi RuutiBudjetin verkko-osallistumisen mahdollisuuksia kehitetään.

Ruuti-vaikuttamisjärjestelmää kehitetään tehdyn arvioinnin perusteella. Nuorten aloitejärjestelmän tunnettuutta lisätään nuorten ja kaupungin hallintokuntien keskuudessa.

Lapsille, nuorille ja perheille järjestettävissä toiminnoissa huomioidaan matala kynnys. Lasten, nuorten ja perheiden aktiivista toimintaa kehitetään ja vahvistetaan osallisuutta siten, että jokaisella lapsella on mahdollisuus johonkin harrastukseen. Lisätään kaupungin tilojen käyttämistä maksuttomien harrastustoimintojen toteutuspaikkoina mm. laajentamalla Varaamo-tilavarauspalvelun käyttöä sekä muuttamalla tilojen käyttömaksuja järjestötoiminnan eduksi.

Keinot asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi valitaan kullakin asuinalueella yhdessä nuorten ja nuorisotyön kumppaneiden kanssa hyödyntämällä nuorten hyvinvointi- ja kokemustietoa sekä osallistavia menetelmiä.

Kohdennettua nuorisotyötä ja ennalta ehkäisevää päihdetyötä kehitetään alueellisten tarpeiden pohjalta. Enemmän tukea tarvitseville nuorille tarjotaan mahdollisuuksia saada yksilöllistä ohjausta ja apua erilaisissa elämäntilanteissa.

Maahanmuuttajien kanssa tehtävässä työssä tehdään yhteistyötä järjestöjen ja kumppanien kanssa. Turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia osallistua nuorisotyöhön lisätään. Maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa tehtävään työhön kehitetään uusia toimintamalleja Me-säätiön tuella ja kumppaneiden kanssa.

Nuorisoasiainkeskuksen kulttuurinen nuorisotyö toteutetaan entistä tiiviimmin kumppanuuksina. Jotta nuorilla on todelliset mahdollisuudet olla jo suunnitteluvaiheessa osallisena, harrastaa ja kokea liikuntaa ja kulttuuria koko kaupungissa, kulttuurisen nuorisotyön ja matalan kynnyksen liikuntatoimintoja kohdennetaan nuorten asuinalueille Helsinki-mallin hengen mukaisesti.

Nuorisoasiainkeskus vahvistaa nuorten työelämätaitoja sekä tukee peruskoulun päättäviä ura- ja koulutuspolkujen löytymisessä muun muassa oppisopimuskoulutuksen avulla ja yhteistyössä Ohjaamon kanssa. Samalla lisätään alle 18-vuotiaiden kesätyömahdollisuuksia yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Työuran aloittamista tukeva kesäseteli tarjotaan vuonna 2017 kaikille Helsingissä koulua käyville yhdeksäsluokkalaisille.

Tulosbudjetit

Toimintavuotta koskevia suunnitelmia on tarkistettu vastaamaan talousarviossa hyväksyttyjä tuloja ja menoja.

Nuorisolautakunta hyväksyi kokouksessaan 26.5.2016 tuloraamiksi 1 676 000 euroa ja menoraamiksi 31 179 000 euroa.

Kaupunginjohtaja esitti kaupunginhallitukselle 10.10.2016 nuorisoasiainkeskuksen tuloraamiksi 1 676 000 euroa ja menoraamiksi 30 361 000 euroa. Kaupunginhallitus kokouksessaan 7.11.2016 päätti kuitenkin esittää kaupunginvaltuustolle nuorisoasiainkeskuksen tuloraamiksi 1 676 000 euroa ja menoraamiksi 30 611 000 euroa. Lisäys oli 250 000 euroa.

Kaupunginvaltuusto on päättänyt kokouksessaan 30.11.2016 nuorisoasiainkeskuksen tuloraamiksi 1 676 000 euroa (2016, 1 676 000 euroa) ja sitovaksi menoraamiksi 30 611 000 euroa (2016, 31 179 000) euroa.

Raamin euromääräinen vähennys keväästä 568 000 euroa johtuu kilpailukykysopimuksesta. Kilpailukykysopimuksessa on sovittu, että työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella. Palkat pysyvät sopimuskauden jatkonajan ennallaan. Työntekijän työeläkemaksut nousevat asteittain 1,2 prosenttiyksikkö 2017 - 2020. Työnantajan työeläkemaksut alenevat vastaavasti samalla määrällä. Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu nousee 2017 - 2018 yhteensä 0,85 prosenttiyksikköä. Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu alenee vastaavasti samalla määrällä. Työnantajan sosiaaliturvamaksu alenee 2017 - 2018 vähintään prosenttiyksikön. Vuosittainen työaika kokoaikatyössä pitenee keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta vuoden 2017 alusta. Julkisen sektorin lomarahat pienevät 30 prosenttia vuosina 2017 - 2019. Nämä edellä mainitut kilpailukykysopimuksessa sovitut asiat selittävät nuorisoasiankeskuksen raamin muutoksen.

Tulojen ja menojen määrärahat on jaettu läntiselle -, pohjoiselle - ja itäiselle nuorisotyön osastoille sekä kehittämisosastolle.

Käyttötulot

Nuorisoasiainkeskuksen tulotavoite on 1 676 000 euroa.

Osastokohtainen tulotavoite:

Myyntitulot 100 000 euroa. Myyntituloista on budjetoitu itäiselle nuorisotyön osastolle 70 000 euroa ja kehittämisosastolle 30 000 euroa.

Tuet ja avustukset 929 000 euroa. Tukia ja avustuksia on budjetoitu läntiselle nuorisotyön osastolla 450 000 euroa ja keittämisosastolla  479 000 euroa. Läntisellä alueella on Maahanmuuttaja nuorten Helsinki – hanke (Me-hanke) ja kehittämisosastolla on verkkonuorityön kehittämiskeskus.

Vuokratulot 80 000 euroa. Vuokratulojen tavoitteena on läntisen nuorisotyön osastolla 35 000 euroa, pohjoisella nuorisotyön osastolla 15 000 euroa, itäisellä nuorisotyön osastolla 20 000 euroa ja kehittämisosastolla 10 000 euroa.

Muut tulot 567 000 euroa. Muut tulot kohtaan on budjetoitu ulkopuolisin varoin rahoitettavaan toimintaan 500 000 euroa, joka jakaantuu osastoittain seuraavasti: läntinen nuorisotyön osasto 300 000 euroa ja pohjoisen nuorisotyön osasto 95 000 euroa, itäisen nuorisotyön osasto 40 000 euroa ja kehittämisosasto 65 000 euroa. Lisäksi kehittämisosastolle on budjetoitu muita tuloja 67 000 euroa.

Läntisen nuorisotyön alueen osaston tuloista suurin osa kertyy Kulttuuriareena Glorian tuloista ja tapahtumista. Muiden osastojen tulot kertyvät pääasiassa kioski ja kahvilatuloista sekä itäisellä alueella Kontulan skeittihallin pääsymaksuista. Kehittämisosaston tulotavoitteesta on arvioitu kertyvän sponsorituloja 65 000 euroa.

Käyttömenot

Nuorisoasiainkeskuksen menot 30 611 000 euroa.

Osastokohtainen menoraami:

Nuorisoasiainkeskuksen palkkojen määräraha on 12 687 000 euroa (2016, 12 469 000 euroa).

Nuoriosasiankeskuksen vakanssien määrä on 1.1.2017 yhteensä 350 (2016, 343). Herttoniemen rannan nuorisotalo on siirtynyt omaksi toiminnaksi liikkeen luovutuksen kautta. Herttoniemen rannan vakanssi tarve on kolme. Pukinmäen ja Kivikon nuorisotalot siirtyivät kumppanuussopimusten päättymisen jälkeen omaksi toiminnaksi 1.7.2016 alkaen. Edellä mainituissa taloissa on yhteensä neljä vakanssia. Vakanssien lisäys on yhteensä seitsemän vuodesta 2016 vuoteen 2017.

Vakansseja on myös siirretty osastojen välillä. Läntisen nuorisotyön osastolta on siirretty yksi vakanssi itäiselle nuorisotyön osastolle 1.1.2017 alkaen ja yksi vakanssi pohjoisen nuorisotyön osastolle 1.4.2017 alkaen.

Tämän lisäksi on itäiselle nuorisotyön osastolle siirretty vuoden 2016 aikana yksi vakanssi pohjoiselta nuorisotyön osastolta ja yksi vakanssi läntisen nuorisotyön osastolta.

Verkkonuorisotyön kehittämiskeskus on kehittämisosastolla. Verkessä on viisi vakanssia, jotka rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella.

Nuorisoasiainkeskuksen vakituisen henkilöstön kuukausipalkat toteutuvat noin keskimäärin viisi prosenttia alle sata prosenttisten palkkamenojen. Tämä johtuu nuoren henkilökunnan varsin suuresta vaihtuvuudesta sekä täyttölupien käsittelyajoista Helsingin kaupungilla. Tämä on huomioitu myös vuoden 2017 kuukausipalkkojen budjetoinnissa. Täysimääräisistä kuukausipalkoista on tehty neljän prosentin vähennys. Tämän lisäksi on kuukausipalkoista tehty 2 % varaus tulospalkkioita varten.

Tuntipalkkojen ja erilliskorvausten budjetoinnin pohjana on käytetty vuoden 2016 käyttösuunnitelmia ja ennusteita. Määrärahassa on huomioitu vähennyksenä Vuosaareen alueen kahden tuntityöntekijän työpanos. Työpanos on siirtynyt vakituisille vakansseille.

Tuntipalkkojen määräraha on 640 000 euroa (2016, 655 000 euroa). Tuntipalkkoihin on osastoille yhteensä 585 000 euroa. Tämän lisäksi on lisäyksenä vuoteen 2016 verrattuna Buusti-hankkeen oma rahoitus osuus 25 000 euroa pohjoisen nuorisotyön ostolle ja läntiselle nuorisotyön osastolle romanityöhön 30 000 euroa.

Erilliskorvausten määräraha on 527 000 euroa (2016, 577 000 euroa).

Henkilöstösivukuluprosenttina on käytetty 29,69 %.

Asiakaspalvelujen ostoihin on varattu 451 000 euroa (2016, 866 000 euroa). Asiakaspalvelujen ostot perustuvat sopimuksiin. Läntiselle nuorisotyön osastolle on varaus 154 000 euroa, pohjoisen nuorisotyön osastolle 297 000 euroa. Läntisellä nuorisotyön alueella on ostopalveluna: varhaisnuorisotyö, Munkkivuori, Luckan. Pohjoisella nuorisotyön alueella on ostopalveluna: Tapanila, Vanhan Puistolan alue, Kumpula, Yökoripallo.

Muiden palvelujen ostoihin on varattu 3 681 000 euroa (2016, 3  714 000 euroa). Läntiselle nuorisotyön osastolle on varaus 1 618 000 euroa (2016, 1 410 000 euroa), pohjoisen nuorisotyön osastolle 503 000 euroa (2016, 732 000), 696 000 euroa (2016, 635 000) euroa itäisen nuorisotyön osastolle ja kehittämisosastolle 864 000 (2016, 937 000) euroa.

Läntiselle nuorisotyön osastolle on varattu määräraha koululaisten kesäseteliin 340 000 euroa ja Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeen oma rahoitus osuuteen 50 000 euroa ja Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeen rahoitukseen Me-säätiön avustusta 273 000 euroa. Kehittämisosastolle on varattu kehittämiseen 40 000 euroa ja työntekijöiden ideoiden perusteella toteutettaviin innovaatioihin 30 000 euroa sekä kesäseteliin 40 000 euroa. Itäiselle nuorisotyön osastolle on varattu RuutiBudjetointiin 100 000 euroa. Määrärahasta on tehty 150 000 euron sopeutus. Sopeutus on tehty kaikille osastoille.

Aineet, tarvikkeet ja tavarat menolajille on varattu 1 104 000 euroa (2016, 1 134 000 euroa ). Läntiselle nuorisotyön osastolle on varaus 398 000 euroa (2016, 413 000 euroa) pohjoisen nuorisotyön osastolle 208 000 euroa (2016, 259 000 euroa), 355 000 euroa (2016, 301 000 euroa) itäisen nuorisotyön osastolle ja kehittämisosastolle 143 000 euroa (2016, 161 000 euroa). Itäiselle nuorisotyön osastolle on varattu RuutiBudjetointiin 100 000 euroa. Määrärahasta on tehty 150 000 euron sopeutus. Sopeutus on tehty kaikille osastoille.

Avustuksiin on varattu 2 219 000 euroa (2016, 2 063 000 euroa). Avustukset järjestöille ovat yhteensä 2 010 000 euroa ja henkilökuntakerho Pumpulle 9 000 euroa. Avustukset on budjetoitu kehittämisosastolle.

Menolajille vuokrat on varattu 6 639 000 euroa. Tilat on budjetoitu osastoille tilojen sijainnin mukaisesti. Toimintakeskus Happi on remontissa, valmistumisaika ei ollut vielä tiedossa. Haagan nuorisotalon ja Nuorisokahvila Clubin tilat on irtisanottu 1.6.17 alkaen. Haagan uuden tilan vuokra on budjetoitu 1.6.2017 alkaen. Tyttöjen talon vuokraan on budjettivaraus 100 800 euroa. Oulunkylän nuorisotalon lisätila 177 m2, on Pelitalon käytössä ja budjetissa pohjoisella alueella.

Hietaniemenkadun viidennen kerroksen tilasta on luovuttu 15.9.2016 alkaen. Neliöitä tilassa oli 405 m2. Munkkivuoren 103,25 m2 on luovuttu 1.8.2016.

Tilavuokriin on tehty 0,5 % korotus.

Muut menot 16 000 euroa (2016, 5 000 euroa). Menolajilta maksetaan mm. luottotappiot, eläinten ostot.

Irtaimistoninvestointi

Irtaimistoinvestointeihin on vuonna 2017 käytettävissä 335 000 euroa.

Määrärahasta osoitetaan Läntiselle osastolle 70 000 euroa. Määräraha kohdennetaan Haagan, Pitäjämäen ja Lauttasaaren nuorisotaloille. Pohjoisen osaston määräraha on 30 000 euroa, joka kohdennetaan Pukinmäen nuorisotalolle. Itäiselle osaston määräraha on 50 000 euroa. Määräraha kohdennetaan Herttoniemen rannan nuorisotalolle ja Itäkeskuksen toimintatalo Kipinään. Loput määrärahasta 185 000 euroa kohdennetaan Kehittämisosastolle koko viraston ITC-hankintoihin ja digitaalisuushankkeisiin.

Sitovat toiminnalliset tavoitteet

Vuoden 2017 sitovissa suoritetavoitteissa käyntikertojen tavoitetaso on 1 410 000 käyntiä (2016, 1 410 000 käyntiä), Nuorten pienryhmien sitova tavoitetaso vuodelle 2017 on 2 500 pienryhmää (2016, 1 900 pienryhmää). Toiminnan tuottamiseen osallistuneet nuoret, tavoitteena on  1 430 nuorta (2016, 1 300 nuorta). Neljäs sitova toiminnallinen tavoite on RuutiBudjetin vakinaistaminen.

Talousarvion ja tulosbudjettien toteutumisen seuranta vuonna 2017

Talousarvion viralliset toteutumisennusteet laaditaan vuonna 2017 vähintään neljä kertaa. Virastojen ja laitosten on saatettava talousarvion toteutumisennuste myös lautakuntansa tietoon.

Vuoden 2017 ensimmäinen ennuste on organisaatiouudistuksen määrärahasiirtojen pohjana. Virastojen tulee ennustaa myös ensimmäisen viiden kuukauden käyttö. Käyttämättä olevat määrärahat siirretään uusille toimialoille.

Edellä mainittujen virallisten toteutumisennusteiden lisäksi nuorisotoimessa seurataan talousarvion toteutumista ja sitovia suoritetavoitteita kuukausittain johtoryhmässä, osastojen ja yksikköjen kokouksissa. Mikäli tulosbudjettien toteutumisennusteet antavat aihetta, ryhdytään välittömästi johtamistoimenpiteisiin toiminnallisten ja taloudellisten ongelmatilanteiden korjaamiseksi.

Nuorisolautakunta 15.12.2016 § 130

Päätös

26.05.2016 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

12.05.2016 Pöydälle

31.03.2016 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

Lisätiedot

Sven Naerismägi, taloussuunnittelija, puhelin: 310 89107

Seija Marjovuori, talouspäällikkö, puhelin: 310 89131

Päätös tullut nähtäväksi 03.02.2017

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §