Poikkeamishakemus (Käpylä, Turjantie 6-14, Marjatantie 1-3 ja 9-17)

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä Oma-Asunto Oy:n asemakaavaa nro 1639 ja rakennuskieltoa koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Hakija

Oma-Asunto Oy (jättöpäivämäärä 6.7.2015)

Rakennuspaikka

25. kaupunginosan (Käpylä) korttelin 860 tontti 1 ja korttelin 869 tontti 17

Hakemus

Talousrakennusten (13 kpl, yht. 360 k-m²) rakentaminen rakennuskieltoalueelle poiketen voimassa olevasta asemakaavasta siten, että tonteille ei ole kaavassa osoitettu talousrakennusoikeutta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakentaminen vahvistaa kaupunginosan puuarkkitehtuurin aikakautta ja tukee asuinrakennusten pääroolia suhteessa uusiin talousrakennuksiin.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunginhallituksen 19.1.2016 (§ 53) määräämä rakennuskielto (nro 12386) asemakaavan muuttamiseksi.

Molemmat tontit sijaitsevat alueella, jolla on voimassa 1.4.1937 vahvistettu asemakaava nro 1639. Asemakaavan mukaan tontit on osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi. Tonteille on merkitty rakennusalat viidelle (tontti 869/17) ja seitsemälle (tontti 860/1) enintään kaksikerroksiselle rakennukselle. Kussakin rakennuksessa saa olla enintään kaksi asuntoa eikä niihin saa sijoittaa liikehuoneita.

Alueella voimassa olevassa Yleiskaava 2002:ssa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi, asuminen. Lisäksi alue on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaispiirteet säilyvät.

Helsingin uudessa yleiskaavassa (kaupunginvaltuusto 26.10.2016) alue on osoitettu osin asuntovaltaiseksi alueeksi A4 ja osin asuntovaltaiseksi alueeksi A2. Lisäksi aluetta koskee oikeusvaikutteisena uuden yleiskaavan teemakartta kulttuuriympäristöt, jossa alue on osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi, jonka suunnittelussa on sovitettava yhteen kaavassa osoitettu maankäyttö ja maisema- ja kulttuuriympäristöarvot.

Länsi-Käpylän alue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (kohde: Käpylän puutaloalueet ja Käärmetalo).

Nykytilanteessa Länsi-Käpylän alue on melko hyvin säilynyt asemakaavahistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti. Suurimmalla osalla alueen rakennuksista on suojeluarvoja. Rakennusten lisäksi myös niiden ympäristöllä on vaalittavia suojeluarvoja.

Alueelle on laadittu asemakaavan muutosehdotus nro 12350 (Kslk 13.9.2016), joka on ollut virallisesti nähtävillä syksyllä 2016. Kaavaehdotuksesta on saatu lausunnot ja muistutukset. Nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa tontit 869/17 ja 860/1 on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi, jolla rakennukset pihapiireineen ja ympäristöineen säilytetään. Tonteille mahdollistetaan yhteensä enintään 13 enintään 30 k-m² suuruista talousrakennusta (yht. enintään 360 k-m²) ja yksi enintään 25 k-m² kokoinen talousrakennus (olemassa oleva pesutupa). Kaavamääräyksen mukaan talousrakennuksen rakennusalalle saa sijoittaa asuntotilaa, aputilaa ja ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta työtilaa. Vähintään 10 k-m² rakennuksesta tulee varata varastokäyttöön tai vastaava varastotila tulee osoittaa asuinrakennuksesta. Talousrakennuksessa tulee käyttää alueelle tyypillistä alkuperäisen talousrakennuksen muotokieltä, materiaaleja, värejä ja rakentamistapaa. Viherkatto on sallittu.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (21.8.2015). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kiinteistövirastolta, kaupunginmuseolta, rakennusvirastolta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (16.9.2015) tarkastelevansa hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. Kaupunginmuseo katsoo, että rakennuslupavaiheessa arkkitehtisuunnittelussa tulisi vielä olla hienovaraisempi ote niin, että rakennusten suhteita ja aukotusta tutkittaisiin tarkemmin. Talousrakennusten mittasuhteet voidaan vielä tarkistaa, esimerkiksi niin, että koko rakennus olisikin lyhyempi ja vastaavasti lyhyin sivu kasvaisi, tai niin, että koko rakennus ei muodosta välttämättä suoraa, parakkimaista massaa. Kaupunginmuseo puoltaa poikkeamista edellä mainituin varauksin.

Kiinteistövirasto toteaa lausunnossaan (27.8.2015), että uudisrakennusten suunnitellut käyttötarkoitukset huomioon ottaen hankkeen piirustukset ja vaikutus vuokraan on tutkittava tonttiosastolla rakennuslupavaiheessa.

ELY-keskus toteaa lausunnossaan (28.9.2015), että asemakaavaehdotuksen tulee olla ollut uudestaan nähtävillä ennen kuin poikkeamisasiassa voidaan harkita etenemistä. Ehdotuksesta saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella voidaan arvioida, onko mahdollista edetä poikkeusluvalla ennen asemakaavamuutoksen hyväksymistä vai onko syytä odottaa kaupunginvaltuuston asemakaavan hyväksymispäätöstä. Näin varmistetaan, että maankäyttö ja suojelukysymykset ratkaistaan asemakaavaprosessin kautta ja maanomistajia kohdellaan tasapuolisesti. Rakennussuunnitelmien osalta ELY-keskus katsoo, että uusien piharakennusten koko, muoto, materiaalit ja väritys huomioivat arvokkaan ympäristön. Verraten suuret ikkuna-avaukset tiheine puitejaotuksineen antavat paviljonkimaisen vaikutelman, mikä muodostaa melko voimakkaan kontrastin uusien piharakennusten sekä alkuperäisten asuinrakennusten välille. ELY-keskus esittää, että ikkunoiden ja julkisivun suhdetta tutkitaan siten, että rakennusten luonne on pelkistetympi ja talousrakennusmaisempi, vaikka käyttötarkoitus on monipuolisempi. Puitejaon ei ole syytä olla sama tai tiheämpi kuin päärakennuksessa, joihin ollaan palauttamassa alkuperäistä puitejakoa.

Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.

Perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska talousrakennusten rakentaminen tonteille voidaan annetuin ehdoin toteuttaa laaditun asemakaavaehdotuksen tavoitteiden mukaisena ja ympäristön rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvien erityisten arvojen vaarantumatta. Poikkeamispäätös tehdään Länsi-Käpylän asemakaavaehdotuksen nähtävilläoloajan jälkeen, jolloin kaavasta saatujen muistutuksien ja lausuntojen perusteella on voitu riittävällä varmuudella arvioida, ettei tämä ratkaisu vaaranna maanomistajien tai heihin verrattavien osallisten tasapuolista kohtelua. Tonttien olemassa olevia muita talousrakennuksia koskevat ehdot on lisätty tähän päätökseen koko kaava-aluetta koskevien ympäristön kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Jatkosuunnittelua koskevin ehdoin varmistetaan, että kaupunginmuseon ja ELY-keskuksen lausunnoissaan esiin tuomat talousrakennusten ulkoasua koskevat asiat ratkaistaan jatkosuunnittelussa yhteistyössä museoviranomaisen kanssa.

Poikkeamisen erityinen syy on asumisen olosuhteiden parantaminen ja tontin tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta päätöksessä asetetuin ehdoin haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 § 1 mom, 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 § kohta 19a

Rakennusvalvontataksa 2016, 8 §

Maksu

1 500 euroa

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä 20.2.2017, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää.

Kuulutusteksti kirjaamoon.