Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta osoitteessa Kuninkaantammentie, Tuomarinkylä

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu

PL 58213 00099 Helsingin kaupunki

Y-tunnus:0201256–6

Yhteyshenkilö: Elina Smith, elina.smith@hel.fi, 0931052739

Puhdistettavan alueen tiedot

Kohde sijaitsee Helsingin Haltialassa Kuninkaantammentie varrella kiinteistöllä 91–404–1–2 Tuomarikylän kaupunginosassa. Kiinteistön omistaa Helsingin kaupunki. Kohteen ilmoitusalue on pinta-alaltaan noin 880 m2. Ilmoitusalue ja ympäröivät kiinteistöt ovat Helsingin kaupungin omistuksessa. Kiinteistön haltijana toimii Lännentila Oy.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille 14.10.2026Helsingin kaupungin kirjaamoon.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat: Helsingin kaupunki, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -plavelu, Haltiala, kuivaamon piha-alue, Helsinki, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 12.10.2026, Ramboll Finland Oy.

Muut päätökset ja aikasemmat puhdistamiset

Kohteella ei ole tiedossa aikaisempia pilaantuneen maaperän kunnostuksia tai maaperän puhdistamista koskevia päätöksiä.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmakuvatarkastelun perusteella alue on ollut maatalouskäytössä ja alueella on sijainnut samat rakennukset ainakin vuodesta 1932 asti ja poistettu öljysäiliö on sijainnut kuivaamorakennuksen pihassa 1970-luvulta lähtien vuoteen 2025 asti.

Suunnittelualue on kuivaamorakennuksen piha-aluetta, joka on asemakaavassa merkitty rakennusalaksi, jonne saa sijoittaa talousrakennuksen. Maankäytön muutosta ei ole tiedossa. Ilmoitusalueen rajaus näkyy alla olevassa kuvassa punaisella.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Helsingin karttapalvelun mukaan kohteen maaperä koostuu pääasiassa siltistä ja hiekasta, jonka paksuus on > 3 m ja se ulottuu maanpintaan tai sen läheisyyteen. Tutkimusten aikana havaittiin maaperässä täyttömaata n. 0,3 m ja sen alla n. 1 m syvyyteen asti silttiä. Siltin alla todettiin savea.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on noin 1,4 km etäisyydellä luoteeseen sijaitseva Backaksen pohjavesialue. Lähin herkkä pintavesikohde on Vantaanjoki, joka sijaitsee 350 m etäisyydellä kohteen pohjoispuolella.

Haitta-aineita koskevat tiedot

Kohteella todetuista kynnysarvot ylittävistä haitta-aineista merkittävin kulkeutumisriski on öljyhiilivedyillä. Kevyet öljyhiilivedyt voivat kulkeutua veden mukana.

Ekologisin perustein määritellyt SHPeko-viitearvot ylittyvä ainoastaan vanadiinin osalta. 

Terveysperusteisesti määritetty SHPter-viitearvot eivät ylity tutkittujen haitta-aineiden osalta. 

Haitta-aineet ovat olleet maaperässä pitkään ja tulevat kaivutyön aikana poistetuksi, joten vaikutukset maaperäeliöstölle ja ihmisten terveyteen katsotaan poistuvan.

Öljyhiilivedyille ei ole asetettu SHP-arvoja eikä kohteelta otetuista näytteistä ole tehty öljyhiilivetyjen fraktiointeja, joten alueella esiintyvien öljyjen koostumus ei ole tarkkaan tiedossa. 

Kohteen pilaantuneisuus on kuitenkin oletettavasti vanhaa ja haihtuvimmat sekä kulkeutuneimmat öljyhiilivetyjakeet ovat jo poistuneet maaperästä.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Tehdyn pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteella alueella on kunnostustarve. 

Kunnostuksen tavoitteena on, että alueelta poistetaan alemman ohjearvon ylittävät pilaantuneet maa-ainekset. 

Jos kohteessa todetaan työn aikana sellaista pilaantuneisuutta, joka merkittävästi poikkeaa aiemmin todetusta, arvioidaan näistä haitta-aineista aiheutuva riski työn aikana. Arviointia ei tehdä, mikäli maat poistetaan kohteesta.

Puhdistusmenetelmä, niiden valintaperusteet ja työn toteutus

Kunnostus toteutetaan massanvaihdolla. Maat poistetaan pilaantuneisuuden vaatimassa laajuudessa ja syntyneet kaivannot täytetään tarvittavilta osin puhtailla maa-aineksilla

Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan ulkopuoliseen loppusijoituspaikkaan, tarvittaessa kohteen ulkopuolisen luvallisen välivarastoinnin kautta.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Alueella hyödynnetään täytöissä alueelta kaivettuja maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvotasot. Alueella ei kuitenkaan hyödynnetä selvästi haisevia maa-aineksia tai kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia. 

Hyödynnettävät maa-ainekset ovat geoteknisiltä ominaisuuksiltaan täyttöön sopivia. Maa-ainekset voivat sisältää pieniä määriä mineraalisia rakennusjätejakeita (jätejakeiden osuus alle 10 til-%). 

Hyödynnettäviä kaivumaiden päälle tulee vähintään 0,5 metrin paksuinen kerros maa- tai kiviaineksia, joissa pitoisuudet alittavat kynnysarvot.

Veden tutkiminen ja käsittely

Jos pilaantuneen maan kaivantoon (haitta-ainepitoisuudet yli alemman ohjearvon) kertyy vettä töiden aikana ja vettä on tarvetta poistaa, niin kaivantovedestä otetaan näytteet ja tilataan tarvittavat analyysit (alueella havaitut kynnysarvon ylittävät haitta-aineet, kiintoaine ja mahdolliset muut HSY:n viemäröintiluvan mukaiset analyysit). Kaivantovedet poistetaan tarvittaessa imuautolla ja viedään luvalliseen vastaanottopaikkaan tai johdetaan HSY:n jätevesiviemäriin. Vesien jätevesiviemäriin johtaminen tehdään HSY:ltä haettavan viemäröintiluvan mukaisesti.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Pilaantuneiden maiden kunnostukseen perehtynyt valvoja ohjaa kaivua ja toteuttaa tarvittavat mittaukset. Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotoista sekä poistetuista pilaantuneista massoista, jätteistä ja niiden sijoituspaikoista. 

Kunnostussuunnitelmassa on esitelty että puhdistustyön aikana poistettavista pilaantuneista maa-aineksista otetaan vähintään yksi kokoomanäyte jokaista poistettavaa 200 m3 massaerää kohti, aikaisemmat tutkimukset mukaan lukien. Kaivun aikana pilaantuneisuuden rajausta tarkennetaan tarpeen mukaan kasalta tai suoraan kaivannon pohjalta ja seinämistä otettavilla näytteillä. Näytteistä analysoidaan haitta-aineet, joita alueella on todettu kynnysarvon ylittävissä pitoisuuksissa.

Pilaantuneen alueen kaivantojen pohjien jäännöspitoisuudet tutkitaan ottamalla edustava kokoomanäyte alueilta, joissa on todettu yli alemman ohjearvon pitoisuuksia. Kaivannon seinämien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla jokaisesta kaivannon seinämästä vähintään yksi edustava kokoomanäyte maalajikohtaisesti. Näytteistä analysoidaan ko. alueella todettujen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi 

Jos tulevaan kaivantoon jää kaivuteknisistä syistä kunnostustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia, nämä seinämät/kaivannon pohja merkitään huomioverkolla.

Jos kohteessa todetaan eristysrakenteita vaativaa pilaantuneisuutte, suunnitellaan eristerakenne erikseen työn aikana.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työstä ei aiheudu maanrakentamisesta poikkeavia ympäristövaikutuksia. 

Haitta-aineiden kulkeutumista estetään tarvittaessa seuraavin toimenpitein: pilaantuneeksi todetut massat kuljetetaan pois työmaa-alueelta mahdollisimman pian kaivun jälkeen syntyneet kasat, joissa on todettu haitta-ainepitoisia maita, pidetään tarvittaessa peitettynä (voimakas sade tai tuuli). 

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Pilaantuneen maa-alueen kunnostustyön aikana saattaa ilmetä odottamattomia tilanteita. Lieviä työtapaturmia varten työmaalle varataan ensiapuvälineet. Työmaalle laitetaan näkyville yleiset hälytysnumerot. 

 Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin on esitetty tarkemmin kunnostussuunnitelmassa.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa ja kunnostuksen loppuessa laaditaan loppuraportti. Kunnostuksen yleissuunnitelmassa on esitetty tarkemmat tiedot tiedot raportoinnista.

Puhdistustyön ajankohta

Arvioitu maaperän kunnostuksen aikataulu on marras-joulukuu 2026. Kunnostustyön aloituksesta tiedotetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluita viikkoa ennen kunnostustöiden aloitusta.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Viranomaisen ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Haltialan tilan kuivaamon piha-alueella ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Puhdistettavan alueen maaperästä on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä esitetyt alemmat ohjearvot. (VNA (214/2007) 2,3,4 §

2.Ilmoitusalueen ylimpään 0,5 metrin maakerrokseen ei saa jäädä maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot. (VNa 214/2007 2,3,4 §, YSL 135 §)

3.Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL  5, 12, 13 §)

4.Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (YSL 135 § NaapuruussuhdeL 17 §)

5.Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 § YSL 135 §)

6.Mikäli alueella todetaan maa-aineksia, jotka sisältävät POP- yhdisteitä vähintään Vna 214/2007 mukaisten kynnysarvojen tai EU:n POP-asetuksessa esitetyn alemman pitoisuusrajan ylittäviä pitoisuuksia ja kyseisiä maa-aineksia ei ole rakentamisen vuoksi tarpeen poistaa, on tilanteesta esitettävä riskinarvion sisältävä selvitys. (EU) 2019/1021)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

7. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet edustavasti siten, että ne voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)

Puhdistustyön lopputuloksen toteaminen

10. Mikäli kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi

11. Jos puhdistetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Huomiorakenne tulee asentaa myös hyödynnettävien haitta-ainepitoisuudeltaan alemmat ohjearvot ylittävien maa-ainesten alle. Ilmoituksesta poikkeavista eristys- ja huomiorakenteista on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi suunnitelma kaksi viikkoa ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16 §)

12. Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida puhdistuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

13. Ulkopuolisten pääsy alueelle tulee estää (JL 13 §)

14. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus mahdollinen esikäsittely, välivarastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

15. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,17 §)

16. Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista lopulliseen vastaanottopaikkaan. (JL 12,13 §)

17. Poistettavat pilaantuneet ja/tai haitta-ainepitoiset sekä jätteensekaiset maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi. (JL 8, 13, 29 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

18.Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli päätösalueen kaivantoihin kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet. (YSL 155 §)

19.Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella

20. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

21. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)

22. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13) 

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

23. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti edustavin näytteenotoin kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää puhdistusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (YSL 136 §).

24. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

25. Kynnysarvomaita saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). Hyötykäytettäviä maa-aineksia ei saa sijoittaa mahdolliseen orsi- tai pohjavesikerrokseen. (YSL 16, 32, 136 §, JL 5,6,8, §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

26. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

27. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §) 

Tiedottaminen ja raportointi

29. Varsinaisen puhdistamistyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

30. Puhdistamisesta on laadittava loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle esitetyn mukaisesti puhdistustyön päättymisestä. 

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään. 

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

 Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

 Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. 

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen puhdistustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. 

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. 

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1-6)

Kohteen puhdistustavoitteet on määritetty riskinarvioperusteisesti. Puhdistustavoitteet on asetettu, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle maanpäällisen öljysäiliön poistamisen vuoksi. Öljysäiliön kohdalla on todettu ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä. Riskinarvion mukaan alueen maaperässä on todettu puhdistustarve, minkä vuoksi haitta-aineille on asetettu puhdistustavoitteeksi alemmat ohjearvot.

Ympäristöhallinnon ohjeiden (6/2014) mukainen suositus kestävän kunnostuksen tavoitteeksi on, että pintamaan (noin 0,5–1 metriä) edustavat haitta-ainepitoisuudet uudisrakennuskohteissa alittavat asuintonttien ja lasten leikkipaikkojen kohdalla kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden ja muualla vähintään alemman ohjearvon. Suositus ei koske suoraan asfaltoituja piha-alueita ja niitä epäorgaanisia haitta-aineita, joilla maaperän terveysperusteiset viitearvot ovat selvästi alempaa ohjearvoa suurempia. Leikkipaikan alueilla pintakerroksen kulumisen tarkkailulla varmistetaan, että pilaantumattoman maan kerros on muilla kuin asfalttialueilla vähintään 0,5 metriä.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta. 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksessa jätteille on asetettu kaksi pitoisuusrajaa. Jätteet, jotka sisältävät POP-yhdisteitä vähintään alemman pitoisuusrajan verran, on käsiteltävä asetuksessa säädetyillä menetelmillä. Ylemmän pitoisuusrajan ylittyminen tuo mukanaan jätteen käsittelyä koskevia lisärajoituksia. Polyklooratuille dibentsodioksiineille ja -furaaneille (PCDD/PCDF) ja dioksiinien kaltaisille PCB-yhdisteille (dl-PCB:t) alempi jätteen käsittelyä ohjaava pitoisuusraja on 5 μg/kg. POP-asetus ei suoraan koske pilaantunutta maaperää, mutta sekä asetuksen, että ympäristöhallinnon ohjeen (6/2014) mukaan PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Tämän vuoksi em. Haitta-aineiden osalta tarkempi riskinarvio on tarpeen. 

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 7-8)

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Pilaantuneisuuden tutkimisella ja rajauksella varmistetaan, että maaperä on puhdistettu riittävästi. Määräyksessä esitetty näytteenottotiheys on tarpeen, jotta poisvietävistä massoista tulee tutkittua haitta-aineet riittävän tarkasti. Kynnysarvo toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistamistarpeen arvioinnissa. 

Puhdistamistyön lopputuloksen toteaminen (perustelut määräyksille 9-10)

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Määräyksessä esitetty näytteenottotiheys katsotaan tarpeelliseksi, jotta alueen jäännöspitoisuudet tulee selvitettyä riittävän tarkasti.

Tuloksissa esiintyvien poikkeuksien ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi (perustelut määräyksille 11-12)

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen. 

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttaminen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (perustelut määräyksille 13-17)

Määräyksellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana. 

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Maa-ainesten tutkimisella varmistetaan oikea vastaanottopaikka tai hyödyntämiskohde.

Määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä.

Veden tutkiminen ja käsittely (perustelut määräyksille 18-19)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. 

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (perustelut määräyksille 20-22)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (perustelut määräyksille 23-25)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Kohteen arvioinnin yhteydessä on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n mukaisesti alueelta kaivettujen, haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien, mutta alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten soveltuvuus hyödynnettäväksi. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia. 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena.

Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi lähtökohtaisesti rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Maa-ainesten hyödyntämisessä on tarpeen huomioida maaperän pilaamiskielto. Hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Pintamaan puhtaudella varmistetaan, ettei haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntäminen aiheuta altistumista ja mahdollista ympäristö- tai terveyshaittaa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 26-27)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella. 

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 28-30)

Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa. 

 Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt puhdistamistoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 8, 14, 16, 17, 27, 32,134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 § 

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 § 

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 § 

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 2250,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 18.12.2025, 201 §) perusteella. 

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset 

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta. 

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.