Valtuustoaloite, tuetun asumisen yksikköjen kokoa on pienennettävä

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle valtuutettu Matti Niirasen ja 24 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien tuetun asumisen yksikköjen kokojen pienentämistä seuraavan lausunnon:

”Aloitteessa esitetään, että Helsingin kaupunki selvittää mahdollisuudet pienentää tuetun asumisen yksikköjen kokoa ja mahdollisuutta hajauttaa yksiköt säilyttäen vähintään asuntojen nykyisen yhteismäärän. Samalla esitetään selvitettäväksi millä tavoin varmistetaan asumisyksikköjen riittävät resurssit asiakkaiden tarvitsemiin tukipalveluihin kuten ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, vieroitukseen, hoitoon ja kuntoutukseen. Aloitteessa ehdotetaan, että edellä mainitut toimenpiteet kytketään Helsingin uuteen päihdestrategiaan osana pitkän aikavälin ratkaisuja. Aloitteen mukaan liian suuret tuetun asumisen yksiköt johtavat ongelmien kasautumisen, kuten häiriöihin, turvattomuuteen ja huumekauppaan, jotka vaikuttavat asiakkaisiin ja ympäristöön. Pienemmät yksiköt tarjoisivat asiakkaille turvallisemman, rauhallisemman ja inhimillisemmän ympäristön sekä tukisivat asiakkaita päihteettömyyteen ja itsenäiseen elämään isoja yksikköjä paremmin.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että asunnottomien tuetun asumisen ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamista kehitetään pitkäjänteisesti asiakastarpeen mukaan. Mielenterveys- ja päihdeongelmien hoidon toimintamallit on integroitu vahvasti tuetun asumisen yksikköjen palveluun.

Asunnottomien tuetussa asumisessa on noin 1 000 paikkaa, palveluista 25 prosenttia järjestetään omana toimintana ja loput ostopalveluna. Lisäksi järjestetään hajasijoitettua tuettua asumista omana toimintana noin 900 asiakkaalle ja ostopalveluna noin 200 asiakkaalle. Vuodelle 2026 ostopalvelutoimintaan on budjetoitu 23 miljoonaa euroa.

Tuetun asumisen asiakkaat ovat eri tavoin arkitoimissaan apua ja tukea tarvitsevia asunnottomuutta kokeneita henkilöitä. Tuetun asumisen yksiköt toimivat kansallisen ja Helsingin kaupungin hyväksymän asunto ensin –periaatteen mukaisesti, jossa asunnon saaminen ei edellytä päihteiden käytön lopettamista tai elämäntavan muutosta. Ajatuksena on, että asunto mahdollistaa asukkaalle myös kiinnittymisen sosiaali- ja terveyspalvelujen hyödyntämiseen. Palvelun tavoitteena on siten edistää ja tukea asukkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Palvelun tarve arvioidaan tuettuun asumiseen muuttaessa. Asukkaille laaditaan asiakassuunnitelma ja moniammatillinen asumispalvelun toteuttamissuunnitelma, jota arvioidaan säännöllisesti jokaisen asiakkaan yhteistyöverkostossa. Asiakasta tuetaan ja ohjataan säännöllisillä käynneillä.

Toimiala ostaa asunnottomien tuettua asumista monelta palveluntuottajalta. Suurimmat palveluntuottajat ovat Sininauha Oy, Rinnekodit Oy ja Suomen pelastusarmeijan säätiö, joilla on useampi kuin yksi asumisyksikkö. Yhden asumisyksikön palveluntuottajia ovat Helsingin Vieraskoti ry, Suoja-Pirtti ry, Vailla vakituista asuntoa ry ja Suur-Helsingin Valkonauha ry. Kaikki asumisyksiköt toimivat asunto ensin –periaatteella.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset työskentelevät asumisyksiköissä ympäri vuorokauden ja tekevät myös aktiivista naapurustotyötä haittojen ja häiriöiden ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi yhdessä eri tahojen kanssa. Toimiala ohjaa ja valvoo ostopalvelutuottajien toimintaa. Epäkohtailmoituksiin tai laatupuutehavaintoihin reagoidaan välittömästi. Palveluntuottajien asumisyksiköiden omavalvontasuunnitelmat ovat julkisesti nähtävillä palveluntuottajien verkkosivuilla.

Helsingin kaupunki on tehostanut päihdehoitoon pääsyä ja esimerkiksi vieroitushoitoon voi kaupungin liikkuva sairaanhoitaja tehdä lähetteen suoraan asumisyksiköstä. Huumevieroitukseen pääsee saman päivän tai viimeistään seuraavan arkipäivän aikana. Asumisyksiköstä päihdekuntoutukseen ja päihteettömään asumispalveluun siirtyville asukkaille on rakennettu kannustimia. Psykiatrian liikkuva avohoito tapaa myös potilaitaan asumisyksiköissä.

Uutena työmuotona on aloitettu asumisen tuen sosiaalityöntekijöiden jalkautuminen asumisyksiköihin. Myös päihdepalveluiden hankesairaanhoitajat jalkautuvat asumisyksiköihin.

Nykyinen Helsingin asunnottomien tuetun asumisen yksikkökapasiteetti on rakennettu pääosin pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmien PAAVO 1 ja PAAVO 2 aikana vuosina 2008–2015. Ohjelmiin kuului ARA:n (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen, nykyisen VARKE:n eli Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen) investointiavustukset asunto ensin –periaatteella toimivien asumisyksiköiden perustamiseksi. Helsingin kaupunki toimi aktiivisesti ohjelman toimeenpanossa. Nykyinen tuetun asumisen yksikkökapasiteetti on edelleen sidottu investointiavustuksen määrittämään käyttötarkoitukseen.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että pienemmät asumisyksiköt tukisivat paremmin asukkaita päihteettömyyteen ja itsenäiseen elämään. Jatkossa tavoitteena on perustaa nykyistä pienempiä tukiasumisyksiköitä. Tämän tavoitteen edistämiseksi on selvitettävä olisiko nykyisten suurimpien tuetun asumisen yksikköjen kokoa mahdollista pienentää hajauttamalla yksiköt ja säilyttäen vähintään nykyinen asuntojen yhteismäärä.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Hyvä asuminen ja yksilöllisesti järjestetyt tukipalvelut ovat perusedellytyksenä heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden toimintakyvyn edistämiselle ja ylläpitämiselle sekä elämänhallinnan ja osallisuuden lisäämiselle. Monipuolinen, joustava ja selkeä sekä eri tahojen väliseen yhteistyöhön perustuva palvelujärjestelmä tukee päihde- ja mielenterveysongelmaisen asiakkaan kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta.”