Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle HSL:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2027-2029

Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lausunnon keskeisin sisältö

Esitetyt lippujen hintojen korotukset ovat Helsingin kaupunkistrategian vastaisia. Toisaalta kuntaosuuden kestävyysperiaatetta nopeampi kasvu leikkaa kaupungin muun toiminnan rahoitusta.

Vyöhykkeettömän matkan pituuteen perustuvan hinnoittelumallin kokeilu on kannatettava erityisesti kertalipuissa. Joukkoliikennelipun hinta tulisi olla lyhyillä matkoilla matkustajien näkökulmasta nykyistä houkuttelevammalla tasolla.

Junatien metrosillan uusimisesta aiheutuvaan metroliikenteen katkoon varautumisessa ja korvaavan liikenteen järjestämisessä on tehty hyvää yhteistyötä HSL:n ja kaupungin välillä. Kehitettyjä toimintamalleja kannattaa soveltaa myös tulevien vuosien hankkeiden valmistelussa.

Palvelutason kehittämisessä on syytä jatkaa ja kehittää tiivistä yhteistyötä HSL:n ja kaupungin välillä linjaston tehokkuuden ja liikennöinnin sujuvuuden parantamiseksi. Uusia liikennöintiä hidastavia käytäntöjä ei tule ottaa käyttöön.

HSL:n toimintasuunnitelma

Joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvattamiseksi ja lipputulojen varmistamiseksi on tärkeää, että HSL kehittää lipputuotevalikoimaansa. Kertalippujen ostamisen yhden vuorokauden hintakaton käyttöönotto on odotettu uudistus. Mahdollisen pilotin kokeilujakso on pidettävä lyhyenä. Lähimaksulla ostettujen kertalippujen hinnat on myös syytä yhtenäistää sovelluksella ostettujen lippujen kanssa. Lähimaksun erillishinnoittelu monimutkaistaa lippujärjestelmää tarpeettomasti eikä sitä voida perustella asiakkaan edulla.

Vyöhykkeettömän matkan pituuteen perustuvan hinnoittelumallin kokeilu on kannatettava. Joukkoliikennelipun hinnan lyhyillä matkoilla tulisi olla matkustajien näkökulmasta hyväksyttävällä tasolla sekä kilpailukykyinen mikroliikkumisen ja taksien kanssa. Matkan pituuteen perustuva hinnoittelu hillitsee samalla osaltaan kaupunkirakenteen hajautumista, mikä on kestävän ja tiivistyvän Helsingin seudun tavoitteiden mukaista. Kokeilun jälkeen tulee arvioida ja esittää jäsenkunnille arvio uuden hinnoittelumallin käyttöönoton vaikutuksista HSL:n lipputuloihin kokonaisuutena ja kuntakohtaisesti.

Vyöhykkeisiin perustuva kausilippu on joukkoliikenteen suosion kannalta tärkeä tuote. Asiakkaiden sitoutuminen kilpailukykyisesti hinnoiteltuun kausilipputuotteeseen johtaa kansainvälisten kokemusten mukaan suurempaan joukkoliikenteen käyttöön. Kausilippujärjestelmän muuttamiseen tulee suhtautua varauksella.

Mobiililipun QR-koodin lukumahdollisuus on hyvä ominaisuus digitaalisten tapahtumalippujen mahdollistamiseksi. Sen sijaan kaikkien HSL-sovelluksen käyttäjien velvoittamisessa leimaamiseen edes sinisissä busseissa tulee olla varovainen. Yksittäiselle matkustajalle ajoneuvoon nousun yhteydessä aiheutuva muutaman sekunnin lisäviivästys kertautuu nopeasti merkittäväksi joukkoliikenteen palvelutason laskuksi liikennöinnin hidastuessa ja säännöllisyyden heikentyessä. Myös liikennöintikustannukset kasvavat ajoaikojen pidentyessä. Liputta matkustamisen vähentämiseksi validointi voidaan ottaa käyttöön, kun se ei hidasta kyytiin nousemista. Myöskään tiedon kerääminen matkustamisesta ei ole riittävä peruste heikentää näin paljon joukkoliikenteen palvelutasoa tai käyttäjäkokemusta.

Liikenteen palvelutaso ja palvelutason muutokset

Joukkoliikenteen taloutta ja toimivuutta Helsingissä ovat viime vuosina haastaneet lukuisat suuret katutyömaat sekä joukkoliikenteen infrastruktuurin kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvät välttämättömät rakennustyöt. Erityisesti vuosi 2027 tulee Junatien metrosillan uusimisen vuoksi olemaan vaikea.

Yhteistyö HSL:n kanssa joukkoliikennettä korvaavan poikkeusliikenteen suunnittelussa on ollut hyvää ja hedelmällistä. Junatien metrokatkon aikana korvaavaa bussiliikennettä tarjotaan niin paljon kuin mahdollista huomioiden bussien keskinäinen ruuhkautuminen ja pysäkkien välityskyky. Korvaavan bussiliikenteen sujuvoittamiseksi on suunniteltu infraparannuksena mm. tilapäisiä bussikaistoja, joita voidaan mahdollisesti hyödyntää myös Kulosaarensillan uusimisen aikana.

Korvaavaa liikennettä tarjotaan myös Kruunusillat-hankkeen mahdollistamilla raitiolinjoilla 12 Yliskylästä Rautatieasemalle ja 13 Pasilasta Kalasataman kautta Kolmikulmaan. Tämä on konkreettinen esimerkki raideverkoston kehittämisen poikkeustilanteiden hallintaan tarjoamista mahdollisuuksista, jotka parantavat joukkoliikennejärjestelmän resilienssiä.

Korvaavien järjestelyjen suunnittelussa tulee jatkossakin tavoitella tiivistä yhteistyötä siten, että työmaiden haitalliset vaikutukset palvelutasoon ja matkustajamääriin jäävät mahdollisimman pieniksi. Yhteistyö pienentää poikkeusjärjestelyjen kustannuksia, kun kaupunki toteuttaa sujuvuutta parantavia infrajärjestelyjä.

Länsi-Helsingin linjastosuunnitelmassa Helsingin kaupunki ja HSL tekivät aiempaa tiiviimpää yhteistyötä. Lopputuloksena saavutettiin linjastoratkaisu, jonka liikennöintikustannukset säilyvät nykyisellä tasolla, vaikka joukkoliikenteen kapasiteetti kasvaa uusien raitiolinjojen käyttöönoton myötä. Suunnitelma korvaa ydinkeskustaan suuntautuvaa bussiliikennettä raitioliikenteellä Helsingin kaupungin tavoitteiden mukaisesti ja muuttaa Länsi-Helsingin joukkoliikennejärjestelmää aiempaa verkostomaisemmaksi. Bussiliikenteestä saavutetuista säästöistä huolimatta joukkoliikenteen palvelutaso säilyy Helsingin kaupungin tavoittelemalla tasolla myös uusien raitiolinjojen suoran vaikutusalueen ulkopuolella.

Länsi-Helsingin linjastosuunnitelmaa vastaavaa kustannustehokkuutta ja korkean palvelutason linjoja painottavaa verkostollista ajattelua tulee soveltaa myös tulevissa linjastosuunnitelmissa. Tämä koskee sekä uusien raideliikenneyhteyksien käyttöönoton yhteydessä tehtäviä suunnitelmia että olemassa olevan bussiliikenteen kehittämistä. Suunnittelun käytettävissä oleva tieto matkustajamääristä on viime aikoina kiitettävästi lisääntynyt, mikä parantaa mahdollisuuksia kohdistaa resursseja uudelleen sinne, missä niistä saadaan suurimmat hyödyt yhteiskunnalle.

HSL varautuu vuosina 2027–2029 lisäämään bussiliikenteen tarjontaa useilla linjoilla perustuen todennettuun kysyntään ja kerättyyn asiakasymmärrykseen. Helsingin kaupunki kehottaa HSL:ää varmistamaan, että mahdolliset lisäykset toteutetaan perustellusti ja kustannustehokkaasti.

Esimerkiksi Postipuiston kasvaviin matkustajamääriin vastaaminen kasvattaa vuosina 2027–2029 liikennöintikustannuksia yhteensä 2,4 miljoonalla eurolla. Nykyiset alueen läpi kulkevat linjat ovat pitkiä, eikä niiden vuorovälin lyhentäminen pelkästään Postipuiston kysynnän vuoksi ole välttämättä tarkoituksenmukaista. Vaihtoehtoisina tapoina on syytä tarkastella linjaston uudelleenjärjestelyä tai vain tarpeellista osaa reitistä palvelevan tukilinjan perustamista.

Bussiliikenteen hidastuminen kasvattaa TTS-kauden aikana vuosittaisia liikennöintikustannuksia yli 2 miljoonalla eurolla. Hidastuminen heikentää myös joukkoliikenteen kilpailukykyä ja vähentää siten lipputuloja. HSL:n ja Helsingin kaupungin yhteistyötä onkin syytä tiivistää myös bussiliikenteen sujuvuuden edistämisessä vastaavalla tavalla kuin raitioliikenteessä on jo tehty.

Kuntaosuuksien taso

Vuonna 2027 Junatien metrosillan uusimisesta aiheutuva metroliikenteen katko kasvattaa joukkoliikenteen tuen tarvetta merkittävästi. HSL on arvioinut Junatien metrokatkon vähentävän lipputuloja 15 milj. eurolla ja lisäävän liikenteen operointikuluja 15 milj. eurolla. Valtaosa näiden molempien vaikutuksesta tulee kohdistumaan Helsingille. Myös vuodelle 2028 arvioitu kuntaosuus on yli 20 milj. euroa suurempi kuin voimassa olevassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuodelle 2028 arvioitu kuntaosuus, vaikka liikennöinnin poikkeukset ovat silloin pienempiä.

Kuntaosuuden kasvu on ongelmallista. Helsingin kaupunki noudattaa taloudenhoidossaan kestävyysperiaatetta, jossa käyttötalousmenojen kokonaiskasvu on sidottu kustannustason ja väestönkasvun muutokseen sekä kaupunkistrategiassa asetettuun tuottavuustavoitteeseen. Koska HSL:lle maksettava kuntaosuus kasvaa kestävyysperiaatetta nopeammin, kaupungin muun toiminnan kustannusten kasvua joudutaan vastaavasti rajoittamaan enemmän, jotta esitetty kuntaosuus saadaan sovitettua kaupungin talousarvion raamiin.

Toisaalta kaupunkistrategiassa on asetettu tavoitteeksi myös helsinkiläisten lippujen hintojen korotusten hillitseminen. Tätä on käsitelty jäljempänä lippujen hintojen korotuksia koskevan erillisen kysymyksen yhteydessä.

Keskipitkän aikavälin kuntaosuusennusteiden perusteella kuntaosuuksien reaalinen kasvu jatkuu vuoteen 2035, mutta kääntyy hienoiseen laskuun vuoteen 2040. Kuntaosuuksien kehitys riippuu kuitenkin voimakkaasti tulevista investoinneista joukkoliikennejärjestelmään. Ennusteissa infrakustannukset kasvavat vuoteen 2035 merkittävästi muita kustannuksia nopeammin suurten infrainvestointien takia: Helsingin operointikustannusten arvioidaan kasvavan vuoteen 2035 mennessä noin 60 miljoonaa euroa (15 %), infrakustannusten noin 30 miljoonaa euroa (22 %) ja lipputulojen noin 25 miljoonaa euroa (11 %).

Keskipitkän aikavälin ennusteet perustuvat Helmet 5 -malliin, joka edelleen perustuu syksyn 2023 tilanteeseen. Syksyllä 2023 palautuminen pandemiasta oli vielä kesken, mikä näkyy ennusteissa jopa lipputulojen laskuna toiminta- ja taloussuunnitelman viimeisestä vuodesta 2029 vuoteen 2035. Mallinnettuun lipputulojen laskuun vaikuttaa myös autoliikenteen sähköistyminen, joka tulee pienentämään autoilun kustannuksia ilman polttoaineveroa korvaavaa ratkaisua.

Keskipitkällä aikavälillä lähijunaliikenteen varikkoinvestointien on arvioitu kasvattavan junaliikenteen kustannuksia. Vaikka uudet varikot tehostavat liikennöintiä ja mahdollistavat tarvittavan lisäkaluston hankkimisen, investointien pääomakustannukset rasittavat HSL:n taloutta alkuvuosina. Samalla rantaradan suunnan varikolle tulee löytää seudullisessa yhteistyössä ratkaisu, joka on investointi- ja siirtoajokustannuksiltaan kohtuullinen.

Keskipitkän aikavälin arvioihin ei ole sisällytetty valtakunnallisia rautatiehankkeita kuten Länsirata ja Lentorata. Tämä on perusteltua. Valtion rataverkon hankkeista infrakorvausten piiriin voidaan ottaa vain lähijunaliikenteen erillistarpeisiin rakennettua infraa kuten kaupunkiratoja ja yksinomaan lähijunien käyttöön rakennettavia asemia.

Kuntakohtaisen ylijäämän käyttö tai alijäämän takaisin maksaminen suunnitelmakaudella 2027–2029

HSL:n 1.6.2026 voimaan tulleessa perussopimuksen päivityksessä on määritelty aiempina vuosina syntyneen ylijäämän tai alijäämän oikaisun jaksotuksen lähtökohdaksi kolme vuotta. Vakiintuneen käytännön mukaisesti kuntakohtaisen ylijäämän käyttö tai alijäämän kattaminen on tarkoituksenmukaista tehdä tasaisesti kolmen vuoden aikana kuntaosuuden vuosittaisten muutosten tasaamiseksi.

Erilliset kysymykset

Kannatatteko lipun hintojen matalampaa ja enemmän riskiä sisältävää keskimääräistä korotustasoa (inflaatio + 1,7 %-yks. = noin 3,1 % + kasvutoimet) vai riskittömämpää korotustasoa (inflaatio + 4,6 %-yks. = noin 6 %)?

Helsingin kaupunkistrategia 2025–2029 edellyttää, että joukkoliikenteen lippujenhintojen nousua tulee hillitä. Tavoitteeksi on asetettu se, että helsinkiläisten lippujen reaalihinnat laskevat strategiakauden aikana vuoteen 2026 verrattuna. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi helsinkiläisten eniten käyttämien lippujen hintoja voi korottaa enintään inflaatio-odotuksen verran ja vuosien 2028–2029 korotusten tulee olla inflaatiota pienempiä.

Toisaalta kuntaosuuksien kestävä taso ja omistajaohjauksen HSL:lle asettamat tavoitteet edellyttävät lipputulojen kasvattamista hintoja korottamalla. Helsinkiläisten eniten käyttämien lippujen hinnat ovat kuntayhtymän aikana nousseet merkittävästi pidemmille matkoille tarkoitettuja lippuja sekä yleistä kustannuskehitystä enemmän. Siten on perusteltua painottaa lippujen hintojen välttämättömiä korotuksia muihin kuin AB-lippuihin.

Kannatatteko tarkastusmaksun korotusta 130 euroon?

Liputta matkustaminen on säilynyt HSL-liikenteessä korkealla tasolla. Edellinen tarkastusmaksuun tehty korotus ei riittänyt kääntämään liputta matkustamisen määrää laskuun. Tarkastusmaksun korottaminen 130 euroon on perusteltua.

Joukkoliikenteen tarkastusmaksulain mukaan tarkastusmaksu voi olla enintään 40 kertaa niin suuri kuin alin aikuisen kertamaksu kysymyksessä olevan julkisyhteisön alueella. Mahdollisessa tarkastusmaksun korotuksessa tulee varmistua siitä, ettei tarkastusmaksun suuruus estä matkan pituuteen perustuvan tai muun edullisen lyhytmatkalipun ottamista käyttöön.

Miten suuren kustannuslisäyksen olette valmiit hyväksymään kiristetyn päästötavoitteen saavuttamiseksi?

Ympäristöbonuksen palauttaminen ja biopolttoaineiden käytön lisääminen HSL-alueella eivät ole tarkoituksenmukainen tapa edistää päästöjen vähentämistä. Biopolttoaineiden käytön lisääminen kasvattaisi HSL:n kustannuksia, mutta valtakunnallisella tasolla hiilidioksidipäästöt eivät vähenisi. Pääkaupunkiseudun lisääntynyt biopolttoaineiden käyttö mahdollistaisi biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen kautta muualla Suomessa fossiilisen polttoaineen osuuden kasvun. Käytännössä kyseessä olisi tulonsiirto HSL-alueen kunnilta ja joukkoliikenteen käyttäjiltä muualle Suomeen.

Bussiliikenteen päästöttömyystavoitetta tulee edistää linja-autokaluston täysimääräisellä sähköistämisellä. Tämän toteuttaminen aikaisemmin esitettyä nopeammin edellyttää muutoksia liikenteenharjoittajien kanssa tehtyihin operointisopimuksiin kalustonkäytön osalta. HSL saattaa myös joutua lunastamaan ylimääräiseksi jäävää dieselkalustoa. Toimenpiteestä tarvitaan tarkemmat kustannusarviot, jotta voidaan arvioida, onko se taloudellisesti järkevä ja vaikuttava tapa päästöttömyyden edistämiseksi. Kustannusten tulisi olla korkeintaan samaa luokkaa kuin vaihtoehtoisilla päästövähennyskeinoilla. Esimerkiksi ympäristöministeriön raportissa ilmastorahoituksen tehostamisesta liikenteen suositeltujen päästövähennysten kustannuksiksi on arvioitu 100–400 euroa hiilidioksiditonnia kohden.

Helsingin kaupunki edistää omalta osaltaan Suomenlinnan liikenteen sähköistämistä. Kaupungin tavoitteena on siirtymä päästöttömään liikenteeseen tulevalla liikennöinnin sopimuskaudella (2027–2037) niin, että vuoteen 2030 mennessä merkittävä osa liikenteestä on jo sähköistetty.

Millä toimenpiteillä näkemyksenne mukaan HSL:n maksuvalmius turvataan: jäsenkuntien lisärahoituksella, ulkoisella lainanotolla tai muilla ratkaisuilla?

Perussopimuksen mukaisesti kuntayhtymän yhtenä toimintaperiaatteena on, että maksuliikenne, rahoitustoiminta ja sijoitustoiminta hoidetaan tuottavasti, turvaavasti ja taloudellisesti. Rahoitus- ja investointiperiaatteiden hyväksyminen sekä kuntayhtymän rahoituksen, mukaan lukien lainan antaminen ja lainanotto ja niitä koskevien takaus- ja vakuusjärjestelyiden päätöksenteko kuuluvat yhtymäkokouksen tehtäviin. HSL:n tulee huolehtia maksuvalmiutensa turvaamisesta ja ratkaista siihen liittyvät toimenpiteet tapauskohtaisesti. Maksuvalmius tulee Helsingin näkemyksen mukaan turvata nykytilanteessa ulkoisella lainanotolla, limiittitilillä tai vastaavalla järjestelyllä.

Lausuntopyyntö

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle 18.8.2026 mennessä.

Yleistä

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) perussopimuksen mukaan kuntayhtymällä on oltava toiminta- ja taloussuunnitelma, joka ajoittuu kolmelle seuraavalle vuodelle. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain. HSL:n hallitus laatii luonnoksen toiminta- ja taloussuunnitelmaksi. Luonnoksesta pyydetään jäsenkunnilta lausunnot, jotka liitetään HSL:n yhtymäkokoukselle annettavaan ehdotukseen. Hyväksytty talousarvion sisältävä toiminta- ja taloussuunnitelma toimitetaan jäsenkunnille viimeistään 15. joulukuuta.

HSL on pyytänyt kaupungilta lausuntoa 10.9.2026 mennessä alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmaluonnoksesta 2027–2029. HSL pyytää jäsenkuntiaan ottamaan lausunnoissaan kantaa erityisesti seuraaviin asioihin:

• HSL:n toimintasuunnitelma

• liikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutokset

• kuntaosuuksien taso ja

• kuntakohtaisen ylijäämän käyttö tai alijäämän takaisin maksaminen suunnitelmakaudella 2027–2029.

Lisäksi HSL pyytää jäsenkuntia esittämään näkemyksensä seuraaviin kysymyksiin:

• Kannatatteko lipun hintojen matalampaa ja enemmän riskiä sisältävää keskimääräistä korotustasoa (inflaatio + 1,7 %-yks. = noin 3,1 % + kasvutoimet) vai riskittömämpää korotustasoa (inflaatio + 4,6 %-yks. = noin 6 %)?

• Kannatatteko tarkastusmaksun korotusta 130 euroon?

• Miten suuren kustannuslisäyksen olette valmiit hyväksymään kiristetyn päästötavoitteen saavuttamiseksi?

• Millä toimenpiteillä näkemyksenne mukaan HSL:n maksuvalmius turvataan: jäsenkuntien lisärahoituksella, ulkoisella lainanotolla tai muilla ratkaisuilla?

Taloussuunnitelma

HSL:n taloustilanne on haastava. Matkustajamäärät ja lipputulot ovat palautuneet hitaasti pandemian jälkeen. Yleinen kustannustason nousu ja merkittävät investoinnit raideliikenteen infraan, kalustoon ja varikoihin ovat kasvattaneet HSL:n kustannuksia merkittävästi. HSL:llä on painetta korottaa lippujen hintoja voimakkaasti, mikä vaarantaa matkustajamäärien kasvun sekä kaupungin ilmastopäästöille ja kestävälle liikkumiselle asetetut tavoitteet. Pidemmällä aikavälillä merkittävästi kalliimmat liput voivat muuttaa liikkumistottumuksia, vähentää joukkoliikenteen käyttöä ja aiheuttaa negatiivisen kierteen.

Helsingille kohdistuvat toimintamenot vuonna 2027 ovat 591,7 milj. euroa ja lipputulot 235,5 milj. euroa. Toimintamenot ovat 41,6 milj. euroa (7,6 %) HSL:n vuoden 2026 talousarviota suuremmat. Helsingille kohdistuvat liikennöinnin kustannukset kasvavat 36,7 milj. euroa (10,1 %) ja infrakustannukset 6,6 milj. euroa (5,1 %) verrattuna edelliseen vuoteen. Muut kustannukset sen sijaan pienenevät 1,7 milj. eurolla (3,0 %). Lipputulojen arvioidaan kasvavan 3,7 milj. eurolla (1,6 %). Ensi vuoden subventioprosentiksi muodostuu 59,8 % ja ilman infrakustannuksia 47,8 %.

Merkittävin syy lipputulojen vaisuun kasvuun on Junatien metrosillan uusimisen aiheuttamat noin seitsemän kuukautta kestävät poikkeusjärjestelyt. HSL on arvioinut Junatien metrokatkon vähentävän lipputuloja 15 milj. eurolla ja lisäävän liikenteen poikkeusjärjestelyjen takia operointikuluja 15 milj. eurolla. Valtaosa näiden molempien vaikutuksesta tulee kohdistumaan Helsingille.

HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma perustuu 3,1 % vuosittaisiin lipun hinnan korotuksiin vuosina 2027–2029. Kumulatiivisesti tämä johtaa 9,6 % korotukseen kolmen vuoden aikana. Omistajaohjauksen asettaman subventiotavoitteen saavuttaminen edellyttäisi tätäkin suurempia hinnankorotuksia. Toisaalta Helsingin kaupunkistrategia 2025–2029 edellyttää, että joukkoliikenteen lippujenhintojen nousua tulee hillitä. Tavoitteeksi strategiassa on asetettu se, että helsinkiläisten lippujen reaalihinnat laskevat strategiakauden aikana vuoteen 2026 verrattuna.

Helsingin kuntaosuus vuodelle 2027 on ilman aiempien vuosien yli-/alijäämiä 353,9 milj. euroa, mikä on 37,8 milj. euroa (12,0 %) edellisvuotta enemmän. Edellisten vuosien alijäämä huomioiden maksettavaksi kuntaosuudeksi vuonna 2027 tulee 355,6 milj. euroa. Kuntaosuuden on arvioitu olevan 343,2 milj. euroa vuonna 2028 ja 360,0 milj. euroa vuonna 2029. Vaikka kuntaosuus laskee vuodesta 2027, vuodelle 2028 arvioitu kuntaosuus on yli 20 milj. euroa suurempi kuin voimassa olevassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuodelle 2028 arvioitu kuntaosuus, vaikka liikennöinnin poikkeukset ovat silloin pienempiä. Helsingin kaupunki noudattaa taloudenhoidossaan kestävyysperiaatetta, jossa käyttötalousmenojen kokonaiskasvu on sidottu kustannustason ja väestönkasvun muutokseen sekä kaupunkistrategiassa asetettuun tuottavuustavoitteeseen. Koska HSL:lle maksettava kuntaosuus kasvaa kestävyysperiaatetta nopeammin, kaupungin muun toiminnan kustannusten kasvua joudutaan vastaavasti rajoittamaan enemmän, jotta esitetty kuntaosuus saadaan sovitettua kaupungin talousarvion raamiin.

Helsingin talousarvion valmistelun lähtökohtien mukaan käyttötalouden kasvun vuonna 2027 tulisi olla korkeintaan 4,5 %. Helsingin omassa talousarviossa on varauduttu HSL:n esityksen mukaiseen kuntaosuuteen vuonna 2027. Koska Helsingin kuntaosuus ja eräät muut kaupunkitasoiset velvoitteet kasvavat enemmän kuin talousarvion lähtökohdaksi on asetettu, Helsinki on joutunut rajoittamaan muun käyttötalouden kasvun 3,3 %:iin.

Muutoksia suunnitelmakaudella

Joukkoliikennepalvelu

HSL:n TTS-kautta 2027–2029 leimaavat erilaisten työmaiden joukkoliikennepalveluun aiheuttamat muutokset. Eri puolilla seutua rakennetaan ennätysmäisen laajasti uutta raideliikenneinfraa sekä korjataan tai uusitaan vanhaa, kuten asemia ja ratasiltoja. Erityisesti vuonna 2027 toteutuva Junatien metrokatko aiheuttaa yhdessä muiden työmaiden kanssa erittäin merkittävän kustannuslisäyksen ainutkertaisen laajan korvaavan liikenteen takia. Poikkeusjärjestelyiden vuoksi joukkoliikenteen matka-ajat pitenevät ja tarjottavan liikenteen laatutaso heikkenee, millä on merkittäviä vaikutuksia myös lipputuloihin.

Joukkoliikennepalvelu paranee merkittävien raideliikenteen hankkeiden valmistuessa Nihdissä, Kruunuvuorenrannassa ja Laajasalossa (Kruunusillat) aikaisimmillaan loppuvuodesta 2026 sekä Espoossa Leppävaaran ja Espoon keskuksen välillä (Espoon kaupunkiradan ensimmäinen vaihe) syksyllä 2027.

Valmistuvien raideliikenteen hankkeiden lisäksi joukkoliikennepalveluun ei ole suunnitteilla merkittäviä tarjonnan lisäyksiä. Bussiliikenteessä palvelutasoparannukset ovat kokonaisuutena hyvin pieniä lisäyksiä kasvavien alueiden tarjontaan kysynnän kasvaessa. Linjaston kehittämistoimenpiteet pyritään suunnittelemaan kustannustehokkuutta parantaen nykyistä tarjontaa uudelleenkohdentamalla.

Raitioliikenteessä vuoden 2027 poikkeukset ovat vähäisempiä kuin menneinä vuosina. Raitioliikenne Runeberginkadulla katkeaa syyskuusta 2026, kun Länsiratikoiden rakennustyöt alueella käynnistyvät. Koko Runeberginkadun mittainen katko jatkuu vuoden 2027 marraskuuhun saakka. Osana Länsiratikoiden hankekokonaisuutta valmistuva Huopalahdentien raitiotie mahdollistaa linjan 13 reitin jatkamisen Pasilasta Meilahden kautta Munkkivuoren ostoskeskukselle loppuvuodesta 2028. Vuonna 2028 alkavat Kaivokadun ja Kaisaniemenkadun rakennustyöt sekä Rautatientorin metroaseman peruskorjaukset johtavat merkittäviin poikkeusliikennejärjestelyihin raitioliikenteessä.

Lyhytkestoisempia ja rajatummin vaikuttavia raitioliikenteen poikkeusjärjestelyjä on tulossa vuoden 2027 aikana Reijolankadulle, vuoden 2028 aikana Laivasillankadulle, Paciuksenkadulle ja Kampin alueelle sekä vuoden 2029 aikana Pitkällesillalle.

Junaliikenteessä on Espoon kaupunkiradan rakennustöiden takia vielä vuonna 2027 totaalikatko rantaradalla Leppävaaran länsipuolella viiden viikon ajan juhannuksen jälkeen. Tuolloin Helsingin ja Leppävaaran välillä kulkee A-junia 10 minuutin vuorovälillä päiväliikenteessä ja hiljaisempaan aikaan 15–30 minuutin vuorovälillä.

Mäkelänkadun vuoden 2027 loppuun kestävän peruskorjauksen lisäksi poikkeusjärjestelyjä bussiliikenteeseen tulee aiheuttamaan Kulosaaren sillan uusiminen. Sillan työmaan on arvioitu alkavan vuonna 2028 ja kestävän noin kaksi vuotta. Liikenteen on suunniteltu muuttuvan Kulosaaren sillalla yksikaistaiseksi suuntaansa, mikä aiheuttaa merkittävää hidastumista bussiliikenteessä linjoille 59, 500 ja 510.

Lipputuotteet

HSL suunnittelee kokeilua vyöhykkeettömästä matkaperusteisesta hinnoittelumallista, jossa matkan hinnoittelu pohjautuu vyöhykkeiden sijaan matkan pituuteen ja muihin muuttujiin. Kokeiltavassa palvelumallissa lipun valinta ja ostaminen ennakkoon poistuisivat kokonaan ja matkan hinta laskettaisiin tehdyn matkan perusteella määriteltyjen kriteerien mukaisesti. Kokeilun tulosten perusteella päätetään, lähdetäänkö jatkotyönä suunnittelemaan laajemmin HSL:lle soveltuvaa matkaperusteista hinnoittelua.

Lisäksi HSL suunnittelee lähimaksun yhden vuorokauden hintakaton pilottia. Pilotissa tutkittaisiin lähimaksussa yhden vuorokauden hintakaton vaikutuksia joukkoliikenteen käyttöön, lipputuloihin ja asiakaskokemukseen. Kokeilu toteutetaan vain lähimaksulla lippuja ostaville ja hintakattona suunnitellaan käytettävän vuorokausilipun hintaa. Kokeilun vaikutukset joukkoliikenteen käyttöön, lipputuloihin ja asiakaskokemukseen arvioidaan vuonna 2027, minkä jälkeen tehdään päätöksiä hintakattojen laajemmasta soveltamisesta jatkossa.

Vuoden 2026 aikana matkakortin lukijalaitteelle rakennetaan valmius lukea puhelimen näytöltä QR-koodilippuja. Tämä mahdollistaa tapahtumalippuihin liitettyjen joukkoliikenteen matkalippujen toimittamisen asiakkaille digitaalisesti. Samalla HSL pyrkii vuoden 2027 loppuun mennessä ottamaan käyttöön sinisissä busseissa mobiililippujen validoinnin lukijalaitteilla visuaalisen validoinnin sijaan.

Lausuntopyynnön liitteet

Lautakunnan listan liitteenä ovat HSL:n lausuntopyyntökirje ja HSL:n alustava toiminta- ja taloussuunnitelma 2027 - 2029.