Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon Vihreän valtuustoryhmän ryhmäaloitteesta viisivuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistumisen lisäämisestä ja koulutuspolun jatkumon vahvistamisesta:

Ryhmäaloitteessaan Vihreä valtuustoryhmä esittää, että

1. Helsingin kaupunki osoittaa jokaiselle lapselle varhaiskasvatuspaikan sinä vuonna, kun lapsi täyttää viisi vuotta.
2. Huoltajia kontaktoidaan aktiivisesti, ja mikäli perhe ei ota paikkaa vastaan, tästä pyydetään erillinen ilmoitus, jotta voidaan varmistaa tietoisuus oikeudesta ja tuen mahdollisuuksista.
3. Kaupunki lisää paikallisiin varhaiskasvatus-, esiopetus- ja perusopetussuunnitelmiin linjaukset viskari–
   eskari–alkuopetus-jatkumon vahvistamisesta ja jaetun asiantuntijuuden toimintamalleista.
4. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala valmistelee esimerkkejä alueista, joilla palveluverkon kehittämisessä voidaan pilotoida tai laajentaa 5–8-vuotiaiden eheitä koulupolkuja osana päiväkoti- ja kouluverkkoa.

Varhaiskasvatuspaikan osoittaminen lapsen täyttäessä viisi vuotta ja huoltajien aktiivinen kontaktointi

Helsingissä on panostettu viisivuotiaiden varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseen päättämällä maksuttomasta viisivuotiaiden varhaiskasvatuksesta (4 h/päivä) vuonna 2018. Maksuttomuus on lisännyt osallistumisastetta, joka on Helsingissä viisivuotiaiden osalta nyt 95 prosenttia. Viime vuosien aikana ei osallistumisasteessa ole tapahtunut muutoksia. Viisivuotiaiden alueelliset erot ovat suhteellisen pieniä, ja osuudet vaihtelevat 90–100 prosentin välillä. Lukumääräisesti varhaiskasvatuksen ulkopuolella olevien viisivuotiaiden määrä vaihtelee peruspiireittäin 1-26 lapsen välillä. Eniten viisivuotiaita on varhaiskasvatuksen ulkopuolella Mellunkylässä, Vuosaaressa, Kampinmalmilla ja Kaarelassa (23-26 lasta). Vieraskielisten lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen viisivuotiaana on kotimaankielisiä vähäisempää.

Viisivuotiaille sovelletaan varhaiskasvatuslakia ja esiopetuksessa kuusivuotiaille perusopetuslakia. Varhaiskasvatuslaissa ei säädetä velvollisuudesta osallistua varhaiskasvatukseen toisin kuin esiopetuksesta, josta säädetään perusopetuslaissa. Varhaiskasvatuslain mukaan (luku 4, 17 §) lapsen vanhemman tai muun huoltajan, joka haluaa lapselle kunnan järjestämän varhaiskasvatuspaikan, on tehtävä sitä koskeva hakemus viimeistään neljä kuukautta ennen kuin lapsi tarvitsee paikan.

Kunta voi osoittaa lapselle varhaiskasvatuspaikan ilman huoltajan hakemusta, minkä huoltaja voi hyväksyä tai hylätä. Hyväksymällä osoitetun paikan huoltajan voidaan tulkita hakeneen varhaiskasvatuspaikkaa. Varhaiskasvatuspaikan osoittamista koskeva menettely tulisi viestiä huoltajalle erityisen selkeästi, jotta huoltajalle ei synny käsitystä siitä, että kyse olisi velvoittavasta järjestelystä varhaiskasvatuslain näkökulmasta. Lisäksi osoittamisprosessin tulee toimia siten, että jos osoittamiseen ei vastata, varhaiskasvatuspäätöstä ei voida tehdä huoltajan passiivisuuden perusteella. Huoltajalla ei ole velvollisuutta antaa erillistä ilmoitusta, jos perhe ei ota varhaiskasvatuspaikkaa vastaan.

Varhaiskasvatuspaikan osoittaminen kaikille viisivuotiaille ilman hakemusta vaikuttaisi palvelun suunnitteluun, sijoittamiseen, järjestelmiin sekä resursointiin ja edellyttäisi siksi tarkempaa selvitystä seuraavista asioista:

• Asiakastietojärjestelmän edellyttämien toiminnallisuusmuutosten toteutusaikataulu ja kustannukset
• Toimintamalli niiden 5-vuotiaiden helsinkiläisten tunnistamiseksi, jotka eivät ole varhaiskasvatuksessa Helsingissä tai muissa kunnissa
• Keinot huoltajien tietoisuuden lisäämiseksi lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen
• Viestintä varhaiskasvatuspaikkapäätöksestä ja huoltajien tietoisuuden varmistaminen varhaiskasvatuspaikan vastaanottamisen vapaaehtoisuudesta
• Vaikutukset palveluohjaukseen ja palveluohjauksen työmäärään
• Vaikutukset palveluverkkoon, tiloihin ja henkilöstöön varautumisessa

Paikallisiin varhaiskasvatus-, esiopetus- ja perusopetussuunnitelmiin lisätään linjaukset viskari–eskari–alkuopetus–jatkumon vahvistamisesta ja jaetun asiantuntijuuden toimintamalleista

Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet kaikilla oppiasteilla painottavat siirtymien ja yhteistyön merkitystä. Esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmat on päivitetty keväällä 2025 perusopetuslain päivityksen yhteydessä. Siirtymät ja yhdessä oppiminen on kirjattu opetussuunnitelmiin palvelukokonaisuuksien tiiviinä yhteistyönä. Varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään kevään 2026 aikana ja suunnitelmaa konkretisoidaan ja tarkennetaan kokonaisuudessaan.

Jaettua asiantuntijuutta on päivitetty yhteistyöryhmässä, johon kuului päiväkodin johtajia, rehtoreita, esi- ja alkuopettajia sekä asiantuntijoita. Päivitetty suunnitelmapohja on otettu käyttöön syksyllä 2025 ja sen käyttöönottoon ja sisältöihin on järjestetty koulutusta esi- ja perusopetuksen opettajille ja erityisopettajille. Esi- ja perusopetuksen opettajille järjestetään yhdessä oppimiseen liittyviä alueellisia tapaamisia lukuvuosittain. Näissä tapaamissa on syvennytty esi- ja perusopetusopetuksen opetussuunnitelmien yhteisiin sisältöihin ja teemoihin sekä tarjottu koulutusta opettajille. Alueellisilla tapaamisilla voidaan vahvistaa esi- ja alkuopettajien osaamista keskeisissä opetussuunnitelmien ja strategian teemoissa.

Sujuviin siirtymiin on tuotettu tukimateriaali Oikeus Oppia -kehittämishankkeessa 2022–2024. Nämä materiaalit kattavat jatkumot varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen alkuopetukseen. Kaikille sujuva siirtymä -materiaalit ovat toimineet pohjana myös yhdessä oppimisen materiaalien päivityksessä ja niistä on haettu toimivia käytänteitä opetussuunnitelmakirjauksiin.

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on käytössä opettajaverkostoja, joiden jäsenet toimivat alueillaan aktiivisessa roolissa muutoksen edistämisessä ja opetussuunnitelmien sisältöjen avaamisen apuna. Perusopetuksen kehittäjäopettajilla ja asiantuntijaopettajilla on vastaava rooli perusopetuksessa.

Esimerkkejä alueista, joilla palveluverkon kehittämisessä voidaan pilotoida tai laajentaa 5–8-vuotiaiden eheitä koulupolkuja osana päiväkoti- ja kouluverkkoa

Helsingissä suomenkielistä varhaiskasvatusta ja perusopetusta suunnitellaan Kasvatus- ja koulutuslautakunnan 3.3.2020 tekemän päätöksen mukaisesti yhtenä kokonaisuutena (HEL 2020-001225) Helsingin kaupunkistrategian 2025–2029 mukaisesti lähipalveluna. Palveluverkon kehittämisessä on huomioitu strategiassa esitetty tavoite nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta etenkin muuta kuin suomea tai ruotsia kotonaan puhuvien lasten osalta.

Esi- ja perusopetuksen oppilaaksiottoalueiden muutokset suunnitellaan ja viedään päätökseen kokonaisuuksina. Valmistelu tehdään entistä vahvemmin varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen kokonaisuutena. Varhaiskasvatus suunnitellaan väestöennusteen mukaan, ottaen huomioon alueen osallistumisasteen kehitys. Samalla varmistetaan esiopetuspaikat alueille ja tuetut siirtymät lapsille.

Koko kaupungissa suomenkielistä esiopetusta järjestetään noin 40 koulun yhteydessä. Ruotsinkielinen esiopetus järjestetään suurimmaksi osaksi koulujen yhteydessä. Uusissa kouluhankkeissa on pääsääntöisesti tilat myös esiopetukselle. Esi- ja alkuopetuksen tilat suunnitellaan toimimaan kokonaisuutena koulun ja päiväkodin nivelkohdassa.

Toiminnan järjestäminen viisi–kahdeksanvuotiaiden osalta kokonaisuutena vaatii ainakin seuraavien asioiden selvittelyä, jotta asiassa päästään käytännössä vahvemmin etenemään: rakennusten käyttötarkoitusten ja rakennuslupavaatimusten tarkastelua. Nykyisillä säännöksillä esiopetus voidaan järjestää koulutiloissa, mutta tätä nuorempien käytössä olevien tilojen tulee olla rakennusluvan näkökulmasta päiväkoteja. Uusien toimintaperiaatteiden luominen viisi–kahdeksanvuotiaiden lasten tilojen käytölle joustavammin tukisi sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Joustava mahdollisuus käyttää tiloja parantaisi sekä lasten yhtenäisen opinpolun järjestämistä että tilojen yhteiskäyttöä. Samoin lainsäädännön katsominen yhteen siten, että esimerkiksi viisi- ja kuusivuotiaiden yhteiset ryhmät olisivat mahdollisia järjestää helpommin. Tällä hetkellä ikäryhmillä on taustalla eri lainsäädäntö ja toimintaa ohjaavat kasvatuksen ja opetuksen suunnitelmat.

Palveluverkon kehittämisessä viisi–kahdeksanvuotiaiden eheiden varhaiskasvatus-esiopetus-koulupolkujen pilotointi on kannatettava asia. Pilotoinnin toteuttaminen vaatisi asiaan resursointia ja edellä kuvattujen asioiden tarkempaa selvitystä.

Yhteenveto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä viisivuotiaiden varhaiskasvatuksen osallistumisen nostamista sekä koulutuspolun jatkumon vahvistamista.

Kaupunginhallitus on pyytänyt 26.6.2026 mennessä kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausuntoa Vihreän valtuustoryhmän ryhmäaloitteesta viisivuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistumisen nostamiseksi sekä koulutuspolun jatkumon vahvistamiseksi. Aloitteessa esitetään, että

1. Helsingin kaupunki osoittaa jokaiselle lapselle varhaiskasvatuspaikan sinä vuonna, kun lapsi täyttää viisi vuotta.
2. Huoltajia kontaktoidaan aktiivisesti, ja mikäli perhe ei ota paikkaa vastaan, tästä pyydetään erillinen ilmoitus, jotta voidaan varmistaa tietoisuus oikeudesta ja tuen mahdollisuuksista.
3. Kaupunki lisää paikallisiin varhaiskasvatus-, esiopetus- ja perusopetussuunnitelmiin linjaukset viskari–
   eskari–alkuopetus-jatkumon vahvistamisesta ja jaetun asiantuntijuuden toimintamalleista.
4. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala valmistelee esimerkkejä alueista, joilla palveluverkon kehittämisessä voidaan pilotoida tai laajentaa 5–8-vuotiaiden eheitä koulupolkuja osana päiväkoti- ja kouluverkkoa.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi. Kaupunginhallituksen vastattavaksi jää myös aloite, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua.

This decision was published on 25.06.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §