Poikkeamishakemus (Meilahti, Seurasaarentie 11)
Poikkeamishakemus (Meilahti, Seurasaarentie 11)
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hylätä Asunto Oy:n Helsingin Villa Furunäsin asemakaavaa nro 8910 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta siten, että alueelle, jolle ei ole osoitettu rakennusalaa tai rakennusoikeutta rakennetaan autotalli/talousrakennus.
Hakija
Asunto Oy Helsingin Villa Furunäs (jättöpäivämäärä 26.1.2016)
Rakennuspaikka
15. kaupunginosan (Meilahti) tila 437-0001-0014, vuokra-ala V0163 osoitteessa Seurasaarentie 11.
Hakemus
Kolmen auton autotallin/talousrakennuksen rakentaminen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta. Rakennuksen kerrosala on alustavien suunnitelmien mukaan n. 110 k-m². Talousrakennuksen pohjakerroksen kerrosala on n. 70 k-m² ja ullakolla on n. 40 k-m² yli 1600 mm korkeata tilaa, joka lasketaan kerrosalaan. Voimassa olevassa asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusalaa tai rakennusoikeutta talousrakennukselle.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että
- autosuojatiloja ei voi sijoittaa 3-asuntoisen, 455 k-m² suuruisen, suojellun huvilarakennuksen graniittikiviseen kivijalkaan
- talousrakennus rajaisi vuokra-alaa luontevasti rajan läheisyyteen laajennettavasta pysäköintialueesta
- talousrakennuksen ja siihen liittyvän autopihan rakentaminen elvyttäisi vanhan perinteisen vaunupihapiirin ajatusta ja muistuttaisi vuokra-alan pohjoispuolella sijainnutta pihapiiriä, jonka rakennukset on aikaisemmin purettu
- vuokra-ala on suuri ja vuokra-alalla sijaitsee kolmen asunnon huvila. Vuokra-alojen talousrakennusten määrä ja suuruus tulisi suhteuttaa vuokra-alaoilla olevien asuntojen lukumäärään
- uusi talousrakennus liittyy luontevasti uuteen sisäänajoon Seurasaarentieltä
- talousrakennuksen piha-alue sijaitsee riittävällä etäisyydellä päärakennuksesta ja sen pihapiiristä
- talousrakennus on kooltaan, tyypiltään, materiaaliltaan ja väritykseltään alisteinen päärakennukselle, mutta kuitenkin riittävän suuri massaltaan Seurasaarentieltä katsottuna.
Perustelukirjeessä on myös erillinen, kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajalle osoitettu kirje.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 24.5.1985 vahvistettu asemakaava nro 8910.
Alue on osoitettu virkistysalueeksi voimassa olevassa Helsingin yleiskaava 2002:ssa ja virkistys- ja viheralueeksi Helsingin uudessa yleiskaavassa (Kvsto 26.10.2016).
Meilahden huvila-alue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.
Voimassa olevassa asemakaavassa rakennuspaikalle on osoitettu rakennusala ainoastaan olemassa olevalle sr-1 merkinnällä suojellulle huvilalle. Vuokra-alan pohjoisosassa on aikaisemiin ollut sivurakennusten pihapiiri (asuinrakennus, sauna ja talousrakennus). Sivurakennukset on purettu 1960-luvun loppupuolella, eikä näille rakennuksille ole osoitettu rakennusaloja voimassa olevassa asemakaavassa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Meilahden huvila-alueen asemakaavan muutosehdotuksen 2.2.2016. Asemakaavan muutosehdotuksen tavoitteena on kehittää alueen virkistyskäyttöä, päivittää suojelua koskevat määräykset ja hyvin harkitusti tiivistää huvila-aluetta. Alueen vuokra-alat ovat olleet huomattavan suuria. Alueelle on osoitettu kuusi uutta rakennuspaikkaa, jolle voi sijoittaa siirrettävän, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan huvilan ja yhden talousrakennuksen.
Hakijan vuokra-alaa pienennettiin Furunäsin huvilan myynnin yhteydessä ja asemakaavan muutosehdotuksessa on osoitettu yksi kokonaan uusi vuokra-ala huvilan pohjoispuolelle, vanhan talouspihan paikalle. Hakijan vuokra-alalle on asemakaavaehdotuksessa osoitettu kaksi rakennusalaa
- as/yy, sr-2, nykyinen suojeltu huvila
- t, talousrakennuksen rakennusala, joka mahdollistaa enintään yhden 40 k-m²:n uuden talousrakennuksen rakentamisen
Asemakaavan muutosehdotuksen nähtävilläolon aikana saatiin 11 muistutusta, joiden johdosta mahdollisesti tehtävät tarkistukset liittyen mm. täydennysrakentamiseen ovat vielä ratkaisematta.
Osallisten kuuleminen
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (29.9.2016). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta, kaupunginmuseolta, kiinteistöviraston tilakeskukselta, kiinteistöviraston tonttiosastolta, rakennusvirastolta ja liikuntavirastolta.
Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (17.10.2016), että esillä oleva autotalli poikkeaa huomattavasti kaavaehdotuksessa esitetystä ulkorakennuksen koosta. Kaupunkimuseo ei näin ollen puolla poikkeamishakemuksen hyväksymistä.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa eikä muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.
Hakijalle on hallintolain 34 §:n nojalla varattu tilaisuus antaa kirjallinen vastine kaupunginmuseon kielteiseen lausuntoon. Hakija on vastineessaan tuonut esille näkökohtia, jonka perusteella tulisi sallia mittavampaa talousrakennusten rakentamista alueella. Vastineessa hakija muistuttaa alueen aikaisempien vaiheiden talousrakennuksista ja tuo esille, että yksityistä ja julkista aluetta tulisi voida rajata toisistaan talousrakennusten avulla. Vastineen liitteeksi on toimitettu luettelot alueen viime vuosikymmenten täydennysrakentamishankkeista sekä Furunäsin naapurissa sijainneista rakennuksista.
Perustelut
Poikkeamista ei voida myöntää, koska hakemuksen mukainen rakentaminen on ristiriidassa alueen suojelutavoitteiden ja valmisteilla olevan asemakaavan kanssa. Poikkeamishakemuksen mukainen talousrakennus (110 k-m²) on kooltaan huomattavan paljon isompi kun asemakaavan muutosehdotuksessa osoitettu rakennuspaikkakohtainen talousrakennusoikeus (40 k-m²).
Asemakaavamuutoksen tarkoituksena ja tärkeänä tavoitteena on Meilahden huvila-alueen täydennysrakentamisen ja talousrakennusten rakentamismahdollisuuksien ratkaiseminen sekä alueen suojelu.
Tarve määritellä kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle alueelle sopiva täydennysrakentamisperiaate on ollut yksi tärkeä syy käynnistää uuden asemakaavan valmistelutyö. Asemakaavan muutosehdotuksesta saaduissa muistutuksissa otettiin kantaa talousrakennusoikeuksiin. Kiistanalaista asiaa koskevia poikkeamispäätöksiä ei ole tarkoituksenmukaista myöntää ennen kuin talousrakennusperiaate on ratkaistu asemakaavatasolla.
Asemakaavamuutoksen tavoitteet ja tarkoitus:
- Asemakaavan muutoksella suojellaan ja vahvistetaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa syntynyttä huvila- ja puutarhakulttuuria, jolloin alue oli yleisilmeeltään yhtenäinen, avoin ja puistomainen. Arvokas huvila keskellä laajaa puutarhaa hallitsi rakennuspaikkaa. Huvilan lisäksi pihoilla oli ainoastaan päärakennuksen suhteen alisteisia varastorakennuksia. Asemakaavan muutosehdotuksen täydennysrakentamisessa jatketaan Meilahden huvilakulttuurin alkuperäistä rakentamistapaa.
- Asemakaavan muutosehdotuksessa ei pääsääntöisesti osoiteta uusia asuinrakennuksia nykyisille vuokra-aloille tai lisätä talousrakennuksia vuokra-aloille, joilla on talousrakennuksia ennestään, vaan aluetta tiivistetään lisäämällä kokonaan uusia vuokra-aloja, joka mahdollistaa uusien asukkaiden muuttoa alueelle. Uudet rakennuspaikat osoitetaan vanhojen, purettujen huviloiden tai huviloiden pihapiirien paikoille. Asuminen rajataan alueille, jotka aikaisemminkin ovat olleet asumiseen varattuja vyöhykkeitä.
- Asemakaavan muutosehdotuksessa talousrakennuksen enimmäiskooksi on esitetty 40 k-m², joka on alueen asuinrakennuksia pienempi. Talousrakennuksen enimmäiskoolla halutaan varmistaa asuin- ja talousrakennusten välisen hierarkian säilyminen alueellisella tasolla.
- Vuokra-alojen talousrakennusten kokoa tai määrää ei ole suhteutettu vuokra-alojen kokoon, rakennusten kokoon tai asuntojen lukumäärään. Alueen vuokra-alojen koot vaihtelevat n. 1500 m² - 8 200 m² välillä. Huvilat ovat hyvin erikokoisia. Pienimmän huvilan kerrosala on 60 k-m² ja suurimman kerrosala on 1080 k-m². Alueella on tällä hetkellä 59 huvila-asuntoa. Asuntojen lukumäärää ei määritellä asemakaavan muutosehdotuksessa. Useammassa huvilassa on tällä hetkellä yksi asunto. Joissain isoissa huviloissa on useita asuntoja, enimmillään jopa seitsemän asuntoa. Asuntojen lukumäärä on muuttunut vuosien varrella ja voi jatkossakin muuttua.
- Autotallit ovat Meilahden huvila-alueelle vieras rakennustyyppi, joka ei kuulu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Alueella on vanhoja alkuperäisiä huviloita, alueelle siirrettyjä huviloita, vanhoja ja uusia talousrakennuksia sekä muutama rakennus, jossa on sekä varasto- että asuintiloja. Meilahden huvila-alueella on tällä hetkellä vain kuusi autosuojaa. Kaksi autotallia on rakennettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti ja kaksi on rakennettu asemakaavan vastaisesti poikkeamispäätöksen nojalla. Yksi autotalli ja yksi autokatos on rakennettu ilman lupaa. Vuokra-alojen kokoon, huviloiden kokoon, asuntojen lukumäärään tai autotallien nykyisten mitoitusohjeiden mukaan ja lähelle ajoväyliä sijoittuva useamman auton autotallirakentaminen johtaisi massiiviseen lisärakentamiseen, joka on vastoin alueen suojelu- ja kehittämisperiaatteita ja vastoin hyväksytyn asemakaavan muutosehdotuksen talousrakennusten sijoitusperiaatteita.
- Meilahden huvila-alueen jokaisella rakennuspaikalla on omanlaisensa lähtökohta ja omat arvot, rakentamismahdollisuudet ja -rajoitukset, jotka pitää hyväksyä kyseisen rakennuspaikan rakentamisen ja käytön lähtökohtana. Alueen huvilat ja talousrakennukset ovat alun perinkin rakennettu hyvin eri lähtökodista ja eri tarpeisiin. Kaikkia huvilanomistajia täydellisen tasapuolisesti kohtelevan kaavan laatiminen olisi historiallisesti arvokkaan huvila-alueen arvojen kannalta tuhoisa.
Haettu toimenpide johtaa koko aluetta tarkasteltaessa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen ja näin ollen haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Lisäksi toimenpide vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.
Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 § kohta 19a
Rakennusvalvontataksa 2016, 8 ja 17 §
Maksu
750 euroa
Päätöksen antaminen
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä 20.2.2017, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää.
Kuulutusteksti kirjaamoon
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Päätös tullut nähtäväksi 17.02.2017
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 49, 50, 51, 52 ja 53 §:t.
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
- muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | 09 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13701 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 49 (Maksun osalta), 50 (Maksun osalta), 51 (Maksun osalta), 52 (Maksun osalta) ja 53 (Maksun osalta) §:t.
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.