Betset Oy:n ympäristölupa-asia

Ennen vuotta 2019 julkaistujen asioiden otsikkona näytetään päätöksen otsikko.
HEL 2015-005446
Asialla on uudempia käsittelyjä
Tämä toimielin tai virka on lakkautettu

Betset Oy:n ympäristölupa-asia

13. / 56 §

Päätös

Ympäristölautakunta päätti Betset Oy:n betoniaseman ympäristölupahakemuksesta seuraavaa.

Hakija

Betset Oy, Betonitie 1, 43700 Kyyjärvi

Y-tunnus 0290927-7

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

Betset Oy:n betonin valmistus on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentissa mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohdan 8 g mukaan.

Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n momentin 7 b mukaan luvan käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Asian vireilletulo

Ympäristölupahakemus on jätetty Helsingin kaupungin kirjaamoon 30.4.2015. Hakemusta on täydennetty 8.6., 15.12. ja 21.12.2016 suurimmalla osalla betoniaseman toiminnan olennaisista tiedoista.

Betoniasemaa varten on 16.9.1996 myönnetty ympäristölupa. 1.12.2014 tehdyllä tarkastuskäynnillä on todettu, että lupa ei ole ajanmukainen, joten Betset Oy:n tulee tehdä hakemus luvan muuttamiseksi.

Ympäristölupaa haetaan kiinteälle betoniasemalle ja toistaiseksi voimassa olevaksi.

Kaavoitustilanne ja toimintaa koskevat muut luvat

Betoniasema sijaitsee Viikin kaupunginosassa (kaupunginosa 36) korttelin 19 tontilla 1. Alue on merkitty voimassa olevalla asemakaavalla kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialueeksi. Alueella on valmisteilla asemakaavan muutos.

Tehdas sijaitsee 5 006 neliömetrin kokoisella alueella, joka on Helsingin kaupungin omistama. Nykyinen vuokrasopimus päättyy 30.6.2017.

Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö

Betoniaseman kanssa samalla kiinteistöllä sijaitsevat Suez Suomi Oy:n Viikin käsittelylaitos, Rudus Oy:n Viikin murskauslaitos, HSY Veden nurmikkomullan noutopiste, Lassila & Tikanoja Oyj:n Viikin siirtokuormausasema ja Staran varikko. Lähialueella sijaitsee pienteollisuutta ja jätteenkäsittelytoimintaa.

Lähin asutus on Lahdenväylän pohjoispuolella lähimmillään noin 270 metrin etäisyydellä betoniasemasta. Lähin koulu on 500 metrin etäisyydellä luoteen suuntaan betoniasemasta. Lähimmät päiväkodit ovat noin 500 metrin etäisyydellä luoteessa ja pohjoissuunnassa. Alla olevasta kuvasta käy ilmi betonitehtaan sijainti (punaisella), lähimmät asuintalot (sinisellä) ja lähimmät päiväkoti ja koulu (vihreällä).

Betoniasema ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee yli 4 kilometrin etäisyydellä. Lähin pintavesi on betoniaseman eteläpuolella olevat Viikin vanhan vedenpuhdistamon allas. Altaasta vedet virtaavat Viikin vanhan vedenpuhdistamon laskuojaa pitkin Vanhankaupungin selälle. Laskuoja on kaivettu kanavamainen ja suoraviivainen.

Alueen maaperä on täytemaata. Ympäröivät alueet ovat joko liejusavea, savea tai kalliomaata.

Betoniaseman vieressä on Lahdenväylä, joka on merkittävä melulähde alueella. Lahdenväylän vuorokausiliikenne on noin 47 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lahdenväylän ja betoniaseman välissä on Viikintie, jossa keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 9000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Laitoksen toiminta

Betoniaseman toiminta-aika, mukaan lukien kuljetukset, (raaka-aineet ja valmisbetoni) on arkisin kello 6.00 - 22.00. Ajoittain asema voi toimia myös muulloin. Mikäli valutyöt pitää tehdä keskeytyksettä, tuotantoa voi olla kolmessa vuorossa. Vuosittainen tuotantomäärä on noin 30 000 - 50 000 m³ valmisbetonia, keskimäärin 40 000 m³.

Betonin valmistus sisältää raaka-aineiden vastaanoton, varastoinnin, kiviaineksen ja veden lämmityksen, betonin joukkoon lisättävien aineiden mittauksen, massan sekoituksen, notkeuden säädön ja laadunvalvonnan.

Betonia valmistetaan kiviaineksista, sementistä, vedestä sekä seos- ja sideaineista. Betonimassa sekoitetaan betonimyllyssä. Valmis massa tyhjennetään sekoittimesta purkusuppilon kautta betoninkuljetusautoon, jonka tilavuus on 5 - 12 m³. Betoni kuljetetaan käyttökohteisiin, joita ovat lähialueen rakennuskohteet. Toiminta on ympärivuotista. Betonia valmistetaan myyntitarkoitukseen.

Kivi-, seos- ja sideaineet säilytetään siiloissa, joista ainekset siirretään kuljettimella myllyyn vaakojen kautta. Sementin lisäksi seosaineina käytetään lentotuhkaa, masuunikuonaa ja silikaa. Lisäaineet ja polttoaineet varastoidaan niin, että riskiä aineiden joutumisesta maaperään tai viemäriin ei pääse syntymään. Lisäaineiden säilytyspaikat ovat tiiviitä ja rakennusmoduulit toimivat suoja-altaina. Betonin lisäaineina käytetään notkistimia, huokostimia, hidastimia sekä muita betonin koostumusta ja käsiteltävyyttä parantavia aineita. Kemikaalit tuodaan paikalle säiliöautolla tai irtosäiliöissä ja ne varastoidaan kemikaalivarastossa.

Alla olevassa taulukossa on esitetty raaka-aineiden ja kemikaalien kulutus ja varaston maksimimäärä.

Tuotannossa tarvittava energia otetaan sähköverkosta. Kylmänä aikana kiviaineksia ja prosessivettä lämmitetään 1 MW:n tehoisella Turbomatic-energialaitoksella. Lämmitysenergia tuotetaan kevyellä polttoöljyllä, joka on vähärikkistä. Palamiskaasut johdetaan kiviainesvarastoon ja niiden energia siirtyy säiliössä olevaan veteen ja kiviainekseen.

Polttoaine varastoidaan sisätiloissa ylitäytönestimillä varustetuissa kaksoisvaippasäiliöissä. Vesi otetaan kaupungin vesiliittymästä. Enimmillään vettä otetaan 50 m³ päivässä.

Betoniautojen pesua varten on olemassa pesupaikka, johon johdetaan myös aseman betonisekoittimen pesusta syntyvät vedet. Prosessivesi selkeytetään pesupaikan altaissa, joissa kiviaines erottuu altaan pohjalle. Autojen ja betonimyllyjen pesussa syntyvä vesi johdetaan samaan altaaseen. Selkeytynyt vesi johdetaan uudelleen prosessiin. Pesuvesiä ei johdeta pääsääntöisesti viemäriin.

Pesuliete esikuivataan selkeytysaltaan lietteen kuivatustasolla, josta vesi valuu takaisin altaaseen. Kuivatettu liete viedään muualle uudelleen jalostettavaksi ylijäämäbetonin mukana. Altaiden seinissä ja pohjassa on termostaatilla toimiva lämmitysjärjestelmä kovien pakkaspäivien varalta.

Piha-alueiden hulevedet johdetaan hiekanerottimena toimivan pihakaivon kautta hulevesiviemäriin. Pihakaivot tyhjennetään muutaman kerran vuodessa. Kiinteistössä on kaupungin jätevesiliittymä sosiaalitilojen jätevesiä varten.

Ylijäämäbetonia syntyy noin 3 000 tonnia vuodessa ja se varastoidaan ja kuivatetaan paikan päällä. Kuivattu ylijäämäbetoni viedään asianmukaiseen vastaanottopisteeseen. Piha-alueella varastoidaan kerrallaan enimmillään noin 150 tonnia ylijäämäbetonia.

Betoniaseman alueelle liikennöidään Viikintietä pitkin. Asemalta lähtee päivittäin noin 10 - 30 kuormaa ja saapuu noin 1 - 10 kuormaa.

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

Päästöt ilmaan

Toiminnasta aiheutuu pölypäästöjä sidos- ja seosaineiden purkamisesta varastosiiloihin sekä liikennöinnistä. Pölyämistä voi aiheutua lähinnä kuivina kesäaikoina. Pölyämisen vaikutukset jäävät paikallisiksi ja pölyämistä torjutaan useilla keinoilla.

Kivi-, seos- ja sideaineet säilytetään siiloissa, joista ainekset siirretään kuljettimilla myllyyn vaakojen kautta. Siirtojärjestelmät ja siilot ovat suljettuja ja ne on varustettu pölynsuodattimilla. Ohjeistuksena on, että pölynsuodattimet tarkistetaan viikoittain. Tärkeimmät betoniaseman alueet on myös asfaltoitu ja niitä puhdistetaan tarvittaessa koneellisesti harjaamalla. Pölyämistä torjutaan myös pintoja kastelemalla tai suolaamalla.

Päästöjä ilmaan syntyy myös kevyen polttoöljyn poltosta ja autojen pakokaasuista. Kevyen polttoöljyn poltosta aiheutuvat päästöt ovat alla olevassa taulukossa. Päästöillä ei ole merkittäviä vaikutuksia ilmanlaatuun.

Melu

Meluvaikutukset ovat vähäisiä. Pääosa melusta aiheutuu kuorma-autojen ja betoninkuljetusautojen liikennöinnistä. Toiminnan ei itsessään arvioida aiheuttavan melutason ohjearvojen ylittymistä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Alueen taustamelu syntyy kiviainestoiminnasta ja viereisen tien liikennemelusta. Betoniaseman vaikutus alueen kokonaismeluun on vähäinen.

Maaperä, pohjavedet ja pintavedet

Betoniaseman alueelta ei pääse hule- tai pesuvesiä maaperään, pinta- tai pohjaveteen. Kemikaalit varastoidaan niin, ettei niistä aiheudu riskiä maaperään, pohjavesiin tai pintavesiin. Betoninkuljetussäiliöiden pesuvedet johdetaan ulkoaltaan kautta sisätiloissa sijaitseviin selkeytysaltaisiin. Selkeytetty pesuvesi käytetään betonintuotantoprosessissa, eikä niitä johdeta viemäriin. Piha-alueiden hulevedet johdetaan hiekanerottimena toimivan pihakaivon kautta hulevesiviemäriin. Pihakaivo tyhjennetään tarvittaessa.

Jätteet

Suurin betonitehtaan jäte-erä muodostuu huolloissa syntyvästä metallijätteestä. Energiajätettä ja sekajätettä syntyy vuosittain noin 3 m³ kumpaakin. Vaarallista jätettä, kuten akkuja, loisteputkia, jäteöljyä ja öljyistä jätettä syntyy vähäisessä määrin (50 - 0 kg / a). Vaaralliset jätteet lajitellaan ja välivarastoidaan erillisiin keräysastioihin, joista ne toimitetaan edelleen luvalliselle jatkokäsittelijälle. Keräysastiat ovat kannellisia tai niitä säilytetään katetussa tilassa. Vaarallisista jätteistä pidetään kirjaa.

Luonnonolot, suojelualueet, maisema ja kulttuuriympäristö

Lähellä sijaitseviin Natura-alueeseen, Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueeseen sekä rakennetun kulttuuriympäristön kohteeseen (Viikin opetus- ja koetila ei betonitehtaan toiminnalla arvioida olevan vaikutusta).

Paras käytäntö ja paras käyttökelpoinen tekniikka

Sementin valmistusprosessissa kuluu paljon energiaa, joten korvaavien aineiden käyttö pienentää betonin valmistuksen ympäristövaikutuksia. Betoniaseman laitteistot ovat alan uusinta tekniikkaa ja ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Pesuvesien selkeyttäminen ja johtaminen takaisin prosessiin vähentää betoninvalmistuksen ympäristövaikutuksia. Sakkojen vienti uudelleen jalostettavaksi kierrätysmurskeen sekaan ja betonimurskeen hyötykäyttö muualla korvaa uusiutumattomien kiviainesten käyttöä.

Ympäristöperiaatteet on sisällytetty Betset Oy:n arvoihin. Tuotanto pyritään järjestämään siten, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa luonnolle ja naapureille. Betset Oy:llä on tekeillä ympäristöjärjestelmän sertifiointi. Betonin valmistuksesta ei ole olemassa BREF-dokumenttia.

Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Toiminnanharjoittajan näkemyksen mukaan betoniaseman toiminnasta ei synny sellaisia päästöjä, että niitä tai niiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia olisi syytä tarkkailla.

Betoniaseman toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti. Kirjaa pidetään vuosittaisesta tuotantomäärästä, vuosittaisesta ylijäämäbetonin määrästä ja toimituspaikasta, käytettyjen raaka-aineiden määrästä, polttoaineiden ja muiden ympäristölle vaarallisten kemikaalien lajeista sekä kulutus- ja varastomääristä, havaituista toiminnan häiriöistä ja muista poikkeuksellisista tilanteista (häiriön syy, kesto ja korjaustoimenpiteet. Yhteenveto edellisestä toimitetaan vuosittain Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi toiminnanharjoittaja tarkastaa siilojen suodattimet ja pihan hiekanerotuskaivot kuusi kertaa vuodessa sekä altaiden ja öljysäiliöiden kunnon yhden kerran vuodessa.

Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

Häiriötilanteessa aseman toiminta keskeytetään vian korjaamisen ajaksi. Merkittävimpinä riskeinä ovat polttoaineiden vuoto ympäristöön ja mahdolliset tulipalot sekä niiden aiheuttamat päästöt ilmaan, vesistöön ja maaperään. Riskeihin on varauduttu sijoittamalla öljynimeytysaineita betoniasemalle ja betoniautoihin, joka mahdollistaa välittömät torjuntatoimenpiteet. Alkusammutusvälineitä on varattu useaan paikkaan alueelle. Öljyä lukuun ottamatta palokuorma on vähäinen.

Liikennevahingot ovat mahdollisia betoniaseman alueella. Vahingoista arvioidaan aiheutuvan korkeintaan polttoainevuodon vaara. Ajoneuvojen nopeudet alueella ovat alhaisia. Aseman toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti ja häiriötilanteissa aseman toiminta keskeytetään vian korjaamisen ajaksi. Välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavista poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan välittömästi Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

Lupahakemuksen käsittely

Hakemusta on täydennetty 8.6., 15.12. ja 21.12.2016.

Lupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Helsingin kaupungin ilmoitustaululla ja ympäristökeskuksen verkkosivuilla 21.9. - 21.10.2016 olleella kuulutuksella sekä kirjeellä naapureille ja asukasyhdistyksille.

Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus. Viikki-Seura ry ja Pihlajisto-Viikinmäki asukasyhdistys PNV huomauttavat 10.10.2016 jättämässä muistutuksessaan, että Viikin jätevedenpuhdistamon alueella tilapäisillä luvilla toimivat yritykset ovat aiheuttaneet lähialueen asukkaille ja viereiselle luonnonsuojelualueelle ympäristöhaittoja, ja vaikka haitoista on valitettu Uudenmaan ELY-keskukselle ja Helsingin kaupungille, tilanne ei ole korjaantunut. Raskaan liikenteen melu ja kivipöly kulkeutuu asuinalueelle ja lähimpien päiväkotien ja koulun luo.

Muistutuksen mukaan alueen toimijoiden ympäristöluvissa on määräys, jonka mukaan pölyn leviäminen on estettävä mm. kastelemalla liikennealueita, murskaamoa ja kivituotteita, mutta näin ei ole toimittu. Ympäristökeskuksen valvonta ei ole tehonnut. Muistutuksessa ilmaistaan myös huoli siitä, onko tarkistettu, kuinka paljon ympäristölle haitallista kiviainesta, pesuainejäämiä ym. toiminnan tuotteita valuu luontoon.

Muistutuksessa edellytetään, että Betset Oy:n ja muiden alueella toimivien yritysten valvontaa tehostetaan siten, että ympäristölupia noudatetaan ja rikkomuksista määrätään riittävät sanktiot.

Betset Oy:tä on 25.10.2016 kuultu muistutuksesta. Betset Oy on antanut vastineensa 29.11.2016. Vastineessa Betset Oy toteaa, että betoniaseman meluvaikutukset lähimpiin melulle herkkiin kohteisiin ovat vähäisiä. Lähimpien päiväkodin ja koulun sekä betoniaseman välissä on Lahdenväylä, joka on alueen suurin melunlähde. Lahdenväylän keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 47 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja nopeusrajoitus on 100 km / h.

Betoniaseman aiheuttamasta pölyhaitasta vastineessa todetaan, että betoniaseman piha on pieni ja nopeudet alhaisia, joten pölyäminen on vähäistä. Pölyämistä aiheutuu sidos- ja seosaineiden purkamisesta varastosiiloihin ja liikennöinnistä. Pölyämistä torjutaan siten, että kivi-, seos- ja sideaineet säilytetään siiloissa, joista ne siirretään kuljettimilla myllyyn. Siirtojärjestelmät ovat suljettuja ja ne on varustettu pölynsuodattimilla. Tärkeimmät betoniaseman alueet on myös asfaltoitu ja niitä puhdistetaan tarvittaessa koneellisesti harjaamalla. Lisäksi pintoja kastellaan ja suolataan.

Vastineessa todetaan, että betoniaseman alueelta ei pääse hule- tai pesuvesiä maaperään, pinta- tai pohjaveteen. Kemikaalit varastoidaan niin, ettei niistä aiheudu riskiä maaperään, pohjavesiin tai pintavesiin kohdistuvia riskejä. Betoniaseman toiminnalla ei ole vaikutuksia maaperään eikä pinta- tai pohjaveteen. Betoninkuljetussäiliöiden pesuvedet johdetaan ulkoaltaan kautta sisätiloissa sijaitseviin selkeytysaltaisiin. Selkeytetty pesuvesi käytetään betonintuotantoprosessissa, eikä sitä johdeta viemäriin. Piha-alueiden hulevedet johdetaan hiekanerottimena toimivan pihakaivon kautta hulevesiviemäriin. Pihakaivo tyhjennetään tarvittaessa.

Betset Oy:llä on tekeillä ympäristöjärjestelmän sertifiointi. Asukkaiden yhteydenotto kirjataan järjestelmään seurantaa varten.

Tarkastukset

Ympäristökeskus on tehnyt alueelle tarkastuskäynnin 1.12.2014. Tarkastuksella olivat läsnä Betset Oy:stä Jari Tast ja Jan-Erik Svahn sekä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta Hannu Arovaara ja Harri Pasanen.

Tarkastuksella todettiin, että vuonna 1996 (263 §) myönnetty ympäristölupa ei ole ajanmukainen, joten Betset Oy:n tulee tehdä hakemus luvan muuttamiseksi. Hakemukseen tulee liittää ajantasaiset piirustukset jäte- ja hulevesien käsittelystä ja johtamisesta.

Tarkastuksella todettiin myös, että betoninkuljetussäiliöiden pesuvedet johdetaan ulkoaltaan kautta sisätiloissa sijaitseviin selkeytysaltaisiin. Selkeytetty pesuvesi käytetään betonintuotantoprosessissa, eikä pesuvesiä johdeta viemäriin. Hulevesiä ei johdeta mereen, vaan hiekanerottimena toimivan pihakaivon kautta jätevesiviemäriin. Pihakaivo tyhjennetään noin kerran kuukaudessa.

Sementtisiilojen pölynsuodattimien kunto tarkastetaan kerran kuukaudessa. Suodattimet vaihdetaan vuoden välein. Ulkopuolinen puhtaanapitourakoitsija puhdistaa pihan kerran viikossa.

Betonin valmistuksessa ei käytetä lentotuhkaa. Ulkoaltaan liete, jonka määrä on noin kauha/päivä, kuivataan laitosalueella, minkä jälkeen se viedään Rudus Oy:n betonijätteen vastaanottopaikkaan. Sisäaltaiden liete viedään suoraan Rudus Oy:lle.

Ympäristölautakunnan ratkaisu

Ympäristölautakunta päättää myöntää Betset Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan valmisbetonitehtaalle Viikissä osoitteessa Viikintie 3 hakijan antamien selvitysten mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin:

Pölyntorjunta

  1. Pölyävien aineiden käsittely on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei pölyä leviä ympäristöön. Mikäli sideainesiilojen pölynsuodatin rikkoutuu tai käy muutoin toimintakyvyttömäksi, pölyävä työvaihe on keskeytettävä välittömästi ja vika korjattava ennen toiminnan jatkamista. (YSL 52 §)
  2. Liikenteen aiheuttama pölyäminen on estettävä esimerkiksi kastelemalla ja pitämällä laitosalueen ajoväylät puhtaana lietteestä ja muusta hienoaineksesta. Betoniaseman vaikutuspiirissä olevat katualueet on pidettävä mahdollisimman puhtaina laitokselta kulkeutuvasta hienoaineksesta pölyhaittojen estämiseksi. Koneellisen puhtaanapitotyön aiheuttama pölyäminen on estettävä kostuttamalla puhdistettava alue. (YSL 52 §)
  3. Polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointi- ja käsittelypaikkojen on oltava päällystetty tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella. Nestemäiset vaaralliset kemikaalit ja vaaralliset jätteet on sijoitettava tiiviille, varastoitavia kemikaaleja kestävälle alustalle allastettuna. Suoja-allas on mitoitettava vähintään suurimman varastoitavan säiliön tilavuuden mukaan. (YSL16 § ja 52 §)
  4. Betoninkuljetusautojen säiliöiden pesuvesien kulkeutuminen selkeytysaltaista piha-alueelle tai maastoon tulee estää. Jätevesien johtaminen vesihuoltolaitoksen viemäriin on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu haittoja viemäriverkostolle. Jätevesien johtamisessa viemäriin tulee noudattaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän kanssa tehtyä teollisuusjätevesisopimusta. (YSL 52 §)
  5. Jos hulevesiä johdetaan maastoon, on ne ennen maastoon johtamista käsiteltävä siten, ettei vesien johtamisesta aiheudu vastaanottavan vesiuoman liettymistä tai uoman vedenlaadun heikkenemistä. (YSL 52 §) 
  6. Betonilietettä ja jätebetonia saa sijoittaa vain paikkoihin, joilla on ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa niiden sijoittamiseksi tai muihin toimivaltaisen ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymiin paikkoihin. (YSL 52 §)
  7. Öljynerottimen toimivuus tulee tarkastaa säännöllisesti. Erottimeen kertynyt sakka ja öljyinen pintaosa tulee poistaa tarpeen mukaan ja käsitellä vaarallisena jätteenä. Tarkastuksista ja tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. (YSL 52 ja 58 §)
  8. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on lajiteltava omiin astioihinsa, joiden tulee olla tiiviitä ja asianmukaisesti merkittyjä. Vaaralliset jätteet on säilytettävä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Vaaralliset jätteet on toimitettava sellaiselle yritykselle, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Vaarallisten jätteiden määristä, toimituskohteista ja kuljetuksen suorittajista on laadittava jätelain 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat, joiden tulee olla tarvittaessa lupaviranomaisen tarkastettavissa. Siirtoasiakirjat on säilytettävä kolme vuotta. (YSL 52, 58, 62 ja JL13, 15, 29, 121 - 122 §)
  9. Betonitehtaan toiminnasta on pidettävä kirjaa ainakin seuraavista asioista: tuotantomäärät, käytettyjen raaka-aineiden määrät, polttoaineiden ja muiden ympäristölle vaarallisten kemikaalien lajit sekä kulutus- ja varastointimäärät, toiminta-ajat (eriteltynä yötyöt), laitoksen arvioidut tai mitatut päästöt, tuotannossa syntyneiden jätteiden määrä ja toimituskohteet, tiedot suoritetuista tarkastuksista ja huoltotoimenpiteistä sekä tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä häiriötilanteista (häiriön syy, kestoaika ja korjaustoimenpiteet).

    Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 52 §)
  10. Betonitehtaan toiminnasta on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle edellistä vuotta koskeva raportti, joka on yhteenveto tehtaan toimintaa koskevan kirjanpidon tiedoista. (YSL 52 §)
  11. Sellaisesta poikkeuksellisesta tilanteesta, josta aiheutuu melua tai muita päästöjä tai syntyy jätettä siten, että se voi aiheuttaa välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai se aiheuttaa jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa, on välittömästi ilmoitettava Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. (YSL 52 §, 170 §)
  12. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

    Toiminnan päätyttyä laitosalue ja sen ympäristö on siivottava ja puhdistettava sekä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se toiminnan päättymisen jälkeen aiheuta terveyshaittaa tai muuta merkittävää maaperän ja ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

    Toiminnan loppuessa ympäristökeskukselle on esitettävä selvitys tontin ja sen ympäristön jälkihoidosta ja kunnostustarpeesta. Selvityksen perusteella ympäristölautakunta voi antaa määräyksiä tontin kunnostamisesta. Lopettamisesta on kolme kuukautta aikaisemmin ilmoitettava kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. (YSL 52, 62, 94, 170 §)

Perustelut

Yleisperustelut

Betoniaseman sijoittaminen lupahakemuksessa annettujen selvitysten sekä lupamääräysten mukaisesti täyttää toiminnan ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset. Tällöin toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, pohjaveden tai maaperän pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, roskaantumista, maiseman rumentumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminnanharjoittajalla on toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioiden käytettävissä riittävä asiantuntemus.

Ympäristölautakunta toteaa Viikki-Seura ry:n ja Pihlajisto-Viikinmäki asukasyhdistys PNV:n muistutuksessa esitetyistä vaatimuksista, että ne on otettu huomioon lupamääräyksissä 1, 2, 4, 5, 9, 10 ja 11. Lisäksi ympäristölautakunta toteaa, että tämä lupa koskee vain betoniasemaa, eikä siinä oteta huomioon muiden alueella toimivien yritysten vaikutuksia ympäristöön. Betoniaseman toiminnasta ei valu kiviainesta luontoon.

  1. Pölyntorjuntaa koskevat määräykset ovat tarpeen pölystä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.
  2. Liikenteen pölyntorjuntaa koskevat määräykset ovat tarpeen pölystä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräystä annettaessa on otettu huomioon myös se, mitä on säädetty pölyntorjunnasta Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä (22 §).
  3. Tiivis, vaarallisia kemikaaleja kestävä alusta ja allastus ehkäisevät ja rajoittavat kemikaalivuodoista aiheutuvaa ympäristön pilaantumista. Määräystä annettaessa on otettu huomioon myös se, mitä on säädetty kemikaalien käsittelystä Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä (10 §).
  4. Betonikuljetusautojen säiliöiden pesussa syntyvät vedet ovat jätevesiä, joita ei saa päästää ojiin tai maastoon. Viemäriin johdettavien jätevesien riittävä esikäsittely on tarpeen ympäristön pilaantumisen estämiseksi.
  5. Maastoon johdettavien hulevesien riittävä esikäsittely on tarpeen ympäristön pilaantumisen estämiseksi.
     
  6. Betonilietteen ja jätebetonin sijoittamista koskeva määräys on tarpeen jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta.
  7. Öljynerottimen toimivuus ja mahdollisten viemäripäästöjen ennaltaehkäisy edellyttää erottimen säännöllistä tarkkailua ja huoltoa. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet on kerättävä ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. Kirjanpito on tarpeen valvonnan kannalta.
  8. Vaaralliset jätteet on kerättävä ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista. Valvonta edellyttää kirjanpitoa kiinteistöllä syntyvistä vaarallisista jätteistä ja niiden käsittelystä.
  9. Kirjanpito on tarpeen toiminnan valvontaa varten.
  10. Raportointi on tarpeen toiminnan valvontaa varten. Raportoinnin perusteella arvioidaan tarvetta ympäristöluvan tai lupamääräysten muuttamiseksi.
  11. Lupaviranomaiselle on välittömästi ilmoitettava tapahtuneesta poikkeuksellisesta tilanteesta, jotta viranomainen voi välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.
  12. Tiedot ovat tarpeen mahdollisten ympäristön pilaantumisen estämistä tai jätehuoltoa koskevien määräysten antamiseksi. Määräys alueen ja sen ympäristön puhdistamisesta on tarpeen, jotta toiminnasta aiheutuneet päästöt tai jätteet eivät laitoksen toiminnan päättymisen jälkeen aiheuta terveyshaittaa tai muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Päätös annetaan julkipanon jälkeen 22.2.2017. Päätös on voimassa toistaiseksi.

Jos asetuksella annetaan lupaan sisältyviä määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Ympäristölautakunta voi muuttaa lupapäätöstä, jos toiminnasta aiheutuva vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta tai jos toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulaissa tarkoitettu kielletty seuraus tai jos parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti enemmän ilman kohtuuttomia kustannuksia tai jos olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet tai jos se on tarpeen Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen täytäntöön panemiseksi annettujen säädösten noudattamiseksi. (YSL 89 §)

Ympäristölautakunta voi peruuttaa luvan, jos hakija on antanut virheellisiä tietoja, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet luvan myöntämisen edellytyksiin tai jos lupamääräyksiä rikotaan toistuvasti valvontaviranomaisen kirjallisesta huomautuksesta huolimatta siten, että toiminnasta aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jos toiminnan jatkamisen edellytyksiä ei saada täytetyksi lupaa muuttamalla. (YSL 93 §)

Päätöksen täytäntöönpano

Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päättymisen jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 16, 17, 27, 29, 34, 48, 49, 52, 58 - 62, 70, 71, 83 - 85, 87, 89, 93, 94, 170, 172, 190, 198 ja 205 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 6, 8, 11, 13 - 15, 20 §

Jätelaki (646/ 2011) 72, 73, 94, 118, 121, 122 ja 124 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 24 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston päätös melun ohjearvoista (993/1992) 2 §

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ympäristölautakunnan 19.5.2015 (209 §) hyväksymän taksan mukainen hakemuksen käsittelymaksu on 4410,00 euroa. (205 §)

HL 51 §:n perusteella korjattu käsittelymaksun suuruus, PM 24.3.2017

Ympäristölautakunnan 19.5.2015 (209 §) hyväksymän taksan mukainen hakemuksen käsittelymaksu on 2720,00 euroa. (205 §)

Lasku toimitetaan erikseen Helsingin kaupungin Taloushallintopalveluliikelaitoksesta.

Lupapäätöksestä tiedottaminen

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin ilmoitustaululla.

Muutoksenhaku

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika päättyy 24.3.2017. Valitusosoitus on liitteenä.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Päätös tullut nähtäväksi 22.02.2017

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • se, jonka oikeutta tai etua päätös saattaa koskea
  • rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
  • toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
  • elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
  • muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen

Valitusviranomainen on Vaasan hallinto-oikeus.

Vaasan hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
Vaasan hallinto-oikeus
 
PL 204
 
65101 VAASA
Faksinumero:
029 56 42760
Käyntiosoite:
Korsholmanpuistikko 43
 
65100 VAASA
Puhelinnumero:
029 56 42780

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon asiointiosoitteet ovat seuraavat:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
Ympäristölautakunta
 
Helsingin kaupungin kirjaamo
 
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700
 

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15-16.00.

Esittelijä

Nimi
Päivi Kippo-Edlund

Titteli
Ympäristönsuojelupäällikkö

Lisätietojen antaja

Nimi
Kirsi Järvisalo

Titteli
Vs. ympäristötarkastaja