Lausuntopyyntö, sähkölinjoista maanomistajille maksettavia korvauksia koskevasta selvityksestä, oikeusministeriö
Lausunto oikeusministeriölle sähkölinjoista maanomistajille maksettavia korvauksia koskevasta selvityksestä
Päätös
Pormestari antoi oikeusministeriölle seuraavan lausunnon:
Kaupunki pitää sähkölinjoista maanomistajille maksettavia korvauksia koskevaa selvitystä kattavana ja toteaa että mahdollinen jatkovalmistelu tulisi toteuttaa säätämällä asiasta erillinen laki.
Mahdollinen hyödynjako tulisi toteuttaa lunastuskorvauksesta erillisenä korvausmekanismina sen sijaan, että nykyistä lunastuslakia tai sen ensisijaisesti menetysperusteista korvausjärjestelmää muutettaisiin. Koska yksittäisen hankkeen hyötyperusteisen korvauksen määrittäminen luotettavasti on hankalaa, tulisi mahdollinen korvaus määrittää ennakoitavasti korvauksen päälle maksettavana suhteellisena korotuksena tai sen enimmäismääränä. Lainsäädännön luomisen ohella tulisi kiinnittää huomiota arviointimenetelmien kehittämiseen sekä hintatietoaineistojen tarkkuuden ja laadun jatkuvaan parantamiseen.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Lausuntopyyntö
Oikeusministeriö pyytää kaupungin lausuntoa sähkölinjoista maanomistajille maksettavien korvauksien selvityksestä 6.11.2026 mennessä. Määräaikaa on kaupungin pyynnöstä pidennetty 17.11.2026 saakka.
Selvitys
Oikeusministeriön toimeksiannosta professori Martti Häkkänen on laatinut 27.8.2026 päivätyn selvityksen, jossa on tarkasteltu edellytyksiä ottaa sähkölinjojen lunastuskorvauksissa huomioon lunastajan hankkeesta saama taloudellinen hyöty maanomistajalle maksettavia korvauksia määrättäessä.
Lunastuslain nykyinen korvausjärjestelmä perustuu periaatteeseen, jonka mukaan lunastuksessa korvataan omistajalle aiheutuvat taloudelliset menetykset. Lunastuslain korvausperusteita uudistettiin 1.8.2025 voimaan tulleella lainmuutoksella (520/2025), jonka tavoitteena oli parantaa lunastettavan omaisuuden omistajan ja muiden oikeudenhaltijoiden asemaa sekä vahvistaa perustuslaissa turvatun täyden korvauksen periaatteen toteutumista. Uudistuksen myötä kohde- ja haitankorvauksiin säädettiin kiinteä 25 prosentin korotus, jonka tarkoituksena on varmistaa täyden korvauksen toteutuminen käytännössä.
Lunastuslain valmistelun ja eduskuntakäsittelyn yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota voimansiirtohankkeisiin liittyviin erityiskysymyksiin, joita lainuudistus ei, kohde- ja haitankorvauksiin säädetystä 25 prosentin korotuksesta huolimatta suoranaisesti ratkaissut. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti sähköverkkohankkeiden lunastajalle tuottaman taloudellisen hyödyn huomioon ottaminen lunastuskorvauksia määrättäessä sekä niiden metsäalueiden arvonmäärityskäytännöt, joille voimajohdot sijoittuvat. Näiden kysymysten katsottiin edellyttävän erillistä jatkovalmistelua, minkä vuoksi ne rajattiin varsinaisen lainuudistuksen ulkopuolelle ja päätettiin käsitellä erillisessä jatkoselvityshankkeessa.
Selvitys rajattiin koskemaan yksinomaan sähkölinjoja ja niihin liittyviä lunastuskorvauksia. Muut hankkeet sekä metsäalueiden arvonmääritystä koskevat kysymykset jätettiin selvityksen ulkopuolelle, ja niitä käsiteltiin ainoastaan siltä osin, kuin se oli taloudellisen hyödyn huomioon ottamisen arvioinnin kannalta tarpeellista.
Selvityksessä arvioitiin hyötyperusteisen korvauksen oikeudellisia reunaehtoja, vaikutuksia korvausjärjestelmään sekä mahdollisia sääntelyratkaisuja.
Selvityksen perusteella lunastajan saaman hyödyn nykyistä laajempi huomioon ottaminen sähkölinjahankkeiden korvauksissa on oikeudellisesti mahdollista, mutta sen toteuttaminen edellyttäisi useiden keskeisten kysymysten ratkaisemista, kuten hyödyn määrittelyä, jaettavan hyödyn määrän arviointia ja kohdentamista, järjestelmän soveltamisalan rajaamista sekä sen yhteensovittamista nykyisen menetysperusteisen korvausjärjestelmän kanssa.
Hyötyperusteisen korvauksen haaste on korvauksen ennakoimattomuus, kun hankkeelle syntyvä hyöty voi muodostua pitkän ajan kuluessa osana laajaa sähköverkkoa, jolloin yksittäisen johdon tai käyttöoikeuden vaikutusta kokonaisuuteen on vaikea erottaa tai arvioida luotettavasti. Mitä enemmän korvaus sidottaisiin todelliseen liiketaloudelliseen hyötyyn tai voittoon, sitä enemmän korvauksen määrä perustuisi arvioihin, oletuksiin ja tapauskohtaiseen harkintaan.
Selvityksessä todettiin, että hyötyperusteinen korvaus voitaisiin toteuttaa osana lunastuslakia ja sen korvausjärjestelmää taikka säätämällä asiasta kokonaan erillinen laki.
Toimivalta
Helsingin kaupungin hallintosäännön 9 luvun 1 §:n 7 kohdan mukaan
pormestari tekee esityksiä ja antaa kaupunginhallitukselta pyydettyjä
lausuntoja sekä huolehtii näihin rinnastettavista muista tehtävistä, jollei
asiaa sen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen johdosta ole
saatettava kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
This decision was published on 05.11.2026
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §