Vahingonkorvaus, ajoneuvovaurio, 19.3.2026, Länsisatamankatu
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 17.8.2026 § 81 (autovaurio)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti korjata lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksessä 17.8.2026 (81 §) olevan ilmeisen kirjoitusvirheen.
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 17.8.2026 (81 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö on päätöksellään 17.8.2026 (81 §) hylännyt 19.3.2026 Länsisatamankadulla tapahtuneeseen autovaurioon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan 351,50 euron vahingonkorvausvaatimuksensa liittyen 19.3.2026 kello 00.30 Länsisatamankadulla tapahtuneeseen autovaurioon. Hakijan ajoneuvon rengas vaurioitui, kun hakija ajoi ajokaistalla olleeseen kuoppaan. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun ohessa, että kadunpitopäätöksen puuttuminen ei poista kaupungin tuottamusperusteista korvausvastuuta. Kaupunki on ottanut vahinkopaikan tosiasiallisesti kunnossapidettäväkseen tilaamalla sinne kunnossapidon, joten kaupungilla on tavanomaiseen huolellisuusvaatimukseen perustuva vastuu vahinkopaikasta.
Hakijan mukaan päätös on ristiriitainen kahden aiemman kaupungin tekemän päätöksen kanssa, joissa on katsottu, että kadunpitopäätöksen puuttuminen johtaa vahingonkorvauslain mukaiseen tuottamusarviointiin eikä vastuun automaattiseen poissulkemiseen. Hakija pyytää kannanottoa tähän ristiriitaan kaupungin oman ratkaisukäytännön ja saamansa päätöksen välillä.
Hakija vetoaa myös siihen, että hänen ajoneuvonsa rengaskoko 225/40R18 on tavanomainen, eikä kyseisten renkaiden käyttö ole poikkeuksellista riskinottoa. Kuopat olivat piileviä eikä niitä hakijan tai oikaisuvaatimuksen liitteenä toimitetun silminnäkijälausunnon mukaan ollut mahdollista havaita. Vahinkopaikalla ollut tietyömaamerkki ei myöskään riitä varoittamaan kuopista, sillä se ei anna tietoa, missä kohtaa vaarallinen kuoppa voisi sijaita.
Hakija toteaa lisäksi päätöksen olevan myös ristiriitainen, kun siinä kerrotaan edellisen tarkastuksen ennen vahinkotapahtumaa olleen 17.4.2026 kello 13.25. Päätöksestä ei käy ilmi, milloin paikkaa on tosiasiassa tarkastettu ennen 19.3.2026.
Kirjoistusvirheen korjaaminen
Hallintolain (434/2003) mukaan viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin verrattava selvä virhe. Oikaisuvaatimuksen ratkaiseva viranomainen voi tehdä samassa yhteydessä ilman eri vaatimusta myös virheen korjaamista koskevan päätöksen. Kirjoitusvirhe korjataan korvaamalla virheen sisältävä toimituskirja korjatulla toimituskirjalla
Oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa päätöksessä on ilmeinen kirjoitusvirhe, kun siinä todetaan edellisen tarkkailukerran ennen vahinkoa olleen 17.4.2026 kello 13.25. Oikea edellisen tarkkailun ajankohta on 17.3.2026 kello 13.25, ja tämä perustuu asiassa saatuun selvitykseen (liite 10).
Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostilla 17.8.2026. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 31.8.2026 eli säädetyssä määräajassa.
Oikaisuvaatimusta koskevat perustelut
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta eli ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun.
Kaupungin velvollisuudesta pitää kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa säädetään kunnossapitolaissa. Kunnossapitolain mukaiset velvollisuudet alkavat vasta, kun katu tai sen osa tyydyttää asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen ja sitä koskeva kadunpitopäätös on tehty. Katu katsotaan samasta ajankohdasta luovutetuksi yleiseen käyttöön.
Oikaisuvaatimuksessa on vedottu kahteen aikaisempaan kaupungin vahingonkorvauspäätökseen, vahingonkorvaustiimin päällikön päätökseen 7.12.2023 § 379 (Postintaival) ja vahingonkorvaustiimin päällikön päätökseen 10.10.2024 § 182 (Oksakoskenpolku). Oikaisuvaatimuksen mukaan kaupunki on poikennut hakijalle annetussa päätöksessä aiemmasta linjastaan tuottamusarvioinnissa.
Toisin kuin hakija oikaisuvaatimuksessaan väittää, sekä Postintaivalta että Oksakoskenpolkua koskevissa asioissa on samanlainen kaupungin vahingonkorvausvastuun arviointi kuin hakijalle annetussa päätöksessä. Kaikissa kolmessa päätöksessä on todettu, ettei kyseistä katua koske kunnossapitolain mukaiset kunnossapitovelvoitteet, ja kaupungin vastuuta on arvioitu vahingonkorvauslain yleisten tuottamusvastuuta koskevien säännösten kautta. Sekä Postintaivalta että Oksakoskenpolkua koskevissa asioissa esitetyt vahingonkorvausvaatimukset on hylätty. Hakijalle annettu päätös ei ole ristiriidassa kaupungin aikaisempien ratkaisujen kanssa.
Hakija on ajanut kuoppaan Länsisatamankadulla, joka on keskeneräinen ja rakentamaton katu eikä sille ole tehty kadunpitopäätöstä. Länsisatamankadulle on keskeneräisyydestä huolimatta tilattu kunnossa- ja puhtaanapitoa.
Asiassa kunnossapidosta vastaavalta saadun selvityksen mukaan vahinkopaikkaa on tarkkailtu 84 kertaa vahinkoa edeltävän kuukauden aikana, edellisen kerran kaksi päivää ennen vahinkoa 17.3.2026 klo 13.25. Tällöin vahinkopaikalla ei ole havaittu korjaustarvetta. Päällystevaurioista vahinkopaikalla ei ole tullut kaupungille ilmoituksia tai palautteita eikä kaupungille ole esitetty muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia.
Vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Ajoneuvon nopeus ja etäisyys toiseen tienkäyttäjään on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet.
Länsisatamankadun ja yleisemmin Jätkäsaaren keskeneräisyys on havaittavissa yleisilmeestä alueella liikkuessa, esimerkiksi alueella käynnissä olevista työmaista ja tilapäisistä liikennejärjestelyistä. Hakijan vaatimuksesta ilmenevien tietojen perusteella alue ei ole hakijalle täysin vieras, vaan hakijan voidaan olettaa olevan tietoinen siitä, että Jätkäsaaren alue ei ole vielä rakennettu valmiiksi.
Vahinkopaikalla on lisäksi ollut tietyömerkein merkitty työmaa. Tietyömerkillä varoitetaan tieliikennelain mukaan tieosuudesta, jolla saattaa olla työkoneita, työntekijöitä taikka työstä tai työn keskeneräisyydestä johtuvia vaaroja, kuten irtokiviä tai kuoppia. Tietyömerkki on siten varoitus nimenomaisesti myös kuopista. Ajoneuvon kuljettajan on tietyömerkillä merkityllä alueella noudettava erityistä varovaisuutta.
Hakijan ja silminnäkijän lausunnon mukaan kuoppia ei ole ollut mahdollista havaita. Hakijan toimittamien valokuvien perusteella ajorata on valaistu ja kuopat ovat selvästi näkyvissä. Kuvien perusteella kuopat ovat sijaintiensa sekä ajoradan leveyden puolesta väistettävissä. Ottaen huomioon, että vahinkopaikan keskimääräiseksi arkipäivien vuorokausiliikenteen määräksi on mitattu noin 2 400 ajoneuvoa (v. 2023), ja sen, ettei kaupungille ole hakijan vaatimuksen lisäksi tullut kyseisistä kuopista muita ilmoituksia tai vaatimuksia, kyseiset kuopat ovat olleet kaupungin näkemyksen mukaan huolellista ajotapaa noudattaessa myös tosiasiassa sekä havaittavissa että väistettävissä.
Oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa päätöksessä on nostettu esiin hakijan ajoneuvon renkaiden matalaprofiilisuus sen vuoksi, että tällaiset alle 45 prosentin ilmatilavuudella olevat renkaat ovat erityisen herkkiä vaurioitumaan ja ne lisäävät myös vanteiden vaurioitumisen riskiä. Se, että tällaisia renkaita on yleisesti käytössä tai se, että ne ovat vakiomalliset, eivät poista sitä asiaa, että ne vaurioituvat herkemmin kuin paksummalla ilmatilavuudella olevat renkaat. Ajoneuvon kuljettajan on tunnettava oman ajoneuvonsa ominaisuudet ja sovitettava ajotapansa ajoneuvon ominaisuuksien mukaiseksi.
Asiassa ei ole tullut sellaista uutta selvitystä, joka muuttaisi vahingonkorvaustiimin päällikön päätöstä hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimus. Vahinkopaikka on keskeneräisellä kadulla ja vahinkopaikalla on ollut tietyömerkein merkitty työmaa. Vahinkopaikalla olleista kuopista ei ole tullut ilmoituksia tai palautteita, ja paikkaa on tarkkailtu säännöllisesti, edellisen kerran kaksi päivää ennen vahinkoa. Korjaustarpeita ei ole tällöin havaittu. Edellä esitetyin ja muutoin vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksestä ilmenevin perustein kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt velvollisuuksiaan tai toiminut muutenkaan tuottamuksellisesti asiassa. Kaupunki ei siten ole vastuussa hakijan ajoneuvon vaurioitumisesta.
Lopputulos
Edellä esitetyn perusteella Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvon vaurioitumisesta. Asiassa ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään oikaisuvaatimuksen hylkäämistä.
Sovelletut säännökset
Alueidenkäyttölaki (132/1999) 86 §
Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 §
Hallintolaki (434/2003) 49 g §, 51–52§
Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) 11 §, 19 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §, Liite 3.1 merkki A 11 (Tietyö)
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Toimivalta
Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.
Kaupunkiympäristön toimiala Toimialan yhteiset palvelut Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Vahingonkorvaustiimi Tiimipäällikkö 17.08.2026 § 81
This decision was published on 09.10.2026
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.