Kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätös valtuutettu Sandra Hagmanin aloitteesta opettajajohtoisen ja yhteisöllisen kouluruokailun kehittämisestä yläkouluihin

Kasvatus- ja koulutuslautakunta katsoo valtuutettu Sandra Hagmanin ja kymmenen muun allekirjoittaneen valtuustoaloitteen opettajajohtoisen ja yhteisöllisen kouluruokailun kehittäminen yläkouluihin loppuun käsitellyksi.  

Sandra Hagmanin ja kymmenen muun allekirjoittanutta esittävät, että helsinkiläisissä vuosiluokkien 7–9 kouluissa toteutettaisiin vuosiluokkien 1–6 tapaan lounas opettajajohtoisesti. 

Yhteenveto 

Aloitteessa esiin nostettu huoli yläkouluikäisten nuorten kouluruokailuun osallistumisesta on perusteltu, ja kouluruokailun edistäminen on tärkeää oppilaiden hyvinvoinnin, oppimisen ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. Kouluissa tuetaan ruokailuun osallistumista jo nykyisin henkilöstön ohjauksen ja valvonnan, opetuksen sekä opiskeluhuollon keinoin. Ruokailukäytännöt ovat osa koulun pedagogisia järjestelyjä ja opetussuunnitelman toteuttamista. Käytännöissä huomioidaan ruokailuhetken kiireettömyys.  

Aloitteessa ehdotettu opettajajohtoisen ruokailun malli vuosiluokilla 7–9 edellyttäisi kokonaisuutena merkittäviä muutoksia koulujen toimintaan, työjärjestelyihin ja resursointiin. Tämän vuoksi kouluruokailuun osallistumista on tarkoituksenmukaista edistää ensisijaisesti vahvistamalla aikuisten läsnäoloa ja ohjausta, kehittämällä ruokailuympäristöä sekä tukemalla yhteisöllisiä toimintatapoja. Lisäksi kouluissa toteutetaan 7.-luokkalaisten oppilaiden kouluruokailuun saattamiseen liittyvän kokeilun syyslukukauden 2027 alusta syyslomaan saakka. Kokeilun jälkeen kerätään palautetta käytännön toimivuudesta opettajilta ja 7.-luokkalaisilta oppilailta. 

Tärkeää on, että myös oppilaat pääsevät vaikuttamaan kouluruokailun kehittämiseen. Tukemalla yhteisöllisiä toimintatapoja koulujen omista lähtökohdista käsin, eikä kaikkia yläkouluja velvoittavaa opettajajohtoisen ruokailun mallia esitetä tässä vaiheessa otettavaksi käyttöön. 

Kouluruokailuun osallistumisen edistäminen

Aloitteessa nostetaan esiin tärkeä huoli yläkouluikäisten nuorten kouluruokailuun osallistumisesta. Säännöllinen ja ravitseva koululounas tukee lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia, oppimista sekä jaksamista koulupäivän aikana. Lisäksi kouluruokailulla on merkittävä sosiaalinen ja yhteisöllinen tehtävä.

Nuorten ruokailutottumuksiin vaikuttavat monet tekijät, kuten vertaisryhmät, koulupäivän rakenne, ruokailuympäristön viihtyisyys sekä nuorten lisääntyvä tarve harjoitella itsenäistä päätöksentekoa. Aloitteessa esitetty huoli siitä, että osa nuorista jättää koululounaan väliin sosiaalisten tai muiden syiden vuoksi, on aiheellinen ja siihen tulee etsiä vaikuttavia ratkaisuja.

Kouluruokailuun osallistumisen edistäminen on tärkeää ja kouluissa tehdään jo nykyisin työtä ruokailun ohjauksen, yhteisöllisyyden ja ruokailumyönteisen toimintakulttuurin vahvistamiseksi. Käytännön toteutustavat vaihtelevat kouluittain.

Opettajien ja muun henkilöstön läsnäolo ruokailutilanteissa sekä ruokailun pedagoginen hyödyntäminen ovat keskeisiä keinoja aloitteen tavoitteen tukemisessa. Opettajat kannustavat oppilaita osallistumaan kouluruokailuun. Ruokailutilanteissa on opettajia ja henkilöstöä valvomassa ja ohjaamassa ruokailun sujumista. 

Kouluruokailun merkitystä oppilaiden terveydelle, hyvinvoinnille ja oppimiselle käsitellään myös opetuksessa. Erityisesti terveystiedon sekä liikunnan opetuksessa korostetaan säännöllisen ja monipuolisen ruokailun merkitystä osana terveellisiä elämäntapoja. Lisäksi opiskeluhuollon henkilöstö tukee tarvittaessa oppilaita, joiden ruokailuun tai ravitsemukseen liittyy huolta, ja kannustaa heitä osallistumaan kouluruokailuun.

Kouluruokailun järjestäminen ja siihen liittyvät toimintatavat ovat osa koulun pedagogisia järjestelyjä ja opetussuunnitelman toteuttamista. Ruokailun käytännön toteuttamisesta päätetään kouluissa paikalliset olosuhteet ja tarpeet huomioiden osana koulun toimivaltaa. Kouluruokailuun osallistumista tulee edistää ensisijaisesti kehittämällä ruokailuympäristöä, vahvistamalla aikuisten läsnäoloa ja ohjausta ruokailutilanteissa sekä lisäämällä yhteisöllisiä toimintatapoja. Samalla seurataan kouluruokailuun osallistumisen kehitystä ja arvioidaan eri keinojen vaikuttavuutta. Valvontaruokailun toimintaohjetta ollaan päivittämässä. Ohjeessa tarkennetaan kouluruokailun käytänteitä.

Aloitteessa ehdotettu siirtyminen kaikissa vuosiluokkien 7–9 kouluissa vuosiluokkien 1–6 kaltaiseen opettajajohtoiseen ruokailuun edellyttäisi kokonaisuutena merkittäviä muutoksia koulujen toimintatapoihin, työjärjestyksiin sekä henkilöstöresursointiin. Vuosiluokkien 7–9 osalta toiminta perustuu aineenopettajajärjestelmään, jossa oppilaiden päivän aikataulut ja opettajien työjärjestykset vaihtelevat huomattavasti. Käytännön toteutus vaatisi laajaa suunnittelua sekä vaikutusten arviointia henkilöstön työaikaan ja opetuksen järjestämiseen.

Aloitteen tavoitetta voidaan pitää kannatettavana. Tämän vuoksi kouluissa toteutetaan 7.-luokkalaisten oppilaiden kouluruokailuun saattamiseen liittyvä kokeilu syyslukukauden 2027 alusta syyslomaan saakka. Kokeilun jälkeen kerätään palautetta käytännön toimivuudesta opettajilta ja 7.-luokkalaisilta oppilailta.  Tärkeää on, että myös oppilaat pääsevät vaikuttamaan kouluruokailun kehittämiseen. Kaikkia vuosiluokkia 7–9 velvoittavaa opettajajohtoisen ruokailun mallia ei tässä vaiheessa esitetä otettavaksi käyttöön. Sen sijaan kouluja kannustetaan vahvistamaan ruokailun ohjausta ja yhteisöllisyyttä koulun tarpeisiin soveltuvilla tavoilla.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu. 

Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskeviin aloitteisiin vastaa kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus vastaa myös aloitteisiin, jotka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. 

Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä. Vastaavasti toimielimen on vastattava aloitteeseen kahdeksan kuukauden kuluessa sen jättämisestä aloitteen tekijälle. Tämä aloite on jätetty 11.3.2026, joten siihen on vastattava 11.11.2026 mennessä.