Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Väyläviraston ohjelmakokonaisuudesta 2026–2034

Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lausunnon keskeisin sisältö

Helsingin ja Helsingin seudun liikennejärjestelmään kohdistetuilla investoinneilla on merkittävä ja suhteellisesti suurin vaikuttavuus saavutettavuuteen, työvoiman liikkuvuuteen, taloudelliseen toimeliaisuuteen sekä Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn. Ennusteen mukaan Helsingin seudulla on lähes 1,9 miljoonaa asukasta vuonna 2040. Helsingin ja kaupunkiseudun sisäisellä liikenteen toimivuudella on tästä näkökulmasta valtavan suuri merkitys. Helsingin sijainti eri liikennemuotojen ja eurooppalaisen liikenneverkon solmukohdassa kytkee alueen vahvasti kansainväliseen ja kansalliseen liikennejärjestelmään. Väyläviraston ohjelmakokonaisuus ei huomioi kasvavan Helsingin seudun roolia valtakunnallisessa liikennejärjestelmässä, eikä kaupunkiseutujen roolia laajemminkaan.

Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2026-2037 (Liikenne 12) todetaan, että suunnitelman toimeenpanossa huomioidaan myös suunnitelmassa tunnistettuja alueiden erityispiirteitä. Kaupunkiseutujen osalta todetaan muun muassa, että kaupunkiseutujen kasvaessa liikennemäärät kasvavat, jolloin toimivan liikennejärjestelmän merkitys korostuu. Nyt lausuttavana oleva ohjelmakokonaisuus ei toimenpiteiden eikä resurssien osalta missään määrin riittävästi vastaa Helsingin seutua koskeviin erityispiirteisiin liittyen toimivuuteen, turvallisuuteen ja kestävyyteen. Ohjelmakokonaisuuden yhteenvetoraportin taulukossa 16 mainitut hankkeet kuvaavat hyvin sitä, miten vähäisessä määrin kasvavien kaupunkiseutujen erityispiirteet ovat todellisuudessa ohjanneet ohjelmakokonaisuuden muodostamista.

Helsingin kaupunki pitää erittäin tärkeänä, että maankäytön kehittämisen kannalta keskeisen Lahdenväylän Ilmasillan eritasoliittymän toteutusta edistetään aktiivisesti. Hankkeesta on tehty valtion rahoituspäätös, ja Helsinki on varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen. Se on MAL 2023-suunnitelman mukaisesti osa Vt 4 hankekokonaisuutta, johon sisältyy myös Viikin-Malmin pikaraitiotie. Asuntotuotantotavoitteiden näkökulmasta myös Koivusaaren eritasoliittymä Länsiväylällä on keskeinen hanke, jonka toteuttamiseen valtio varautui jo MAL-sopimuksessa 2024-2035. Kuten Helsinki on aikaisemminkin lausunut, tulisi tämän hankkeen näkyä investointiohjelmassa omana hankkeenaan. Ohjelmakokonaisuudesta jää muutenkin epäselväksi, miksi kaikkia MAL 2023 -suunnitelman investointiohjelmaan sisältyviä väyläverkon hankkeita ei ole sisällytetty edes "ohjelman ulkopuolelle jääneitä hankkeita"-osioon. Tämä on vastoin Liikenne 12 -suunnitelman kirjauksia, eikä ole siksi perusteltua. Seuraava MAL-suunnitelma valmistuu 2027.

MAL-sopimuksiin varattavaa rahoitusta tulee jatkossa lisätä, ja sen tulee näkyä investointiohjelman ja muun ohjelmakokonaisuuden hankkeissa ja muussa valmistelussa. Julkistalouden haastava tilanne ja vaikea suhdannetilanne huomioiden, kaupunkiseutuihin on välttämätöntä jatkossakin investoida, koska siellä infrainvestoinneilla saadaan suurimmalla varmuudella eniten vaikuttavuutta. Jatkossa kehittämismomentille varatusta rahoituksesta selvästi suurempi osa tulisi kohdistaa MAL-seuduille.

Helsingin kaupunki korostaa edelleen, että se ei hyväksy valtion väyläverkon kehittämisen kustannusten siirtämistä entistä enemmän kuntien vastuulle. Lähtökohtana tulee olla, että valtion verkolle toteutettavien yhteisrahoitteisten hankkeiden valtion kustannusosuus on vähintään 70 prosenttia.

Hankeyhtiöiden kautta edistettävien hankkeiden roolia ja kytkentää Väyläviraston tehtäviin on selkeytetty ohjelmakokonaisuudessa. Hankeyhtiöiden vastuulla olevien ratayhteyksien kehittämisen rahoitus ei sisälly suunnitelman talousraamiin. Pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus vie eteenpäin Lentorata-hanketta varaamalla määrärahat hankkeen suunnitteluun ja valmistellen Lentoradan toteuttamispäätöksen. Lentoradan suunnittelu on edennyt hallitusohjelman mukaisesti ja meneillään on ratasuunnitelmavaihe. Toteutuspäätöksen tekeminen on mahdollista seuraavassa hallitusohjelmassa. Helsingin kaupunki pitääkin Lentoradan suunnitelmien määrätietoista edistämistä välttämättömänä, ja myös Väyläviraston tulee lisätä valmiutta sille, että Lentoradan liikennöinti on mahdollista 2030-luvun puolivälissä. Lentorata toteuttaa myös eurooppalaista liikenneverkkoa kytkien lentoaseman kaukojunaverkkoon, joten hankkeelle on hyvät mahdollisuudet saada EU-rahoitusta.

Suunnitteluohjelmassa 2026-2029 on kuvattu suunnittelukohteet, joita Väylävirastossa ja Elinvoimakeskuksissa edistetään. Helsingin osalta tärkeä ohjelmasta puuttuva tarve on Vt4 Lahdenväylän tiesuunnitelma, joka on välttämätön MAL 2023-suunnitelmaan sisältyvän Viikin-Malmin pikaraitiotien toteutuksen kannalta. Tiesuunnitteluun tulee varautua jo ohjelmakaudella. Väyläviraston suunnitteluohjelman esiselvityksissä on varauduttu myös raskaan liikenteen taukopaikkoihin ja lataukseen liittyviin selvityksiin. Tämä on tärkeä kokonaisuus, jota yhteisesti seudulla edistetään. Helsingin seudulla myös lähiliikenteen varikkoihin liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia on välttämätöntä edistää ohjelmakaudella, ja myös Väyläviraston olisi perusteltua varautua tähän osana MAL-selvityksiä.

Lausuntopyyntö

Väylävirasto on pyytänyt lausuntoa valtion väyläverkon ohjelmakokonaisuudesta vuosille 2026-2034. Lausuntoa on pyydetty toimittamaan Lausuntopalvelun (www.lausuntopalvelu.fi) kautta 31.8.2026 mennessä. Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakunnan lausuntoa 11.8.2026 mennessä.

Väyläviraston ohjelmakokonaisuuden muodostavat perusväylänpidon suunnitelma, suunnitteluohjelma, investointiohjelma ja ohjelmakokonaisuuden raportti, jotka toteuttavat valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, eli Liikenne 12 -suunnitelmaa. Ohjelmakokonaisuuden tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä, tukea pitkäjänteistä päätöksentekoa ja helpottaa kokonaisuuden hahmottamista päättäjille, sidosryhmille ja kansalaisille. Sidosryhmien palautteita on tarkoitus hyödyntää seuraavan ohjelmakokonaisuuden valmistelussa, joka on jo käynnissä.

Väylävirasto on pyytänyt tarkastelemaan kokonaisuutta seuraavien kysymysten kautta.

1. Toteuttaako ohjelmakokonaisuus mielestänne parhaalla mahdollisella tavalla Liikenne 12 suunnitelmassa sille asetettuja tavoitteita ja linjauksia?

2. Perusväylänpidon suunnitelma: onko perusväylänpitoon osoitettu rahoitus kohdennettu perustellusti ja vaikutukset kuvattu ymmärrettävästi?

3. Suunnitteluohjelma: mitä suunnittelukohteita tulisi edistää lähivuosina? Mitä perusteluja näiden edistämiselle on?

4. Investointiohjelma: miten muuttaisitte ohjelmaa seuraavan päivityksen yhteydessä sille määritetyn talouskehyksen puitteissa? Millaisia positiivisia vaikutuksia muutoksella saavutettaisiin?

5. Ohjelmakokonaisuus: miten koette sen, että Väyläviraston ohjelmat esitetään nyt yhtenä kokonaisuutena?

6. Miten muuten haluatte kommentoida ohjelmakokonaisuutta?