Toivomusponsi, lasten ja perheiden palvelujen tukeminen sekä naisten, raskaana olevien ja synnyttäneiden palvelujen kehittäminen

Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 21.1.2026 § 10 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Käsitellessään sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategiaa 2026–2029 21.1.2026 kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuutettu Terhi Peltokorven esittämän toivomusponnen:

"Hyväksyessään sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategian, kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuudet tukea lasten ja perheiden palveluja, kuten äitiys- ja lastenneuvolapalveluja, lasten terveyspalveluja, lapsiperheiden kotipalvelua ja muita kotiin vietäviä palveluja, perheneuvolaa ja yhteistyössä HUS:n kanssa naisten, raskaana olevien ja synnyttäneiden palveluja kehittämällä auttaa helsinkiläisiä saavuttamaan nykyistä paremmin omat lapsitoiveensa."

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä vanhemmuuden tukeminen ovat keskeisiä tavoitteita sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategiassa 2026–2029. Vaikka palvelustrategiassa ei aseteta erillisiä tavoitteita syntyvyyden tai lapsitoiveiden toteutumisen edistämiselle, strategiassa on useita toimenpiteitä, jotka vahvistavat lapsiperheiden hyvinvointia, palvelujen saavutettavuutta sekä perheiden arjen sujuvuutta. Tavoitteena on siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen painopistettä entistä vahvemmin ennaltaehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen siten, että perheet saavat tarpeitaan vastaavaa tukea oikea-aikaisesti eri elämäntilanteissa.

Lasten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Helsingin äitiys- ja lastenneuvolapalvelut kohtaavat vuosittain lähes 7 000 odottavaa perhettä ja noin 43 000 lapsiperhettä. Toiminta perustuu näyttöön perustuviin hoitokäytäntöihin sekä terveydenhuoltolain (1326/2010) ja neuvolapalveluja koskevan asetuksen (93/2026) mukaiseen yksilölliseen tukeen, ohjaukseen ja hoitoon. Neuvolalla on keskeinen rooli perheiden hyvinvoinnin vahvistamisessa, ajankohtaisten hyvinvointihaasteiden varhaisessa tunnistamisessa sekä lapsen ja perheen hyvinvointia tukevan perustan rakentamisessa jo varhaisista elinvuosista lähtien.

Helsingin äitiys- ja lastenneuvola osallistuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimaan väestöpoliittisen ohjelman (VPO) kehittämistyöhön, jonka tavoitteena on tukea perheiden toivoman lapsiluvun toteutumista ja luoda valtakunnallisesti yhtenäisiä toimintamalleja. Neuvolapalveluissa on pitkäjänteisesti kehitetty muun muassa perhe- ja synnytysvalmennusta sekä synnytyspelkoon ja keskenmenon jälkeiseen tukeen liittyviä palveluja. Keskenmenon kokeneille tarjotaan psykososiaaliseen tukeen painottuvia keskustelukäyntejä, ja synnyttäneiden jälkitarkastukset toteutetaan keskitetysti vanhemman kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseksi. Lisäksi neuvolat tukevat perheitä tilanteissa, joissa herää huolta lapsen kehityksestä, neurokehityksellisistä haasteista tai psyykkisestä hyvinvoinnista, sekä tekevät tiivistä yhteistyötä lastenpsykiatrian ja lastenneurologian palvelujen kanssa. Palvelut saavat asiakkailta jatkuvasti erittäin myönteistä palautetta.

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan keskeisiä periaatteita ovat yhdenvertaisuus, inklusiivisuus ja perheiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen. Työote on voimavaralähtöinen, ja henkilöstön osaamista ylläpidetään ja vahvistetaan säännöllisellä täydennyskoulutuksella. Palveluja kehitetään jatkuvasti vastaamaan entistä paremmin eri väestöryhmien tarpeita esimerkiksi pilotoimalla tulkkiavusteista perhevalmennusta.

Äitiys- ja lastenneuvolan keskeisiä tavoitteita ovat vanhemmuuden tukeminen, perheiden hyvinvoinnin vahvistaminen sekä tuen tarpeiden varhainen tunnistaminen. Perheitä ohjataan tarvittaessa oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä tarkoituksenmukaisten palvelujen piiriin tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Toiminnan laatua ja vaikuttavuutta tukee hoitosuhteen jatkuvuus, jossa sama terveydenhoitaja tai työpari kulkee perheen rinnalla koko äitiys- ja lastenneuvolapolun ajan.

Äitiys- ja lastenneuvolapalveluja kehitetään systemaattisesti asiakaskokemuksen ja tutkimustiedon pohjalta. Yhdessä HUSin synnytyssairaaloiden ja Turun yliopiston kanssa vuosina 2022 ja 2025 toteutetut synnyttäneiden tyytyväisyystutkimukset ovat tuottaneet arvokasta tietoa perheiden tarpeista sekä tukeneet näyttöön perustuvaa palvelujen kehittämistä niin neuvoloissa kuin synnytyssairaaloissakin. Kehittämistyö vahvistaa perhemyönteisiä toimintatapoja, palvelujen laatua ja vaikuttavuutta sekä edistää odottavien perheiden ja lapsiperheiden hyvinvointia.

Lapsiperheiden palveluissa vahvistetaan varhaista tukea, palvelujen saavutettavuutta sekä lasten ja perheiden palvelujen yhteensovittamista perhekeskus-toimintamallin avulla. Kehittämisen painopisteenä on riskiryhmässä olevien ja erityistä tukea tarvitsevien lapsiperheiden aiempaa varhaisempi tunnistaminen, palveluihin ohjautumisen parantaminen sekä kotiin vietävien palvelujen vahvistaminen ja niiden vaikuttavuuden arviointi.

Lapsiperheiden kotipalvelu on ollut maksutonta 1.2.2025 alkaen, mikä on madaltanut palveluun hakeutumisen kynnystä ja parantanut palvelun saavutettavuutta. Lapsiperheiden kotipalvelua, sosiaaliohjausta ja palvelutarpeen arviointia kehitetään edelleen vahvistamalla palvelujen saatavuutta, yhtenäistämällä ensiarviointikäytäntöjä sekä sujuvoittamalla palveluihin pääsyä. Vuonna 2026 kehittämisen keskeisenä tavoitteena on tunnistaa lapsiperheiden tuen tarpeet entistä varhaisemmassa vaiheessa ja varmistaa oikea-aikaisen tuen toteutuminen.

Vuosina 2026–2027 toteutettavassa ESR+-osarahoitteisessa Vanhemmuuden vahvistajat -hankkeessa kehitetään vanhemmuuden tukea osana perustason palveluja. Hankkeessa vahvistetaan erityisesti maahanmuuttajataustaisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien perheiden palvelujen saavutettavuutta, kehitetään eron jälkeisen vanhemmuuden tukemista, lisätään ryhmämuotoisia toimintamalleja sekä vahvistetaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä palvelujen yhteensovittamiseksi.

Palvelustrategian mukaisesti perhekeskustoimintamallia vahvistetaan edelleen kehittämällä lasten, nuorten ja perheiden palveluista entistä yhtenäisempi kokonaisuus. Perhekeskus kokoaa yhteen eri toimijoiden osaamista ja palveluja, mikä tukee varhaista tukea, sujuvia asiakaspolkuja sekä perheiden tarpeisiin vastaamista oikeaan aikaan. Tavoitteena on parantaa neuvolapalvelujen ja muiden terveydenhuollon toimijoiden, lapsiperheiden sosiaalipalvelujen, kasvatus- ja perheneuvonnan palvelujen, varhaiskasvatuksen ja järjestötoimijoiden yhteistyötä sekä varmistaa, että perheet saavat tarvitsemansa tuen mahdollisimman sujuvasti.

Lasten ja nuorten erityisvastaanotot täydentävät ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen perusterveydenhuollon palveluja tilanteissa, joissa lapsen tai nuoren tuen tarve edellyttää erikoistuneempaa arviota, tutkimusta tai hoitoa. Palvelukokonaisuuteen sisältyvät alle 13-vuotiaiden lastenpsykiatriset ja lastenneurologiset palvelut sekä yli 13-vuotiaiden ja alle 24-vuotiaiden nuorisopsykiatriset palvelut. Palveluihin ohjaudutaan pääosin terveydenhuollon ammattilaisen lähetteellä. Vuosittain yksikköön tulee noin 2 800 lähetettä ja siellä toteutuu yli 50 000 tapaamista. Toimintaa tuetaan laajalla konsultaatiolla sekä yhteistyöllä perhekeskuspalvelujen, kuten perheneuvoloiden ja terapeuttisen vauvaperhetyön sekä HUSin lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa. Lisäksi vanhemmuutta tuetaan psykoedukaatioryhmillä ja muilla ohjauksen muodoilla. Kokonaisuus vahvistaa varhaista tunnistamista, palveluohjausta ja lasten, nuorten sekä perheiden oikea-aikaista tukea.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen hyvä saatavuus, oikea-aikaisuus ja palvelujen sujuva yhteensovittaminen edistävät lasten ja perheiden hyvinvointia. Vanhemmuuden tuki, äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, perhepalvelut, kotiin vietävät palvelut sekä toimivat palveluketjut vahvistavat perheiden voimavaroja, tukevat lasten kasvua ja kehitystä sekä ehkäisevät ongelmien kasautumista. Vaikka lapsitoiveiden toteutumiseen vaikuttavat monet palvelujärjestelmää laajemmat tekijät, voivat laadukkaat ja vaikuttavat palvelut osaltaan lisätä perheiden hyvinvointia, turvallisuuden tunnetta ja luottamusta tulevaisuuteen sekä tukea heidän mahdollisuuksiaan toteuttaa omia perhesuunnitelmiaan.

Asiasta on saatu sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen. 

Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi muille valtuutetuille.