Poikkeamishakemus (Kallahti, Kallvikinniementie 23)
Poikkeamishakemus (Kallahti, Kallvikinniementie 23)
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä Helsingin kaupungin kiinteistöviraston asemakaavaa nro 11970 koskevan poikkeamishakemuksen seuraavilta osin:
- päärakennuksen ja sen pihapiirin käyttötarkoituksen muuttaminen myös asumista sallivaksi poiketen asemakaavan osoittamasta yleisen tai yhteisöjen käyttöön tarkoitettu virkistyspalvelujen alue -merkinnästä.
Sr-2-merkittyjen rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista asunnoiksi ei hyväksytä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:
- Sr-2-merkittyjen rakennusten korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöissä tulee ottaa huomioon rakennustaiteelliset ja historialliset arvot ja arkkitehtuurin ominaispiirteet ja ne tulee toteuttaa yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Sr-2-merkinnällä varustettuja rakennuksia ei voi muuttaa asumista sallivaksi ilman perusteellisia rakenteellisia ja arkkitehtonisia selvityksiä.
- Alueelle saa sijoittaa yhden asunnon.
- Muutettaessa päärakennus asumiskäyttöön, tulee V-1/s-alueella soveltaa kaavan 11970 AO-1/s-määräyksiä.
- Autokatos ja jätehuolto järjestetään huvilamaista ympäristöä kunnioittaen Sr-2-merkittyihin ulkorakennuksiin liitteen 4 mukaisesti, mahdollisen uudisrakennuksen yhteyteen tai maan tasoon kattamattomina autopaikkoina.
- Rakennuslupaa haettaessa tulee esittää pätevän maisemasuunnittelijan laatima pihasuunnitelma, jossa on huomioitu liitteen 1 asumiseen liittyvät tarpeet. Suunnitelmassa tulee huomioida kaavan 11970 suojelumääräykset sekä Helsingin kaupungin rakennusviraston laatiman Kallahdenniemen hoito- ja kehittämissuunnitelman tarpeet mm. kulkuyhteydestä niemen kärkeen.
- Muutostöitä suunniteltaessa ja toteuttaessa tulee Natura-suojeltujen rantojen luontoarvojen ja lepakoiden elinolosuhteet huomioida ja säilyttää. Rakennustoimenpiteet tulee suunnitella ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti.
- Muilta osin noudatetaan kaavan 11970 määräyksiä.
Hakija
Helsingin kaupungin kiinteistövirasto (jättöpäivämäärä 22.9.2015)
Rakennuspaikka
Määräala 435. kaupunginosan (Kallahti) Sommarhem-nimisestä tilasta R:no 32 liitteen 4 mukaisesti.
Hakemus
Päärakennuksen (90 k-m²) ja sen rakennusalan pysyvä käyttötarkoituksen muuttaminen myös asumista sallivaksi poiketen asemakaavan osoittamasta yleisen tai yhteisöjen käyttöön tarkoitetusta virkistyspalvelujen alueesta (V-1/s), jossa huvilakulttuuriin liittyvä puoliavoin ja puutarhamainen ympäristö tulee säilyttää ja alueelle saa sijoittaa henkilökunnan asunnon.
Hakija perustelee hakemustaan seuraavasti:
Helsingin kaupunki myy kiinteistöjään, joille kaupungilla ei löydy käyttöä. Tyhjillään seisovien rakennusten kunnossapito maksaa ja kasvattaa korjausvelkaa.
Usein tällaiset kiinteistöt joutuvat ennen pitkää myös ilkivallan kohteiksi. Myymällä tarpeettomat kiinteistöt uusille omistajille halutaan varmistaa rakennusten säilyminen, kunnostus ja pysyvä käyttö.
Kaupunginhallitus velvoittaa Tilakeskusta myymään tarpeettomat kiinteistöt pois.
Kaupungin hallintokunnilta ei ole löytynyt kohteelle asemakaavan mukaista käyttöä. Parhaiten ylläpidon katsotaan toteutuvan myymällä rakennukset nykykunnossaan ostajalle, joka peruskorjaisi ne omaan käyttöönsä.
Myyntiedellytysten katsotaan olevan selkeästi paremmat mikäli rakennuksia voidaan käyttää myös asumiseen.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Alueella on voimassa 15.2.2012 vahvistettu asemakaava nro 11970. Asemakaavan mukaan alue on virkistyspalveluiden korttelialue, joka on tarkoitettu yleiseen tai yhteisöjen käyttöön. Alueella on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Huvilakulttuuriin liittyvä puoliavoin ja puutarhamainen ympäristö tulee säilyttää. Alueelle saa sijoittaa henkilökunnan asunnon.
Osa ulkorakennuksista on merkitty Sr-2-suojelumerkinnällä. Suojelumerkinnällä merkitty rakennus on rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja ympäristön kannalta arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennustaiteellisia ja historiallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin tehty tällaisia toimenpiteitä, tulee ne korjaus- ja muutostöiden yhteydessä palauttaa alkuperäistoteutuksen mukaisiksi. Rakennuksen alkuperäiset tai niihin verrattavat rakenteet, julkisivut, vesikatto, ikkunat ja ulko-ovet yksityiskohtineen, materiaaleineen ja väreineen tulee säilyttää, minkä tulee olla korjaustöiden lähtökohtana. Mikäli alkuperäisiä rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä alkuperäistoteutuksen mukaisesti. Lisärakentaminen saa poiketa rakennusalasta vähäisessä määrin.
Kallahdenniemi kuuluu Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutusalueeseen, joka on arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi.
Nykytilanteessa rakennukset ovat vähäisellä käytöllä. Ympäröivän maaston nykyinen käyttö virkistyspalveluiden alueena jatkuu. Alue on arvoluokan III linnustoltaan arvokasta aluetta ja puusto Metso-ohjelman arvoluokkaa I. Lähdenokan kärki arvoluokan III kasvillisuus- ja kasvustokohde. Kallahdenniemi kuuluu kokonaisuudessaan arvoluokan I arvokkaaseen lepakkoalueeseen. Alueen luonnonhoitoluokat ovat puisto- ja arvometsään kuuluvia. Maisemakulttuurinsa osalta alue kuuluu huvilakulttuurin alueeseen, jossa on huvilapuutarha.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (30.11.2015). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia saatiin 3 kpl.
Ensimmäisen muistuttajan mielestä alue tulisi jättää kaupunkilaisten vapaaseen käyttöön ja sen yksityistäminen uhkaa kulttuuri-, luonto- ja virkistysarvoja. Rakennuksia tulisi tarjota vuosaarelaisille yhdistyksille ja järjestöille, sillä tilojen puute alueella on suuri.
Toinen muistuttaja edellyttää päätöksentekoprosessin avoimuutta ja siitä tiedottamista hyvissä ajoin myös myyntitilanteessa. Hän ymmärtää muutoksen tarkoituksena olevan asuinkäytön, eikä mahdollistavan kokoontumis- tai juhlatilaa. Tarvittava kulkuyhteys niemen kärkeen tulisi olla maisemaan sopiva ja kulku tulisi olla vain tontille ja huoltoajolle sallittu. Niemen kärjen luontoarvot ja linnusto vaatisivat rajoituksia pesimäaikana ja lisäksi tulisi harkita kulkureittien osoittamista. Lisäksi tiedusteltiin muutoksen mahdollistamien lisäneliöiden määrää ja sen saamista myös naapurikiinteistöille.
Kolmas muistuttaja ilmoittaa suhtautuvansa myönteisesti esitettyyn muutokseen.
Vastine
Asuinkäyttöä sallivaksi muutettavien rakennusten pihapiirien rajaus säilyttää virkistysreittien vapaan kulun alueella jatkossakin. Nykyinen käyttö ei hakemuksen mukaan pysty kattamaan rakennuksen huoltoa ja ylläpitoa, mistä seuraa rakennuksen rappeutuminen.
Poikkeaminen koskee vain liitteenä olevan rajauksen mukaista pihapiiriä ja sillä olevia rakennuksia.
Rakennusten myynnistä tiedotetaan lain edellyttämällä tavalla. Kaava tulee sallimaan voimassa olevan kaavan mukaisen yleiseen tai yhteisöjen käyttöön tarkoitetut virkistyspalvelut sekä käsiteltävänä olevan poikkeusluvan mahdollistaman asumisen. Kulkuyhteys niemen kärkeen pyritään toteuttamaan maisemaa kunnioittaen kaavan määräysten mukaisesti. Poikkeamispäätös ei aiheuta muutoksia tai lisää liikennettä niemen kärkeen. Poikkeamispäätös ei aiheuta muutoksia nykyiseen rakennusoikeuteen.
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kiinteistövirastolta, kaupunginmuseolta, rakennusvirastolta, liikuntavirastolta, nuorisoasiainkeskukselta, ympäristökeskukselta, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden vesihuollolta, Helen sähköverkko Oy:ltä ja Helen Oy:ltä.
Kaupunginmuseo toteaa kannanotossaan (15.12.2015) puoltavansa nykyiselläänkin omakotitalomaisen päärakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista asumisen sallivaksi. Kaupunginmuseo ei puolla sr-2-merkinnällä varustettujen ulkorakennusten muutoksia asumista sallivaksi ilman perusteellisia selvityksiä. Piha-alueen suunnittelussa tulee huomioida kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot kaavamääräysten mukaisesti.
Ympäristökeskus toteaa kannanotossaan (18.12.2015) pitävänsä hyvänä, että yksityisen pihapiirin ohi on esitetty virkistyskäytön mahdollistava ajoyhteys ulkoilijoille niemen kärkeen. Pihapiiri rajautuu Natura-alueeseen ja tulevan käytön suunnittelussa tulee varmistaa, etteivät rantojen luontotyypit heikkene hoitotoimien seurauksena. Rakennusten remontoinnissa ja kunnostuksessa, puuston hoitotoimissa ja pihapiirin valaistuksessa tulee huomioida se, ettei lepakoiden elinolosuhteita heikennetä. Lisäksi alueelle sijoittuu Lähdenokan III arvoluokan linnustollisesti arvokas alue. Rakennusten tulee ensisijaisesti liittyä tulevaan keskitettyyn vesi- ja viemäriverkostoon. Edellä mainitut seikat esim. myyntiasiakirjoissa mainiten voidaan käyttötarkoituksen muutos sallia.
Rakennusvirasto toivoo kannanotossaan (17.12.2015), että puoliavoimelle pihalle laaditaan puutarhasuunnitelma huvilamaisen ympäristön turvaamiseksi jatkossa.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY toteaa lausunnossaan, että Kallvikinniementielle on suunnitteilla yleinen vesijohto ja jätevesiviemäri. HSY:llä ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY toteaa lausunnossaan, ettei hankkeella ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia oikeudellisia edellytyksiä. ELY:n mukaan yleiseen virkistyskäyttöön osoitettujen alueiden yksityistäminen vaatii laajemman käsittelyn ja kuulemisen laajempana kaavahankkeena, jossa arvioidaan hankkeen suhde ylemmän asteen kaavoihin, kulttuuriympäristöön ja luontoarvoihin.
Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.
Perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska asuinkäytön salliminen ei poikkea olennaisesti ympäröivän historiallisen huvila-alueen asuinkäytön luonteesta Voimassa olevassa kaavassa asuminen on sallittu alueella henkilökunnan asuntona. Kallahdenniemen alue ei ole yksinomaan virkistysaluetta, vaan alueella on olemassa olevaa asutusta. Voimassa olevan asemakaavan virkistyskäyttö ei tukeudu nimenomaan V-1/s-merkittyjen alueiden varaan, vaan painopiste on ulkoilureittien verkoston toteuttamisessa. Kaavan mukainen virkistyskäyttö on turvattu tarkoituksenmukaisella pihapiirin rajauksella, joka ei estä suunnitellun virkistysreitistön toteuttamista jatkossa.
Alue sijaitsee maiseman, kulttuuriperinnön ja luontonsa osalta arvokkaalla alueella, joka on edellytetty huomioitavaksi mahdollisissa ympäristöä ja sr-2-merkittyjä rakennuksia koskevissa muutostöissä.
Rakennusten ja pihapiirin siirtymisen intensiivisempään käyttöön nähdään parantavan niiden suojeluarvojen säilymisen mahdollisuuksia.
Alueen päärakennukseen saa sijoittaa yhden asunnon. Useampi asunto johtaisi alkuperäisestä, yhden perheen käyttöön tarkoitetusta toteutuksesta poikkeavaan ratkaisuun sekä merkittävässä huvilaympäristössä vaikeasti toteutettaviin pysäköintijärjestelyihin.
Asuinkäyttöön johtavia muutostöitä tehdessä edellytetään noudatettavaksi asumiseen paremmin soveltua AO-1/s-määräyksiä V-1/s-määräysten sijaan. Muutostyöt tulee suunnitella huolellisesti asemakaavan suojelumääräystä kunnioittaen ja kaupunginmuseon asiantuntijoiden ohjauksessa.
Alueelle laaditaan pätevää maisemasuunnittelijan käyttäen pihasuunnitelma, jossa huomioidaan pihapiiriin huvilamaisen ympäristön, ympäristön virkistyskäytön, asumisen tarpeet ja asemakaavan suojelumääräykset. Virkistyskäytön kehittämissuunnitelma löytyy Helsingin kaupungin rakennusviraston laatimasta julkaisusta "Kallahdenniemen hoito- ja kehittämissuunnitelma". Pihapiirin asemakaavallisesti huomioitavat seikat on koottu liitteeseen 4.
Asukkaiden autopaikat ja jätehuolto osoitetaan liitteessä 4 osoitetulle alueelle. Jatkosuunnittelu tulee tehdä yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa.
Muutostöitä tehdessä tulee varmistaa, ettei natura-alueen elämistö ja lajisto tai alueen lepakkokanta häiriinny rakentamistoimenpiteiden aikana eikä sen seurauksena. Rakentamistoimenpiteet tulee suunnitella Ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti.
Muilta osin edellytetään noudatettavaksi kaavan 11970 määräyksiä.
Poikkeamisen erityiset syyt ovat tilanteen muuttuminen asemakaavan laatimisen jälkeen, suojelutavoitteiden edistäminen, olemassa olevan rakennuksen ja ympäröivän alueen hyödyntäminen ja käytön edistäminen sekä kulttuuri- ja luonnonolojen vaaliminen.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 § kohta 19a
Rakennusvalvontataksa 2016, 8 §
Maksu
1 500 euroa
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä päivänä 6.2.2017, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon.
Kuulutusteksti kirjaamoon
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Rakennusvirasto 17.12.2015
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa poikkeamispäätöshakemuksesta 21.12.2015 mennessä Vuosaaren tilalle Rnro 2:32, Kallvikinniementie 23.
Myyntiin menevä rakennuskanta sijaitsee voimassa olevan kaavamerkintöjen mukaan v-1/s merkityllä alueella eli virkistyspalvelujen alueella, joka on tarkoitettu yleiseen ja yhteisöjen käyttöön. Alueella on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Huvilakulttuuriin liittyvä puoliavoin ja puutarhamainen ympäristö tulee säilyttää. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto haluaa myydä rakennukset yksityiseen käyttöön.
Rakennusvirasto toivoo, että myyntisopimukseen merkitään, että puoliavoimelle pihalle laaditaan puutarhasuunnitelma, jotta huvilaympäristön maisemalliset arvot voidaan turvata tulevaisuudessa.
Lisätiedot
Nina Mouhu, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39838
Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 15.12.2015
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseota esittämään kannanottonsa Vuosaaren Kallvikinniemessä sijaitsevaa tilaa 2:32 koskevaan poikkeamispäätöshakemukseen. Kaupunginmuseo on tutustunut poikkeamispäätöshakemuksen liitteenä olevaan arkkitehti Mikko Soimakallion / Arkkitehtuuritoimisto Kari Ristola Oy laatimaan esittelymateriaaliin. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.
Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus on hakenut poikkeamista Vuosaaren Kallvikinniemessä sijaitsevaa tilaa Sommarhem 2:32, osoitteessa Kallvikinniementie 23, koskevan asemakaavan käyttötarkoituksesta. Tila sijaitsee alueella, jonka asemakaava on saanut lainvoiman vuonna 2012. Nyt hakemuksen kohteena oleva alue on asemakaavassa määritelty virkistyspalvelujen alueeksi V-1/s, joka on tarkoitettu yleiseen tai yhteisöjen käyttöön. Alueella on huvilakulttuuriin liittyviä kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Huvilakulttuuriin liittyvä puoliavoin ja puutarhamainen ympäristö tulee säilyttää. Alueelle saa sijoittaa henkilökunnan asunnon.
Poikkeamispäätöshakemuksen kohteena olevalla alueella sijaitsee päärakennus ja kaksi talousrakennusta sekä saunan ja grillikatoksen muodostama kokonaisuus. Ylimpänä tontilla, lähimpänä Kallahdenniementietä sijaitsee tilan päärakennus. Ilmakuvien perusteella voidaan arvioida, että talo on rakennettu ilmeisesti jo 1940-luvun lopulla tai ainakin tällä samalla paikalla on sijainnut samankokoinen rakennus. Ulkoasultaan rakennus vaikuttaa kuitenkin uudemmalta ja ilmeisesti vähintään rakennuksen julkisivu- ja katemateriaalit on uusittu. Päärakennuksen lounaispuolelle sijoittuvat kaksi vanhempaa talousrakennusta, jotka on suojeltu merkinnällä sr-2: ”Rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja ympäristön kannalta arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennustaiteellisia ja historiallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin tehty tällaisia toimenpiteitä, tulee ne korjaus- ja muutostöiden yhteydessä palauttaa alkuperäistoteutuksen mukaisiksi. Rakennuksen alkuperäiset tai niihin verrattavat rakenteet, julkisivut, vesikatto, ikkunat ja ulko-ovet yksityiskohtineen, materiaaleineen ja väreineen tulee säilyttää, minkä tulee olla korjaustöiden lähtökohtana. Mikäli alkuperäisiä rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä alkuperäistoteutuksen mukaisesti. Lisärakentaminen saa poiketa rakennusalasta vähäisessä määrin.” Maastoltaan kohti rantaa viettävän pihan alaosassa sijaitsee saunarakennuksen ja grillikatoksen muodostama kokonaisuus, jonka uusimmat osat ovat ilmeisesti vuodelta 1997.
Nyt esillä olevassa poikkeamispäätöshakemuksessa esitetään suunnittelualueen käyttötarkoituksen muuttamista niin, että yleiseen tai yhteisöjen käyttöön tarkoitettujen virkistyspalvelujen alueella sijaitsevat rakennukset on mahdollista muuttaa asuinkäyttöön. Voimassa olevassa asemakaavassa on varsinainen rakennusalan käyttötarkoitus määritelty ainoastaan sauna- ja grillikatoskokonaisuudelle, joka sijaitsee saunan rakennusalaksi määritellyllä rakennusalalla. Yksikerroksisen päärakennuksen rakennusalan käyttötarkoitusta ei ole erikseen määritelty, mutta rakennuksen suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on merkitty kaksi. Talo edustaa mitä ilmeisimmin tilan rakennuskokonaisuuden nuorinta kerrostumaa. Pystylaudoitettuine julkisivuineen, melko neliömäisine ikkunoineen ja satulakattoineen rakennus jo nykyiselläänkin on luonteeltaan omakotitalomainen. Tilan päärakennuksen osalta kaupunginmuseo ei näin ollen näe estettä käyttötarkoituksen muutokselle asuinkäyttöön.
Tilan tiukimmin suojellun kokonaisuuden muodostavat kaksi pitkänomaista, julkisivuiltaan rimavuorattua piharakennusta, joiden rakennusalan käyttötarkoitusta ei asemakaavassa ole erikseen määritelty. Niiden rakentamisajankohdaksi on arvioitu 1900-luvun alku, mahdollisesti vuosi 1901. Lähellä tilan luoteisrajaa sijaitsevat rakennukset porrastuvat maaston mukaan ja selkeästi rajaavat pihapiiriä. Näille rakennuksille leimaa-antavia piirteitä ovat erityisesti pitkälappeiset, huopakatteiset mansardikatot ja julkisivuja rytmittävät leveät, vinopaneloidut, kaksilehtiset pariovet, joita suuremmassa rakennuksessa on pitkällä pihanpuoleisella julkisivulla useita. Talousrakennusten muutamat olemassa olevat ikkunat ovat neliruutuisia ja melko pieniä. Hakemuksesta eivät käy ilmi rakennusten alapohja-, yläpohja- tai seinärakenteet. Rakennuksista saa kuitenkin vaikutelman, että ne ovat melko kevytrakenteisia ja kylmiä, varastokäyttöön suunniteltuja ulkorakennuksia. Niiden seinä- ja alapohjarakenteiden muuttaminen asuinkäyttöön sopiviksi ja riittävän luonnonvalon saanti sisätiloihin edellyttäisi huomattavia muutoksia rakenteisiin ja julkisivuihin, ikkunoihin ja oviin. Tällaisten muutosten toteuttaminen suojelumääräyksen mukaisesti vaikuttaa kaupunginmuseon näkemyksen mukaan hyvin haastavalta, ellei mahdottomalta.
Edellä mainittuun viitaten kaupunginmuseo katsoo, että Kallvikinniementie 23:ssa sijaitsevan Sommarhem-tilan rakennusten käyttötarkoituksen muuttaminen asuinkäyttöön on mahdollista nykyisen päärakennuksen osalta. Asuinkäytössäkin tulee kuitenkin pihan suunnittelussa kaavamääräyksen mukaisesti ottaa huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ja säilyttää alueen historiasta kertova huvilakulttuuriin liittyvät puoliavoin ja puutarhamainen ympäristö. Merkinnällä sr-2-suojeltujen talousrakennusten muuttamista asuinkäyttöön kaupunginmuseo ei voi puoltaa esillä olevan hakemusmateriaalin pohjalta, vaan katsoo niiden mahdollisen käyttötarkoituksen muutoksen edellyttävän perusteellisia rakenteellisia ja arkkitehtonisia selvityksiä ja suunnitelmia. Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa Kallvikinniementie 23:n Sommarhem-tilaa koskevaan poikkeamispäätöshakemukseen.
Lisätiedot
Anne Salminen, tutkija, puhelin: +358931036501
Päätös tullut nähtäväksi 03.02.2017
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 23, 25, 26, 27, 28 ja 29 §:t.
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
- muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | 09 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13701 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 23 (Maksun osalta), 25 (Maksun osalta), 26, 27 (Maksun osalta), 28 (Maksun osalta) ja 29 (Maksun osalta) §:t.
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.