Rakennussuojelu, Suvilahden DIY- skeittipuisto, Suvilahden skeittiparkin ja lähiympäristön tukijat sekä ystävät ry, Lupa- ja valvontavirasto

Kaupunginhallitus antaa Lupa- ja valvontavirastolle seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus ei kannata Suvilahden DIY-skeittipuiston suojelua rakennusperintölailla, eikä vaarantamiskiellon määräämistä. Kaupunki on jo muuttanut Suvilahden alueen rakentamisen aikataulua niin, että nykyinen väliaikainen Suvilahti DIY -skeittiparkki voi jatkaa toimintaansa ennakoitua pidempään. Nykyinen Suvilahden skeittiparkki jää alueelle siihen asti, kun Hanasaaren voimalaitoksen lähistölle on valmistunut uusi väliaikainen skeittipuisto. Väliaikaisen skeittipuiston rakennustyöt aloitetaan keväällä 2027 ja se on käytössä heinäkuussa 2027. Hanasaaren alueelle suunnitellaan myös pysyvää skeittipuistoa.

Kaupungin näkemyksen mukaan vaarantamiskielto- ja suojeluesitys eivät nojaa rakennusperintölainsäädännön kriteereihin: harvinaisuus, tyypillisyys, edustavuus, alkuperäisyys, historiallinen todistusvoimaisuus ja historiallinen kerroksisuus. Sosiaalihistorialliset merkitykset eivät kuulu rakennusperintölain kriteereihin. Rakennussuojelun lähtökohtana on, että suojelu toteutetaan asemakaavalla. Skeittipuistoa ei ole suojeltu kaksi vuotta sitten voimaan tulleessa asemakaavassa.

Vuonna 2024 voimaan tulleen Suvilahden tapahtuma-alueen asemakaavan valmistelun ja hyväksymisen aikana skeittipuisto oli esillä. Asemakaavan poliittisen käsittelyn eri vaiheissa varmistettiin, että alueella sijaitsevalle väliaikaiselle skeittipuistolle osoitetaan korvaava sijainti lähialueelta.

Kaupunki piti asemakaavan laatimisen yhteydessä säännöllisesti
yhteyttä Suvilahden skeittiparkin ja lähialueen ystävät sekä tukijat ry:n kanssa. Kaavan vuorovaikutuksessa skeittipuisto ei ollut esillä: asemakaavasta ei tehty muistutuksia eikä museoviranomaisten tai Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnoissa mainittu skeittipuistoa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan 26.4.2023, 98 §.
Suvilahden skeittiparkin ja lähialueen tukijat sekä ystävät ry ja yksityishenkilö valittivat päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset 12.4.2024: "Kun otetaan huomioon, että Suvilahden skeittiparkki on tilapäiseksi tarkoitettu rakennelma, jolle kaavaselostuksen mukaan pyritään löytämään korvaava sijainti lähialueelta, hallinto-oikeus katsoo, ettei kaavamuutos ole lainvastainen […]. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella skeittiparkin rakenteilla ei ole suojeluarvoa eikä skeittiparkkiin muutenkaan liity sellaisia maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentissa tarkoitettuja rakennetun ympäristön erityisiä arvoja, joita momentissa säädetty hävittämiskielto koskee."

Suvilahden skeittiparkin ja lähialueen tukijat sekä ystävät ry haki hallinto-oikeuden päätöksestä valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituslupahakemuksen eikä siten antanut ratkaisua valitukseen. Asemakaava kuulutettiin voimaan 14.11.2024.

Asemakaava

Alueelle on laadittu Suvilahden tapahtuma-alueen asemakaava numero 12751, joka on tullut voimaan marraskuussa 2024. Kaava on laadittu Suvilahden tapahtumakorttelia, eli ns. Event Hubia varten. Suvilahti Event Hub Oy:lla on voimassa oleva kehittämisvaraus alueelle vuoden 2026 loppuun asti. Event Hub on 1.10.2026 hakenut jatkoa varaukselle 31.12.2027 saakka. Samalle alueelle on 17.9.2026 saapunut myös kehittämisvaraushakemus Suvilahden Areenalle.

Tapahtumakortteli ja sen eteläpuoleinen Kaasutehtaankentän tapahtuma-alue on suunniteltu erilaisten kulttuuri- ja urheilutapahtumien käyttöön. Leonkadun, Koksikadun, Vilhonvuorenkadun ja uuden Kaasutehtaankadun rajaamalle alueelle on suunnitteilla tapahtumatilaa sekä toimisto-, hotelli-, ravintola- ja liiketiloja sisältävä tapahtumakortteli. Event Hub kuuluu Kulttuurirakennusten korttelialueeseen (YY), Kaasutehtaankenttä on Urheilu-, virkistys- ja tapahtumapalvelujen aluetta (VU). Uutta kulttuurirakennusten kerrosalaa on 12 100 k-m² ja toimitilakerrosalaa on 35 000 k-m².

Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7233), jonka mukaan uusi katuyhteys, Kaasutehtaankatu, toimii osana Kalasatamaan tulevaisuudessa päätettävien bussilinjojenkääntölenkkiä sekä palvelee Suvilahden tapahtuma-alueen liikennettä. Bussien pysäköintipaikat sijaitsevat kadun varrella.

Alueelle vähitellen orgaanisesti mm. rakennusjätteestä rakentuneen ja väliaikaiseksi tarkoitettu skeittipuisto jää osittain Kaasutehtaankadun, osittain Event Hubin ja Kaasutehtaankentän rakentamisen alle. Asemakaavan toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Suvilahden alueen kehittämistä kansainvälisesti erottuvaksi pysyväksi tapahtuma-alueeksi kyetään edistämään.

Jos skeittipuisto suojeltaisiin, täytyisi alueelle laatia uusi asemakaava. Tuleva maankäyttö tulisi sopeuttaa skeittipuiston ympärille siten, että puiston toimintaa pystyttäisiin jatkamaan. Maankäyttö muuttuisi tehottomammaksi, mikäli katulinjat joutuisivat kiertämään skeittipuistoa. Tällöin Kaasutehtaankatua ja sen alla olevaa kunnallistekniikkaa ei olisi mahdollista toteuttaa nykyisten suunnitelmien mukaan.

Puiston huolto- ja kunnossapitovastuusta tulisi sopia skeittaajien kanssa, mikäli puisto päätettäisiin säilyttää.

Liikenne

Bussilinjastoa on jo pidempään suunniteltu HSL:n johdolla niin, että pohjoisesta tulevaa seudullista bussiliikennettä päätetään Kalasatamaan. Muutos oli tarkoitus toteuttaa jo vuonna 2021, mutta Kalasataman työmaiden sekä Suvilahden asemakaavan ja katurakentamisen venymisen takia HSL:n tavoite on nyt vuodessa 2028. Hermannin rantatien peruskorjauksen yhteydessä tähän varauduttiin jo rakentamalla bussikaistat. Varsinainen Kalasataman bussiterminaali on suunnitteilla voimalaitoksen nykyiselle tontille osana käynnistyvää kilpailua. Hanasaaren idea- ja toteutuskilpailu on juuri käynnistymässä ja sen odotetaan ratkeavan keväällä 2029, minkä jälkeen laaditaan asemakaava. Asemakaavan vahvistumisen jälkeen aikaa on varattava myös katusuunnittelulle ja esirakentamiselle, joten lopullisen bussiterminaalin toteutukseen menee vielä useita vuosia.

Uusin linjastosuunnitelma on käynnistynyt, ja yhä enemmän korostuu tarve kustannustehokkaalle joukkoliikennejärjestelmälle. HSL on myös lisäämässä bussitarjontaa kasvavan seudun tarpeisiin. Kasvava bussimäärä keskustassa ei mahdollista sille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Sen sijaan Kalasatamaan päättyvät seudulliset bussilinjat ja keskustaan ensisijaisesti raiteilla saapuvat ihmiset edesauttavat keskustan ja Hakaniemen käveltävyyttä. Esimerkiksi Rautatientorin bussiterminaaliin toivottu välisuojatie terminaalin keskelle edellyttää sen, että bussien määrä Rautatientorilla vähenee. Siksi kaupunki on hakenut ratkaisua, jossa nykyistä laajemmin bussilinjastoa voisi päättää väliaikaisella terminaaliratkaisulla Suvilahteen rakennettavalle katuverkolle. Mikäli Kaasutehtaankadun ja Kaasutehtaankentän rakentaminen viivästyy, bussiterminaalin sijainti siirretään ensivaiheessa nykyiselle Kaasutehtaankentän hiekkakentälle, jolloin alueen asukkaiden vuorovaikutuksessa kaipaamia liikuntapuiston palveluita ei voida toteuttaa ainakaan täydessä laajuudessaan.

Katusuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunta on päättänyt Kaasutehtaankadun katusuunnitelmasta ja Kaasutehtaankentän puistosuunnitelmasta 19.8.2025 ja ne ovat saaneet lainvoiman 26.9.2025. Kaasutehtaankatu ja -kenttä ovat valtuuston hyväksymän Suvilahden tapahtuma-alueen asemakaavan (numero 12751) mukaisia. Katu-urakan hankinta on tehty ja urakan piti alkaa 1.10.2026. Urakkaa ei ole päästy aloittamaan rakennussuojeluesityksen ja vaarantamiskieltovaatimuksen takia.

Lupa- ja valvontavirasto on 28.9.2026 pyytänyt kaupungilta lausuntoa Suvilahden DIY-skeittipuiston vaarantamiskieltoesityksestä. Lausunnon määräaika on 31.10.2026. LVV on myöntänyt lausunnolle lisäaikaa 2.11.2026 asti.

Lupa- ja valvontavirastossa on käsittelyssä rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) mukainen suojeluasia Suvilahden DIY-skeittipuisto ja sen kiinteiden betonirakenteiden suojeleminen. Suojeluesityksen tekijä Suvilahden skeittiparkin ja lähialueen tukijat sekä ystävät ry on esittänyt lisäksi rakennusperintölain 6 §:n mukaista vaarantamiskiellon määräämistä.

Rakennusperintölain 6 §:n 1 momentin mukaan Lupa- ja valvontavirasto voi kieltää rakennuksen kulttuurihistoriallista merkitystä vaarantaviin toimenpiteisiin ryhtymisen (vaarantamiskielto). Vaarantamiskielto on määrättävä aina, kun suojelun turvaaminen sitä välttämättä edellyttää. Lupa- ja valvontavirasto voi lisäksi velvoittaa rakennuksen omistajan tai haltijan ryhtymään tarpeellisiin suojaamistoimenpiteisiin rakennuksen suojelun turvaamiseksi.

Rakennusperintölain 6 §:n 2 momentin mukaan vaarantamiskielto voidaan antaa, kun rakennuksen suojelua koskeva asia on vireillä. Lain esitöiden (HE 101/2009 vp) perusteluissa todetaan, että vaarantamiskiellon antaminen on säädetty harkinnanvaraiseksi. Tällä pyritään korostamaan kiellon asettamisharkinnan tapauskohtaisuutta. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole rajoittaa viranomaisen toimivaltaa käyttää kieltoa niissä tilanteissa, joissa se on aidosti tarpeen. Vaarantamiskielto tulisi kuitenkin määrätä, kun suojelun turvaaminen sitä edellyttää, ja aina, kun rakennusta uhkaa purkaminen.

Lausunto on valmisteltu yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan ja kaupunginkanslian aluerakentamisyksikön kanssa. Kaupunginmuseo on kommentoinut asiaa rakennusperintölain näkökulmasta ja todennut, kuten päätösehdotuksessa lausutaan, että "suojeluesitys ei nojaa suomalaisen rakennusperintölainsäädännön kriteereihin".

Hallintosäännön 19 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan kaupungin puhevaltaa käyttää ja kaupungin esitykset ja lausunnot ulkopuoliselle antaa kaupunginhallitus.