Asemakaavan muutos nro 13004, Laajasalo, Jollas

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos koskee erillispientalojen tontteja Laajasalon Jollaksessa osoitteissa Mainiementie 5, 7, 9 ja 11. Muutoksessa tonttien rakennusaloja sekä kerrosaloja järjestellään osittain uudelleen. Tonttien yhteenlaskettu kerrosala säilyy ennallaan.

Kaavaratkaisun tavoitteena on käyttämättömän rakennusoikeuden toteutuminen tonteilla tarkoituksenmukaisella ja tasapuolisella tavalla, alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot sekä luontoarvot huomioiden.

Vuodelta 2002 oleva asemakaava on jäänyt suurelta osin toteutumatta. Muutos edesauttaa käyttämättömän rakennusoikeuden (noin 590 k-m²) toteutumista huomioimalla tontinomistajien tarpeet nykyistä asemakaavaa paremmin. Rakentamattomia rakennusaloja kerrosaloineen on järjestelty osittain uudelleen, ja ohjeellisia tontinrajoja sekä ajoyhteyksiä on muokattu ratkaisun mukaisesti.

Kaavaratkaisu noudattaa voimassa olevan asemakaavan suojeluperiaatteita. Tontit muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka tulee säilyttää ja hoitaa siten, että sen kulttuurihistoriallinen, puutarhataiteellinen ja kaupunkikuvallinen arvot säilyvät. Tonteilla olevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset, rantaan rajautuvat tontinosat, arvokkaat kallioalueet sekä osa rannan merialueesta on merkitty tarvittavin suojelumerkinnöin.

Kaavaratkaisun toteuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Tonttien rakentamattomien rakennusalojen siirrolla ja uudisrakentamisella on jonkin verran vaikutusta naapuruston näkymiin voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna. Sr-3-merkinnällä suojellun piharakennuksen suojelustatus poistetaan uudelleenarvioinnin perusteella. Kaavan sosiaaliset vaikutukset on esitetty kaavaselostuksessa. Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian 2025–2029 tavoitteiden toteutumista siten, että valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön rakennettaessa tulee huomioida alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ja ominaispiirteet.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Jollaksen suunnitteluperiaatteet 11.6.2019. Periaatteissa kaava-aluetta koskevat erityisesti vehreän kaupunkikuvan ja kulttuuriympäristön säilyttämiseen ohjaavat kirjaukset.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alue on pääosaltaan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY, Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus).

Tontilla 49257/6 sijaitsee vuonna 2011 valmistunut omakotitalo sekä siihen liittyvät autotalli- ja varastorakennukset. Tontilla 49257/7 sijaitsevat 1890-luvulla rakennettu Villa Majniemi, vanha huvimaja sekä myöhemmin rakennetut sauna-, autotalli- ja talousrakennukset. Lisäksi tonttiin liittyy vanha kivilaituri. Rakentamattomalla tontilla 49257/5 on käyttämätöntä kerrosalaa yhdelle omakotitalolle. Tontilla 49257/8 sijaitsee vanha piharakennus ja talousrakennus, ja lisäksi tontilla on käyttämätöntä kerrosalaa piharakennuksen laajentamiseen sekä kahdelle omakotitalolle. Koko kaava-alueella on käyttämätöntä kerrosalaa yhteensä noin 590 k-m².

Villa Majniemeen liittyvä kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas pihasommitelma ulottuu tonteille 6 ja 7. Sen rakenteet ja istutukset ovat ajan myötä muuttuneet, mutta sommitelma on edelleen nähtävissä.

Osa alueesta kuuluu tärkeään Tonttuvuoren purolaakson lintualueeseen (arvoluokka 3) ja ympäristössä on useita lepakkokohteita.

Lähialueella on vanhoja suojeltuja huvilaympäristöjä, mutta myös moderneja omakotitaloja. Osa tonteista on vielä rakentamatta. Lännessä kohoavat Karoliinivuoren ja Tonttuvuoren viheralueet, idässä ja kaakossa aukeavat Villasaarenselkä ja Villinginsalmi, salmen vastarannalla on Villingin historiallinen huvila-alue.

Alueella voimassa olevat asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava tai asemakaavat 10750 (11.10.2002).

Voimassa olevassa asemakaavassa alue on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi, jolla on maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja (AO/s) sekä vesialueeksi (W). Villa Majniemi on suojeltu sr-1-merkinnällä ja vanha piharakennus sekä huvimaja sr-3-merkinnällä. Leveä rantavyöhyke on merkitty säilytettäväksi s-1-merkinnällä ja Mainiementiehen rajautuva tontinosa s-2-merkinnällä.

Tonteilla on kerrosalaa yhteensä 1 145 k-m². Lisäksi tonteille saa rakentaa asunnon ulkopuolista, asuntoa palvelevaa aputilaa enintään 25 % kerrosalasta, jos niistä vähintään 1/3 on kellarissa, muuten enintään 20 %. Rakentaminen on sovitettava tontin ja sen ympäristön maastoon louhintaa ja täyttöä välttäen, ja istutukset ja välttämättömät maastotyöt on suoritettava korkeatasoisesti ympäröivän maiseman luonteeseen soveltuvalla tavalla.

Tontit ja vesialue ovat yksityisomistuksessa.

Kaavoitus on tullut vireille tontin omistajan tai haltijan hakemuksesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty kaavan valmisteluaikana toteutettu vuorovaikutus, yhteenvedot saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi seuraavien viranomais- ja asiantuntijatahojen kanssa:

• Digita Oy
• DNA Oyj
• Elisa Oyj
• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Telia Finland Oyj
• Telia Towers Finland Oy
• Museovirasto
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo

Kaupunginmuseon kannanoton mukaan kaavamuutoksessa on mm. otettava huomioon nykyisen kaavan AO/s määräys, jonka mukaan mm. rakennukset, pihat jne. on sovitettava tontin ja sen ympäristön maastoon louhintaa ja täyttöä välttäen. Lisäksi sr-3-suojelumääräys tulee päivittää. Kannanotossa esitetyt asiat on huomioitu kaavoitustyössä.

HSY totesi kannanotossaan, että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi, eikä asemakaavan muutos edellytä yleisen vesihuollon lisärakentamista eikä johtosiirtoja.

Museoviraston mukaan kaavahankkeessa ei ole tarvetta vedenalaisen kulttuuriperinnön selvittämiselle. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 1 kpl.

Mielipiteet kohdistuivat lintujen turvallisuuteen ja elinoloihin sekä ulkotilojen valaistukseen. Mielipiteissä esitetyt asiat on otettu asemakaavassa huomioon siten, että ikkunat ja muut lasiaiheet sekä valaistus on suunniteltava ja toteutettava siten, että lintujen törmääminen lasiin minimoidaan. Lisäksi kaava edellyttää, että tonttien valaistuksessa huomioidaan lepakoiden elinolosuhteiden säilyminen. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §, MRA 27 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 20.7.2026–21.8.2026. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu verkkosivuilla https://www.hel.fi/kaavakuulutukset(Link leads to external service).

Kaavaehdotuksesta ei tehty muistutuksia.

Lausuntoja saatiin seuraavilta viranomais- ja asiantuntijatahoilta:

• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo

Kaupunginmuseolla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotukseen. HSY ilmoitti, ettei asemakaavan muutos edellytä yleisen vesihuollon lisärakentamista eikä johtosiirtoja ja että HSY ei vastaa yksityisten kiinteistöjen vesihuoltojärjestelyistä. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Kaavan tavoitteet huomioon ottaen kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä saapuneiden huomautusten johdosta. Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ei tehty muutoksia julkisen nähtävilläolon jälkeen. Aineistoon tehdyt muut täydennykset on esitetty kaavaselostuksen viimeisessä luvussa.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 55 §, 55a §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §.
Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 27 §, 28 §, 30 §, 94 §.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 kohdan nojalla kaupunkiympäristölautakunta päättää asemakaavan muutoksesta, koska kaavaratkaisulla ei ole merkittäviä vaikutuksia.

Jatkotoimenpiteet

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan lausunnon antaneille viranomaisille.

This decision was published on 09.10.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kunnallisvalituksella

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.

Kunnan jäsenen, asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.