Poikkeamishakemus (Laajasalo, Furuvikintie 5)
Poikkeamishakemus (Laajasalo, Furuvikintie 5)
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä Helsingin kaupungin tilakeskuksen asemakaavaa nro 11904 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista:
- alueen käyttötarkoituksesta siten, että lähivirkistysalueella sallitaan asuminen
- suojeltavan rakennuksen pihapiiriä koskevasta määräyksestä rakennusten käyttötarkoitus yhdistys- tms. julkiseen tai puolijulkiseen toimintaan (piha-2) osalta siten, että pihapiirissä olevia 110 k-m² ja 300 k-m² laajuisia rakennuksia saa käyttää myös asumiseen ja 80 k-m² laajuista talousrakennusta asumista palvelevana tilana
- määräyksestä, jonka mukaan alueella saa olla asunto vain kiinteistön hoidolle tai toiminnalle tarpeellista henkilöä varten.
Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:
- Kattamattomia autopaikkoja saa osoittaa maantasoon pihapiiriin vähintään 1 ap / asunto ja lisäksi 1 ap / asunto auton tilapäistä säilyttämistä varten.
- Piha-2 kaavamerkintää tulee noudattaa siltä osin kuin siitä ei ole sallittu poikettavan.
- Ajoyhteys tontille tulee johtaa Furuvikintieltä.
- Rakennusten ja pihapiirin korjaus- ja muutostöiden suunnittelu tulee tehdä yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Rakennuslupahakemuksen yhteydessä tulee esittää rakennushistoriallinen selvitys.
Muilta osin noudatetaan asemakaavan nro 11904 määräyksiä ja merkintöjä.
Hakija
Helsingin kaupungin tilakeskus (jättöpäivämäärä 11.2.2015)
Rakennuspaikka
Määräala 49. kaupunginosan (Laajasalo, Hevossalmi) Furuvik-nimisen tilan RN:o 1:937 alueesta, osoite Furuvikintie 5, siten kuin liitteessä 8 on osoitettu.
Hakemus
110 k-m² ja 300 k-m² laajuisten kokoontumisrakennusten pysyvä käyttötarkoituksien laajentaminen myös ympärivuotiseen asumiskäyttöön ja yhden 80 k-m²:n laajuisen talousrakennuksen pysyvä käyttötarkoituksen muuttaminen asumista palvelevia tiloja sisältävään käyttöön, poiketen asemakaavan mukaisesta alueen käyttötarkoituksesta lähivirkistysalue, joka on varattu kunnan tarpeisiin (VL/k) sekä määräyksestä suojeltavan rakennuksen pihapiiri (piha-2), jolla olevia rakennuksia saa käyttää yhdistys- tms. julkiseen tai puolijulkiseen toimintaan sekä määräyksestä että alueella saa olla asunto vain kiinteistön hoidolle tai toiminnalle tarpeellista henkilöä varten.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tavoitteena on varmistaa rakennusten säilyminen ja ylläpito, rakennusten saattamisessa pysyvään käyttöön, koska kaupungin hallintokunnilla ei ole kyetty osoittamaan asemakaavan mukaista käyttöä. Parhaiten ylläpidon katsotaan toteutuvan myymällä rakennukset nykykunnossaan ostajalle, joka peruskorjaisi ne omaan käyttöönsä. Myyntiedellytykset ovat paremmat jos rakennuksia voidaan käyttää myös asumiseen.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 19.5.2010 hyväksytty asemakaava nro 11904. Asemakaavan mukaan
- alue on lähivirkistysaluetta, joka on varattu kunnan tarpeisiin (VL/k).
- Katuosoitteessa Furuvikintie 5 olevat rakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti ja ympäristön kannalta arvokkaita rakennuksia (sr-2), eikä niitä tai niiden osia saa purkaa. Korjaustoimenpiteiden tulee tapahtua rakennuksen ominaispiirteitä ja historiallista arvoa kunnioittavalla tavalla.
- Suojeltavan rakennuksen pihapiirissä (piha-2) rakennuksia saa käyttää yhdistys- tms. julkiseen tai puolijulkiseen toimintaan. Pihapiiri on huvila-aluetta, jolla alkuperäisen puutarhasommitelman maisemallinen tilarakenne, näkymät, hedelmätarha, polut, muut rakenteet ja kasvillisuus on säilytettävä tai palautettava alkuperäisen suunnitelman pohjalta. Alueen kunnostussuunnitelman tulee pohjautua ympäristöhistorialliseen selvitykseen. Aluetta ei saa aidata. Uimarannan rajan saa kuitenkin osoittaa tavalla joka ei riko puutarhasommitelmaa.
- Alueella saa olla asunto kiinteistön hoidolle tai toiminnalle tarpeellista henkilöä varten.
- Katuosoitteeseen Furuvikintie 5 johtaa luoteesta Keulakuvantieltä noin 300 metriä pitkää puiston läpi jalankululle ja pyöräilylle varattu likimääräinen alueen osa (~pp/t~) Furuvikintie, jolla kiinteistölle ajo on sallittu. Alueelle saa sijoittaa yhdyskuntateknisen huollon johtoja.
- Rakennusryhmän pohjoispuolella on itä–länsi-suuntainen jalankululle ja pyöräilylle varattu likimääräinen alueen osa (~pp~) Furuvikinpolku.
- Rakennusryhmän pihapiirin länsipuolella on ulkoilupolku (~ul-1~), joka johtaa eteläpuolelle uimaranta-alueelle (VV/k/s), joka on varattu kunnan tarpeisiin.
- Jätevesien käsittelyssä noudatetaan valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (N:o 542/2003).
- Asemakaava-alueelle ei saa rakentaa rakennusjärjestyksen 22 §:n tarkoittamia piharakennelmia.
Asemakaavassa Villa Furuvikille on rajattu pihapiiri suojelumerkinnöin niin, että ranta on yleistä uimaranta-aluetta. Suojelumääräyksillä pyritään Villa Furuhjelmin tontin, Villa Furuvikin pihapiirin ja uimaranta-alueen puutarhahistoriallisesti arvokkaan huvilapuutarhan ominaispiirteiden säilyttämiseen ja vahvistamiseen.
Alue Laajasalon eteläosassa Hevossalmen rannassa on nykyään mäntyvaltaista karua kalliometsää, osin rehevämpiä lehtomaisia alueita ja rantalepikkoa, rantakallioita ja Villa Furuvikin kohdalla on yleinen hiekkaranta. Villa Furuvikin ja naapurihuvilan Villa Furuhjelmin palstoille on aikanaan toteutettu Paul Olssonin toimistossa 1940-luvulla laadittu molempia palstoja yhdistävä puutarhasuunnitelma. Puutarhan rakenteita ja kasvillisuutta on kohtalaisen hyvin säilynyt alueella. Rinteeseen pengerretty tenniskenttä on osittain metsittynyt. Furuvikintie, Furuvikinpolku ja Kallioniementie ovat luonteeltaan ulkoiluteitä, joilla on ajoliikennettä niiden varrella oleville kiinteistöille. Yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä on ainoastaan Keulakuvantien ja Purjetuulenkujan varren kiinteistöt, eikä verkostoa ole suunniteltu laajennettavaksi puistoalueelle. Villa Furuvikin päärakennus on alun perin suunniteltu huvilaksi ympärivuotiseen käyttöön ja pienempi asuinrakennus huvilavahtia varten. Vuonna 1884 valmistuneiden rakennusten rakennuttajana toimi Enok Furuhjelm ja arkkitehtina Karl August Wrede. Päärakennuksen ensimmäisen ja toisen kerroksen välille on tehty sisäinen porras vuonna 2002. Rakennukset ovat olleet Helsingin kaupungin omistuksessa vuodesta 1991, ollen vuokrattuna yhdistyksille ja edelleen mm. kokous- ja juhlatilaisuuksiin.
Osallisten kuuleminen
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (2.5.2016). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle ja koska tontti sijaitsee laajalla puistoalueella, kauempana Jollaksen ja Hevossalmen asutuksesta.
Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kiinteistövirastolta, kaupunginmuseolta, rakennusvirastolta, liikuntavirastolta, ympäristökeskukselta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:ltä, Helen Sähköverkko Oy:ltä ja Helen Oy:ltä.
Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (23.5.2016), että rakennuksen korjaustöiden hankesuunnittelu tulee tehdä yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Korjaustyöt on suunniteltava ja toteutettava rakennusten ehdoilla, jotta niin rakennusten alkuperäinen ilme kuin rakennusfysikaalinen toiminta saadaan säilytettyä. Pääsuunnittelijalla tulee olla kokemusta vanhojen hirsirakennusten korjaamisesta.
Vastine
Poikkeamispäätöksen ehdoksi on lisätty vaatimus rakennusten luvanvaraisten korjaus- tai muutostöiden suunnittelusta yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon ja rakennusvalvontaviraston kanssa.
Ympäristökeskus toteaa lausunnossaan (19.5.2016), että kuntokartoituksen perusteella rakennukset ovat huonossa kunnossa ja vaativat perusteellisia korjaustöitä. Siten korjausrakentamisessa tulee suojeluarvojen turvaamisen lisäksi varmistaa, että rakennukset täyttävät muutoksen jälkeen asumisterveydelliset vaatimukset. Alueen pohjoispuolella sijaitsee Jollaksen rämeen luonnonsuojelualue. Ympäristökeskuksen mielestä poikkeamispäätöshakemuksen mukainen käyttötarkoituksen muutos ei todennäköisesti heikennä luonnonsuojelualueen tilaa.
Vastine
Rakennuksen tai rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista koskevassa luvanvaraisessa menettelyssä tulee esittää rakennusvalvontaviranomaiselle asiakirjat, joiden perusteella rakennukset täyttävät muutoksen jälkeen asumisen kannalta terveelliset ja turvalliset vaatimukset. Rakennuspaikka eli rakennusten pihapiiri on määritelty siten, että se ei heikennä luonnonsuojelualueen tilaa.
Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska arvorakennukset ja niiden pihapiirin säilymisen edellytykset paranevat käyttötarkoituksen muuttuessa myös ympärivuotisen käytön sallivaksi. Rakennuspaikan sisältäessä ainoastaan rakennusten pihapiirin, alueelle voidaan katsoa jäävän riittävä määrä lähivirkistysaluetta. Poikkeamishakemuksen hyväksyminen ei myöskään aiheuta muutosta uimarannan yleiseen käyttöön. Rakennuspaikka ei ulotu uimarantaan, vaan rakennuspaikan ja rantaviivan väliin jää 25 metrin levyinen alue, joka turvaa alueen yleisen käytön.
Rakennusten suojelun toteutumisen edellytykset korjaus- tai muutostöissä on turvattu poikkeamispäätökseen liitetyllä ehdolla, että suunnittelu tulee tehdä yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon ja rakennusvalvontaviraston kanssa. Mahdolliset rakennusten korjaus- ja muutostyöt on suunniteltava ja toteutettava rakennusten ehdoilla, jotta rakennusten alkuperäinen ilme ja rakennusfysikaalinen toiminta saadaan säilytettyä. Rakennuslupahakemuksen yhteydessä tulee esittää rakennushistoriallinen selvitys. Pääsuunnittelijalla tulee olla rakennusvalvontaviraston hyväksymä pätevyys ja kokemus.
Suojeltavien rakennusten pihapiiri (piha2) kaavamerkinnässä asetetut velvoitteet piha-alueen osalta jätetään voimaan. Näin turvataan luonnonympäristön arvojen säilyminen. Myös jätevesien käsittelyä koskevaa ehtoa tulee noudattaa. Kiinteistölle ajo on tarkoituksenmukaista johtaa Furuvikintieltä, koska kaavassa kiinteistölle ajo on sallittu nimenomaisesti tältä tieltä. Kattamattomia autopaikkoja saa osoittaa maantasoon pihapiiriin vähintään 1 ap / asunto ja lisäksi 1 ap / asunto auton tilapäistä säilyttämistä varten.
Poikkeamisen erityinen syy on tilanteen muuttuminen asemakaavan laatimisen jälkeen, olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö ja hyödyntäminen sekä suojelutavoitteiden edistäminen.
Haettu toimenpide ei aiheuta päätöksessä asetetuin ehdoin haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173, 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 § kohta 19a
Rakennusvalvontataksa 2016, 8 §
Maksu
1 500 euroa
Voimassaolo- ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä 30.1.2017, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää.
Kuulutusteksti kirjaamoon.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 23.5.2016
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon kannanottoa Laajasalossa osoitteessa Furuvikintie 5 sijaitsevan kiinteistön poikkeamispäätöshakemuksesta. Kaupunginmuseo on tutustunut hakemuksen liitteenä olevaan materiaaliin, jonka on laatinut tilakeskuksen toimeksiannosta arkkitehti Mikko Soimakallio / Arkkitehtuuritoimisto Kari Ristola Oy.
Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 2010 ja kaikki kolme rakennusta on suojeltu merkinnällä sr-2 ”Kulttuurihistoriallisesti ja ympäristön kannalta arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa. Korjaustoimenpiteiden tulee tapahtua rakennuksen ominaispiirteitä ja historiallista arvoa kunnioittavalla tavalla.” Lisäksi kaavassa määrätään ”Tällä samalla asemakaava-alueelle ei saa rakentaa rakennusjärjestyksen 22§ tarkoittamia piharakennelmia.”
Rakennukset sijaitsevat lähivirkistysalueella, asemakaavassa VL/k. Lisäksi tontti rajoittuu uimaranta-alueeseen VV/k/s. Suojeltujen rakennusten pihapiiri on asemakaavassa esitetty merkinnällä piha-2 ”Suojeltavan rakennuksen pihapiiri, jolla olevia rakennuksia saa käyttää yhdistys tms. julkiseen tai puolijulkiseen toimintaan. Huvila-alue, jolla alkuperäisen puutarhasommitelman maisemallinen tilarakenne, näkymät, hedelmätarha, polut ja muut rakenteet ja kasvillisuus on säilytettävä tai palautettava alkuperäisen suunnitelman pohjalta. Alueen kunnostussuunnitelman tulee pohjautua ympäristöhistoriallisen selvitykseen. Aluetta ei saa aidata. Uimarannan rajan saa kuitenkin osoittaa tavalla, joka ei riko puutarhasommitelmaa.”
Nyt lausunnolla olevassa poikkeamispäätöshakemuksessa haetaan lupaa tontin käyttötarkoitusta koskevasta asemakaavamääräyksestä poikkeamiseen siten, että pääasiallisena käyttötarkoituksena olisi nykyisen lisäksi myös vakinainen asuminen.
Vuonna 1884 valmistuneen huvilan ja muiden rakennusten rakennuttajana toimi Enok Furuhjelm ja arkkitehtina Karl August Wrede. Rakennukset ovat olleet alkuperäisen rakennuttajan, Furuhjelmin suvun omistuksessa 1930-luvulle saakka. Helsingin kaupungin omistuksessa kiinteistökokonaisuus on ollut vuodesta 1991 ja se on myös kunnostettu kaupungin toimesta. Tällä hetkellä vuokralaisena toimii Helsinki-Tallinna-seura.
Helsingin kaupunginmuseo on julkaisussaan Laajasalon ennen vuotta 1940 käyttöön otetut rakennukset arvottanut päärakennusta seuraavasti: ”Rakennuksen arkkitehtuuri on harkittua ja viimeisteltyä. Rakennukseen liittyy paikallishistoriallisia arvoja. Rakennus on säilynyt osin hyvin alkuperäisessä asussaan tai tehdyt muutokset on onnistuneesti sopeutettu olemassa olevaan rakennukseen.”
Tontilla nyt olevista rakennuksista on laadittu Wise Group Finland Oy:n Kiinteistön kuntoarvio ja PTS vuonna 2014. Sen mukaan rakennukset ovat pääosin peruskorjauksen tarpeessa.
Rakennuksen korjaustöiden hankesuunnittelu tulee tehdä yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Korjaustyöt on suunniteltava ja toteutettava rakennusten ehdoilla, jotta niin rakennusten alkuperäinen ilme kuin rakennusfysikaalinen toiminta saadaan säilytettyä. Pääsuunnittelijalla tulee olla kokemusta vanhojen hirsirakennusten korjaamisesta.
Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa esitettyyn poikkeamislupahakemukseen.
Lisätiedot
Jaana Perttilä, konservaattori, puhelin: +358 9 310 36503
Päätös tullut nähtäväksi 27.01.2017
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 8, 11 ja 12 §:t.
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
- muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | 09 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13701 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 8 (Maksun osalta), 11 (Maksun osalta) ja 12 (Maksun osalta) §:t.
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.