Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Maria Aarnilinna ja 27 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsinki selvittää suoraan Helsingin kaupungin koulujen opettajilta, kuinka paljon painettuja oppimateriaaleja on käytössä perusopetuksessa eri oppiaineissa ja miten laaja oppikirjavaje sekä vaje digitaalisista materiaaleista kouluissa opettajien kokemuksen perusteella on. Aloite on liitteenä 1.

Helsingin kaupungin suomenkielisten peruskoulujen rehtoreille (86 koulua) lähetettiin 5.12.2025 kartoitus (liite 2) oppimateriaalien käytöstä sekä oppikirjatilanteesta, johon oli 9.12.2025 mennessä tullut 74 vastausta. Kartoitus tehtiin rehtorien kautta, sillä oppimateriaalien hankinnan tekevät oppilaitoksen rehtori ja opettajat yhteisen keskustelun tuloksena. Opettajat ovat pedagogisia asiantuntijoita ja valitsevat oppiaineen materiaalit tavoitteiden mukaisesti saatavilla olevista vaihtoehdoista tai laativat itse. Kokonaisuudesta vastaa rehtori. Kokonaisuudessa näkyy painettujen ja digitaalisten materiaalien jakautuminen.

Vastanneista rehtoreista 78 prosenttia arvioi, että oppikirjoja tulisi olla enemmän. Oppikirjoja kaivataan enemmän ympäristöoppiin, englantiin, elämänkatsomustietoon sekä suomen kieleen ja kirjallisuuteen. Kokemuksen mukaan kyse on siitä, että erillisiä tehtäväkirjoja ei ole kaikissa aineissa. Oppilailla saattaa siis olla paljon monisteita tai he katsovat tehtävät digitaalisesta materiaalista ja vastaavat erilliseen vihkoon. Kartoituksen tulokset ovat liitteessä 3.

Koska kyselyyn vastasi 74 suomenkielistä koulua 86:sta (86,0 %) eikä vastanneiden koulujen maantieteellisessä jakaumassa tai koulun tyypissä (ala-aste, yhtenäinen peruskoulu, yläaste, erityiskoulu) näy mitään selkeää vääristymää, on perusteltua olettaa, että vastaukset edustavat hyvin koko Helsingin suomenkielisen perusopetuksen tuloksia. Myös ruotsinkielisen perusopetuksen tilannetta tullaan selvittämään.

Erityiskouluissa käytetään valmiita oppimateriaaleja vain muutamissa aineissa, koska heidän tarpeisiinsa suunnattuja oppimateriaaleja ei ole useimmissa aineissa olemassa. Tämä selittää osittain, miksi kaikkien aineiden kohdalla ei päästä 100 %:iin oppikirjojen käytössä.

Kyselyn perusteella kaikissa kouluissa on käytössä painetut oppikirjat suomen kielessä ja kirjallisuudessa, matematiikassa, englannin ja ruotsin kielissä sekä biologiassa ja maantiedossa. Muissa lukuaineissa painettuja oppikirjoja käytetään suurimmassa osassa kouluista.

Digitaalista oppimateriaalia on käytössä enemmistössä kouluja lähes kaikkien aineiden opetukseen. Eniten digitaalista materiaalia käytetään suomen kielen ja kirjallisuuden sekä englannin opetukseen.

Peruskoulujen oppikirjoihin käytettävää rahaa on nostettu vuodelle 2026. Vuoden 2026 talousarviossa peruskoulujen oppikirjamäärärahoja lisätään 1,5 miljoonalla eurolla. Tästä lisäyksestä 1,0 miljoonaa euroa on toimialan määrärahojen kokonaislisäystä ja 0,5 miljoonaa euroa on toimialan talousarvion sisäistä uudelleenkohdentamista ICT-hankinnoista oppikirjamäärärahoihin. Painetun materiaalin määrän kasvamista tullaan seuraamaan. Laskennallista oppilaskohtaista oppimateriaalirahaa seurataan kaupunkitasolla. Painettuun oppimateriaaliin käytetyn rahan määrän kasvua seurataan kouluittain. Kaupunginhallitus esittää lautakunnan kantaan yhtyen, että toimiala selvittää kuinka oppikirjatilanteen kehittymistä helsinkiläisissä kouluissa voitaisiin seurata.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.

This decision was published on 17.03.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §