Ilmoitusasiat
Ilmoitusasiat
Päätös
Liikuntalautakunta päätti merkitä kaupunginvaltuuston päätökset ja niihin liittyvät päätösten täytäntöönpanopäätökset sekä kaupunginvaltuuston kokouksen 15.2.2017, numero 3-2017 asian 5 kohdalla tehdyn päätöksen sekä kaupunginhallituksen tekemät päätökset tiedoksi.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Lautakunnalle on lähetetty kaupunginvaltuuston päätöksiä ja niihin liittyviä täytäntöönpanopäätöksiä sekä kaupunginhallituksen päätöksiä tiedoksi seuraavasti:
3.1 KVSTO 15.2.2017/3-2017, 94 §, asia 5
Kaupunginhallitus 20.2.2017, 182 §: päätösten täytäntöönpano.
VUONNA 2016 KÄYTTÄMÄTTÄ JÄÄNEIDEN MÄÄRÄRAHOJEN PERUSTEELLA MYÖNNETTÄVÄT YLITYSOIKEUDET VUODEN 2017 TALOUSARVIOON.
HEL 2016-014159 T 02 02 00
Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti oikeuttaa kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan, kaupunginkanslian, kaupunkisuunnittelulautakunnan, kiinteistölautakunnan, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan, liikuntalautakunnan, opetuslautakunnan, pelastuslautakunnan, rakennuslautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan, suomenkielisen työväenopiston johtokunnan, taidemuseon johtokunnan, varhaiskasvatuslautakunnan, ympäristölautakunnan ja yleisten töiden lautakunnan ylittämään vuoden 2017 talousarvion jäljempänä olevilla kohdilla olevia määrärahoja seuraavasti:
| TA-luku/kohta | Euroa | |
| 1 04 02 | Käyttövarat, Khn käytettäväksi | 10 000 000 |
| 1 04 03 | Vieraanvaraisuus, kaupunginjohtajan käytettäväksi | 100 000 |
| 1 10 01 | Kaupunginkanslia | 470 000 |
| 1 10 02 | Keskitetty tietotekniikka | 1 200 000 |
| 1 14 03 | Menovaraus, Khn käytettäväksi | 7 526 000 |
| 1 39 13 | Kehittämishankkeet, Kanslian käytettäväksi | 1 000 000 |
| 5 11 | Kaupunkisuunnittelutoimi | 87 000 |
| 5 21 05 | Avustukset asuintalojen hissien rakentamiseen, Klkn käytettäväksi | 574 000 |
| Käyttötalousosa yhteensä | 20 957 000 | |
| TA-luku/kohta | Euroa | |
| 8 01 | Kiinteä omaisuus | |
| 8 01 02 | Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, Khn käyt. | 19 084 000 |
| 8 01 03 | Kiinteistöjen hankinta ja rakentamiskelpoiseksi saatt. jne,. Klkn käytettäväksi | 3 955 000 |
| 8 02 | Talonrakennus | |
| 8 02 01 | Tilakeskuksen uudis- ja lisärakennushankkeet, Klkn käytettäväksi | 14 600 000 |
| 8 02 02 | Tilakeskuksen korjaushankkeet, Klkn käytettäväksi | 20 680 000 |
| 8 02 04 | Kaupungintalokorttelien kehittäminen, Khn Käytettäväksi | 980 000 |
| 8 02 05 | Pelastustoimen rakennukset, Pelkn käytettäväksi | 2 073 000 |
| 8 03 | Kadut, liikenneväylät ja radat | |
| 8 03 08 | Uudisrakentaminen, Ytlkn käytettäväksi | 1 900 000 |
| 8 03 09 | Perusparantaminen ja liikennejärjestelyt, Ytlkn käytettäväksi | 14 820 000 |
| 8 03 10 | Yhteishankkeet Liikenneviraston kanssa, Khn käytettäväksi | 2 412 000 |
| 8 03 20 | Liityntäpysäköintipaikat, Khn käytettäväksi | 1 370 000 |
| 8 03 30 | Projektialueiden kadut, Khn käytettäväksi | 22 780 000 |
| 8 05 | Väestösuojat | |
| 8 05 08 | Väestönsuojat, Pelkn käytettäväksi | 691 000 |
| 8 06 | Puistorakentaminen | |
| 8 06 08 | Uudet puistot ja puistojen peruskorjaus, Ytlkn käyt. | 670 000 |
| 8 06 30 | Projektialueiden puistot, Khn käyt. | 1 670 000 |
| 8 07 | Liikuntarakentaminen | |
| 8 07 08 | Liikuntapaikkojen suunnittelu, rakentaminen ja perusparannukset, Lilkn käytettäväksi | 2 798 000 |
| 8 08 | Korkeasaaren eläintarha | |
| 8 08 08 | Korkeasaaren rakennusten ja tarhojen suunn. jne., Ytlkn käytettäväksi | 1 170 000 |
| 8 09 | Irtaimen omaisuuden perushankinta | |
| 8 09 06 | Pelastustoimi | 3 382 000 |
| 8 09 07 | Ympäristökeskus | 79 000 |
| 8 09 10 | Kaupunginkanslia | 4 530 000 |
| 8 09 12 | Rakennusvirasto | 127 000 |
| 8 09 14 | Opetusvirasto | 1 699 000 |
| 8 09 17 | Suomenkielinen työväenopisto | 15 000 |
| 8 09 19 | Kirjastotoimi | 298 000 |
| 8 09 20 | Kulttuuritoimi | 268 000 |
| 8 09 22 | Kaupungin taidemuseo | 124 000 |
| 8 09 32 | Sosiaali- ja terveysvirasto | 1 611 000 |
| 8 09 33 | Varhaiskasvatusvirasto | 964 000 |
| 8 09 35 | Kaupunkisuunnittelutoimi | 110 000 |
| 8 09 36 | Kiinteistötoimi | 500 000 |
| 8 09 37 | Rakennusvalvonta | 300 000 |
| 8 22 | Arvopaperit, Khn käyt. | 2 180 000 |
| 8 29 | Muu pääomatalous | |
| 8 29 03 | Lähiörahastosta rahoitettavat hankkeet, Khn käytettäväksi | 7 027 000 |
| 8 29 04 | Kehittämishankkeet, Kanslian käytettäväksi | 753 000 |
| Investointiosa | yhteensä | 135 620 000 |
| TA-luku/kohta | ||
| 9 01 02 | Muu antolainaus, Khn käyt. | 7 057 000 |
| Rahoitusosa | yhteensä | 7 057 000 |
Ylitysesitysten yhteismäärä on käyttötaloudessa 20,96 milj. euroa ja investointiosassa 135,62 milj. euroa sekä rahoitusosassa 7,06 milj. euroa (liite 1). Tilinpäätösvaiheesta johtuen ylitysoikeuksien perustana olevat käyttämättä jääneiden määrärahojen summat voivat vielä tarkentua, minkä vuoksi ylitysoikeudet myönnetään enintään edellä luetellun mukaisina.
Samalla kaupunginvaltuusto päätti lisätä Kamppi-Töölönlahti –alueelle myönnettyjä ylitysoikeuksia vastaavat tulot 3 420 000 euroa tuloslaskelmaosan talousarviokohtaan 7 03 06 Kamppi – Töölönlahti-rahasto.
Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti lisätä Lähiörahaston hankkeisiin myönnettyjä ylitysoikeuksia vastaavat tulot 7 027 000 euroa tuloslaskelmaosan talousarviokohtaan 7 03 09 Lähiörahasto.
Vielä kaupunginvaltuusto päätti kehottaa kaupunginhallitusta täytäntöönpanopäätöksessään osoittamaan Khn määrärahoista myönnetyt määrärahat uudelleen ao. virastojen käyttöön.
3.2 KVSTO 22.2.2017/4-2017
Kaupunginhallitus 27.2.2017, 205 §: päätösten täytäntöönpano.
Pöytäkirjassa ei ole liikuntatoimen toimialaan liittyviä asioita.
3.3 KHS 13.2.2017, 143 §
V 1.3.2017, VALTUUTETTU TUOMO VALOKAISEN ALOITE UIMAHALLIEN AUKIOLOAIKOJEN PIDENTÄMISESTÄ.
HEL 2016-009632 T 00 00 03
Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen aloitteen loppuun käsitellyksi.
Valtuutettu Tuomo Valokainen ja 22 muuta valtuutettua esittävät aloit-teessaan, että tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa pidempi aukioloaika, klo 24, esimerkiksi Vuosaaren uimahallissa.
Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 22 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus esittää valtuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua.
Kaupunginhallitus viittaa liikuntalautakunnan ja Urheiluhallit/Vuosaaren Urheilutalo Oy:n antamiin lausuntoihin.
Liikuntalautakunta toteaa lausunnossaan, ettei se puolla aloitetta, sillä uimahallien aukioloaikojen pidentäminen aloitteessa esitetyllä tavalla toisi huomattavia lisäkustannuksia henkilöstökulujen osalta. Tähän ei ole varauduttu budjetissa eikä käytettävissä olevien resurssien osalta.
Helsingissä on neljä liikuntaviraston (Itäkeskus, Jakomäki, Pirkkola ja Yrjönkatu), seitsemän kaupunkikonserniin kuuluvan Urheiluhallit Oy:n uimahallia (Kallio, Kontula, Malmi, Mäkelänrinne, Siltamäki, Töölö ja Vuosaari) sekä kaksi yksityistä uimahallia (Haaga ja Lauttasaari).
Uimahallien aukioloajat päätetään siten, että ne palvelevat mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti eri kohderyhmiä: yksittäisiä uimahallikävijöitä, uintiseuroja, koululaisia, vesijumppaajia, erityisryhmiä ja uinnin opetuksen asiakkaita.
Yrjönkadun uimahallin ensimmäinen kerros on auki maanantaisin klo 12.00 - 21.00, tiistaista perjantaihin klo 6.30 - 21.00 ja lauantaisin ja sunnuntaisin klo 7.00 - 21.00. Maanantaiaamuisin ensimmäisessä kerroksessa tehdään perussiivous. Uimahallin toinen kerros on auki tiistaista sunnuntaisin klo 13.00 - 21.00. Maanantaisin toinen kerros on suljettu perussiivouksen vuoksi, ja tiistaista sunnuntaihin aamuisin tehdään ylläpitosiivous.
Pirkkolan uimahalli on auki yleisölle maanantaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin klo 7.00 - 20.30. Seurat voivat näinä päivinä harjoitella klo 22.30 asti. Tiistaisin yleisöuintiaika on 7.00 - 19.00, ja seuravuorot pidetään klo 22.30 saakka. Viikonloppuisin yleisöuintiaika on klo 9.00 - 17.00, ja loppuilta klo 22.30 asti on varattu seuroille.
Itäkeskuksen uimahalli on auki maanantaista keskiviikkoon sekä perjantaisin klo 6.15 - 22.00, torstaisin klo 11.00 - 22.00 ja viikonloppuisin klo 7.00 - 22.00.
Jakomäen uimahalli on auki tiistaisin klo 14.00 - 22.00, keskiviikosta perjantaihin klo 6.15 - 8.00 ja 14.00 - 20.30 ja viikonloppuisin klo 11.00 - 18.00. Arkisin klo 8.00 - 14.00 halli on varattu alakoulujen opintosuunnitelman mukaiseen uinnin opetukseen. Halli on varattu seuroille maanantaisin klo 14.00 - 22.00 ja viikonloppuisin klo 9.00 - 11.00.
Liikuntavirasto on laajentanut kahden uimahallin, Yrjönkadun ja Itäkeskuksen, aukioloaikoja syksystä 2016 lähtien. Lisäksi sunnuntain erityisryhmille varattua uintiaikaa on aikaistettu tunnilla. Erityisryhmät pääsevät nykyisin uimaan sunnuntaisin jo klo 7.00 Myös sunnuntain yleisöuintiaikaa on aikaistettu tunnilla alkavaksi klo 11.00.
Urheiluhallit/Vuosaaren Urheilutalo Oy:n lausunnossa todetaan, että aukioloaikojen pidentäminen puoleen yöhön ei käytännössä ole mahdollista nykyisillä resursseilla eikä tämän hetkisen laitosavustuksen puitteissa. Nykyistenkin aukioloaikojen turvaaminenkin, käytännössä klo 6:15 ja päättyen pääsääntöisesti klo 20:45 (arkiuintiaika), edellyttää kaupungin avustuksen säilyttämistä vähintään nykytasolla.
Vuosaaren uimahallin saunatilat, pesuhuoneet ja pukuhuoneet siivotaan ja pestään joka ilta hallin sulkeutumisen jälkeen. Mikäli saunojen siivous aloitettaisiin vasta klo 24.00 jälkeen, ei siivousta olisi mahdollista tehdä nykyisellä henkilöstömitoituksella eikä kaksivuorotyötä tekevälle henkilöstölle kyettäisi varmistamaan lain mukaista vuorokautista lepoaikaa.
Urheiluhallit Oy:n arvion mukaan ilta-ajat olisivat myös kysynnältään erittäin hiljaisia.
Uimahallien kävijämäärät laskevat nykyisellään merkittävästi klo 20 jälkeen. Liikuntaviraston ja Urheiluhallit Oy:n näkemyksen mukaan uimahallien aukioloaikojen jatkaminen pitkälle iltaan toisi huomattavia lisäkustannuksia henkilöstökulujen osalta, eikä siihen ole varauduttu käytettävissä olevien resurssien ja budjetin puitteissa.
3.4 KHS 20.2.2017, 183 §
KAUPUNGINVALTUUSTON 15.2.2017 § 94 TEKEMÄN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO: VUONNA 2016 KÄYTTÄMÄTTÄ JÄÄNEIDEN MÄÄRÄRAHOJEN PERUSTEELLA MYÖNNETTÄVÄT YLITYSOIKEUDET VUODELLE 2017.
HEL 2016-014159 T 02 02 00
Kaupunginhallitus päätti, että kaupunginvaltuuston 15.2.2017 § 94 tekemä päätös saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön.
Samalla kaupunginhallitus päätti myöntää vuonna 2016 käyttämättä jääneisiin määrärahoihin perustuvat ylitysoikeudet vuoden 2017 talousarvioon korkeintaan esitetyn suuruisina ja kehottaa hallintokuntia ottamaan huomioon, että ylitysoikeudet kirjataan talousarvioon enintään sen suuruisena kuin määrärahaa on jäänyt ko. kohdalta käyttämättä vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan:
Käyttötalousosa:
luku 1 04 Kaupunginhallitus
talousarviokohta 1 04 02 Käyttövarat, Khn käytettäväksi
kaupunginkanslialle
700 000 euroa Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina –juhlavuoden erillismäärärahaa eri hankkeisiin
nuorisoasiainkeskukselle
246 000 euroa Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden erillismäärärahaa eri hankkeisiin
liikuntavirastolle
296 000 euroa Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden erillismäärärahaa eri hankkeisiin
luku 1 14 Keskitetysti maksettavat menot
talousarviokohta 1 14 03 Menovaraus, Khn käytettäväksi
kaupunginkanslialle
1 087 000 euroa osaamiskeskuspilottiin ja turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien osallisuusmahdollisuuksien lisäämiseen
sosiaali- ja terveysvirastolle
1 949 000 euroa osaamiskeskuspilotin käynnistämiseen
varhaiskasvatusvirastolle
47 000 euroa lasten ja nuorten kotoutumisen tukemiseen
opetusvirastolle
3 611 000 euroa osaamiskeskuspilottiin sekä lasten ja nuorten kotoutumisen tukemiseen
nuorisoasiainkeskukselle
832 000 euroa monikulttuuriseen jalkautuvaan työhön
Investointiosa:
luku 8 01 Kiinteä omaisuus
talousarviokohta 8 01 02 Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, Khn käytettäväksi
rakennusvirastolle
2 085 000 euroa keskeneräisiin esirakentamistöihin ja maaperän puhdistus- ja kunnostustöihin (liite 1)
kiinteistövirastolle
8 536 000 euroa keskeneräisiin esirakentamistöihin ja pohjatutkimuksiin sekä alueiden käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin ja keskeneräisiin maaperän puhdistus- ja kunnostustöihin (liite 1)
tilakeskukselle
1 590 000 keskeneräisiin purkutöihin, alueiden käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin sekä kunnostustöihin. (liite 1)
kaupunkisuunnitteluvirastolle
960 000 euroa keskeneräisiin alueiden käyttöönoton edellyttämiin selvityksiin ja tutkimuksiin (liite 1)
liikuntavirastolle
234 000 euroa keskeneräisiin esirakentamistöihin (liite 1)
luku 8 02 Talonrakennus
talousarviokohta 8 02 04 Kaupungintalokorttelien kehittäminen, Khn käytettäväksi
tilakeskukselle
980 000 euroa kaupungintalokorttelien kehittämiseen liittyviin keskeneräisiin hankkeisiin
luku 8 03 Kadut, liikenneväylät ja radat
talousarviokohta 8 03 10 Yhteishankkeet Liikenneviraston kanssa, Khn käytettäväksi
rakennusvirastolle
2 412 000 euroa Liikenneviraston yhteisten hankkeiden rakentamiseen ja suunnitteluun (liite 1)
talousarviokohta 8 03 20 Liityntäpysäköintipaikat, Khn käytettäväksi
rakennusvirastolle
1 370 000 euroa Pohjois-Haagan aseman liityntäpysäköintialueiden toteuttamiseen
talousarviokohta 8 03 30 projektialueiden kadut, Khn käytettäväksi
rakennusvirastolle
18 530 000 euroa keskeneräisiin kadunrakennustöihin Kamppi-Töölönlahden, Jätkäsaaren, Kalasataman, Kruunuvuorenrannan, Pasilan ja Kuninkaankolmion projektialueilla (liite 1)
luku 8 06 Puistorakentaminen
talousarviokohta 8 06 30 Projektialueiden puistot, Khn käytettäväksi
rakennusvirastolle
1 670 000 euroa keskeneräisiin puistojen rakentamistöihin Kamppi- Töölönlahti-alueella ja Pasilassa, (liite 1)
luku 8 29 Muu pääomatalous
talousarviokohta 8 29 03 Lähiörahastosta rahoitettavat hankkeet, Khn käytettäväksi
rakennusvirastolle
4 085 000 euroa keskeneräisiin lähiörahastokohteisiin
sosiaali- ja terveysvirastolle
162 000 euroa keskeneräisiin lähiörahastokohteisiin
liikuntavirastolle
367 000 euroa keskeneräisiin lähiörahastokohteisiin
nuorisoasiainkeskukselle
179 000 euroa keskeneräisiin lähiörahastokohteisiin
kaupunginkirjastolle
138 000 euroa keskeneräisiin lähiörahastokohteisiin
opetusvirastolle
750 000 euroa keskeneräisiin lähiörahastokohteisiin
kulttuurikeskukselle
1 100 000 euroa keskeneräisiin lähiörahastokohteisiin
suomenkieliselle työväenopistolle
116 000 euroa keskeneräisiin lähiörahastohankkeisiin
tilakeskukselle
130 000 euroa keskeneräisiin lähiörahastokohteisiin
Rahoitusosa:
luku 9 01 Pitkävaikutteinen rahoitus
talousarviokohta 9 01 02 Muu antolainaus, Khn käytettäväksi
kaupunginkanslialle
5 834 000 euroa lainojen nostoihin Helsingin yhteiskoulua ja Reaalilukiota, Lauttasaaren yhteiskoulun liikuntahallia ja Lauttasaaren yhteiskoulujen kannatusyhdistys ry:tä varten (liite 1)
3.5 KHS 27.2.2017, 199 §
V 15.3.2017, KUNNAN JÄSENEN TEKEMÄ OSALIITOSESITYS KUNTARAKENNELAIN (1698/2009) MUKAAN.
HEL 2016-010713 T 00 00 00
Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättää antaa seuraavan lausunnon:
Kunnan jäsenen esitys kunnan osan siirrosta Espoon kaupunkiin
Rysäkarin Linnake Oy ja Tom Kaisla esittävät Rysskär-nimisen lunastusyksikön (91-414-2-3) sekä lunastusyksikön ympäröimän vesialueen siirtämistä Helsingistä Espooseen, liite 1. Vesialueen osalta hakija on tehnyt kaksi vaihtoehtoista siirtoesitystä.
Esitetty kunnanrajamuutos 1 lähtee pohjoisessa Korkeakupu-nimiseltä saarelta etelään Rysäkarin itäpuolelta ja yhtyy nykyiseen kuntarajaan ulkomerellä. Siirrettäväksi esitetyn alueen yhteispinta-ala on noin 1 800 hehtaaria, josta kaupungin omistuksessa on noin 1 767 hehtaaria (vesialuetta ja Nuottakari-niminen suojeltu saari). Kunnanrajamuutos 2 lähtee pohjoisessa nykyisestä kuntarajasta Nuottakarin eteläpuolelta Rysäkarin itäpuolelle, josta raja kääntyy lounaaseen liittyen nykyiseen kuntarajaan. Alueen kokonaispinta-ala on noin 930 hehtaaria, josta kaupungin omistuksessa on noin 897 hehtaaria. Rajamuutosehdotukset käyvät ilmi esityksen tekijän laatimasta kartasta, liite 2, ja kiinteistöviraston laatimasta kartasta, liite 3.
Rysäkari linnake Oy:n omistama Rysskär muodostuu 9,65 hehtaarin suuruisesta Rysäkari-nimisestä saaresta ja ympäröivästä 23,34 hehtaarin suuruisesta vesialueesta.
Helsingin kaupungin kanta
Kaupunginvaltuusto vastustaa esitettyä Helsingin kaupungin osan siirtämistä Espoon kaupunkiin.
Esitys ei täytä kuntarakennelain mukaisia kuntajaon muuttamisen edellytyksiä. Esityksessä ei ole myöskään tuotu esiin sellaisia painavia syitä, joiden vuoksi esitetyn kaltainen merkittävä muutos on perusteltu kummassakaan vaihtoehdossa.
Perustelut
Rysäkari sijaitsee Helsingin ulkosaaristossa Espoon kuntarajan tuntumassa. Kyseessä on entinen sotilassaari, joka on yksi Helsingin edustalle perustetun merilinnoitusketjun saarista ensimmäisen maa-ilmansodan ajalta. Meripuolustusjärjestelmään liittyvät linnoitteet ja rakennelmat ovat muinaismuistolain rauhoittamia muinaisjäännöksiä. Muita linnoitusketjun saaria Helsingin edustalla ovat mm. Itäinen Pihlajasaari, Suomenlinna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Santahamina, Itä-Villinki, Isosaari, Kuivasaari, Harmaja ja Katajaluoto sekä Espoossa Miessaari. Vallisaari, Kuninkaansaari, Isosaari, Kuivasaari ja Itä-Villinki ovat vapautumassa tai jo vapautuneet puolustuskäytöstä.
Rysäkari on ollut Suomen puolustusvoimien hallussa vuodesta 1922 vuoteen 2010. Saarella oli sotilaallinen rooli myös toisen maailmansodan aikana osana rannikon puolustusta. Saaren nykyinen omistaja on Rysäkarin Linnake Oy, jonka tavoitteena on kehittää saarta matkailusaarena.
Voimassa olevassa yleiskaavassa 2002 Rysäkari on sotilasalue, jonka reunassa on pieni luonnonsuojelualue. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Helsingin uudessa yleiskaavassa 2050 saari on merkitty merellisen virkistyksen ja matkailun alueeksi. Kaavamääräyksen mukaan aluetta kehitetään merkittävänä virkistys-, ulkoilu-, liikunta-, luonto- ja kulttuurialueena, joka kytkeytyy mantereen virkistys- ja viheralueisiin. Merkintä sisältää loma-asumisen ja matkailun alueita. Yleiskaavaan liittyvän Merellinen Helsinki teemakartan mukaan, liite 4, Rysäkariin on merkitty lisäksi vesiliikenteen yhteystarve sekä vesiliikenteen yhteyspiste.
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on valmisteilla Merellisen Helsingin yleissuunnitelma, joka on osa yleiskaavan toteuttamisohjelmaa. Yleissuunnitelman tavoitteena on merellisten alueiden kehittyminen ja maankäytön suunnittelu hallittuna kokonaisuutena. Suunnittelua tehdään yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien ja merellisten toimijoiden kanssa. Erityisesti on tarkoitus parantaa saariston saavutettavuutta ja kehittää vesiliikennettä. Myös saariston huoltoa ja infraa suunnitellaan työssä kokonaisvaltaisesti.
Helsingillä on erinomaiset edellytykset toteuttaa merellisten alueiden kehittymiseen suunnattuja toimenpiteitä ja suunnitella ns. sinirakenteen kehitystä. Kaupungin edustalla on ainutlaatuinen merellisen Helsingin kansallismaisema ja maailmanperintökohde Suomenlinna ja monia kulttuurihistoriallisia kohteita. Mikäli alue pilkotaan useamman kunnan kaavoituskohteiksi ja palvelukokonaisuuksiksi, tämä vaikeuttaa tarpeettomasti suunnittelua ja alueen hyödyntämistä. Esitetyllä muutoksella ei saavuteta alueellisesti eheää kokonaisuutta tai edistetä yhdyskuntarakenteen toimivuutta.
Helsingin kaupunginvaltuuston strategiaohjelman tavoitteena on yritystoiminnan, matkailun ja vapaa-ajan mahdollisuuksien kehittymisen edistäminen ranta-alueilla ja saaristossa sekä vesiliikenteen kehittymisen edistäminen.
Rysäkarin kehittäminen matkailu- ja virkistyssaarena on kaupungin intresseissä. Merellisen Helsingin kehittämisessä edetään vaiheittain ja niin, että toimitaan yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti. Kaupunkisuunnitteluvirastossa vuonna 2011 käynnistynyt alustava asemakaavasuunnittelu on toistaiseksi keskeytynyt maanomistajan ilmoitettua, että kaavaa ei kohteessa pidä tai kannata suunnitella ennen kuin hän saa vastauksen, miten elämisen ja elinkeinoharjoittamisen perusedellytykset tullaan toteuttamaan kohteessa saaristolain hengessä. Rysäkarin alueella uudisrakentamisen sovittaminen valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön edellyttää huolellista suunnittelua.
Helsingin uusi luonnonsuojeluohjelma vuosille 2015–2024 turvaa erityisesti metsäverkoston, Natura-verkoston ja saaristoluonnon arvoja. Kaupungin alueella on yli 50 luonnonsuojelukohdetta, jotka ovat pääsääntöisesti pieniä. Rysäkari yhdessä rantavesiensä kanssa on luokiteltu I arvoluokan kasvikohteeksi, josta osa (0,43 ha) on rajattu ELY-keskuksen päätöksellä suojeltavaksi luontotyypiksi. On tarkoituksen-mukaista, että saaristoluonnon arvoja turvataan yhtenäisellä ohjelmalla.
Virkistyskalastuksen näkökulmasta Rysäkarin läheiset vesialueet ovat lähinnä lohenuisteluvesiä, joille myydään jo tällä hetkellä myös Helsingin ja Espoon yhteislupia. Esitetyllä kuntarajan siirrolla ei ole merkittäviä vaikutuksia kalastusmahdollisuuksiin alueella.
Lähin Helsingin kaupungin terveysasema sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Rysäkarilta Lauttasaaressa. Pääkaupunkiseudun asukkailla on vapaus valita terveysasemapalvelut yli kuntarajojen eikä esitetty kuntarajan muutos vaikuta oikeuteen valita terveyspalveluita.
Rysäkari ei kuulu vesihuollon toiminta-alueeseen ja vastuu kiinteistön vesihuollosta on kiinteistön omistajalla tai haltijalla.
Yhteenveto
Kuntarakennelain (1698/2009) mukaan kuntajaon muuttamisen edellytyksinä on, että muutos edistää lain 2 §:n tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa lain 4 §:n mukaisia asioita.
Lain mukaan kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. Rysäkarin irrottaminen merilinnoitusketjusta tarkoittaisi kaupungin saaristo- ja merialueen pirstaloitumista kulttuurihistoriallisesta ja ympäristöllisestä näkökulmasta. Esitetty kuntarajanmuutos heikentäisi Helsingin strategisena tavoitteena olevaa yritystoiminnan, matkailun ja vapaa-ajan kehittämisen edellytyksiä saaristossa etenkin kaupungin läntisellä merialueella.
Kuntarajan siirrolla ei ole vaikutusta tarpeeseen alueen asumisen, virkistyskäytön tai palvelujen parantamisen kannalta. Liikennöinnin ja vesihuollon näkökulmasta Helsinki ja Espoo ovat samojen kuntayhtymien jäseniä.
Esitettyä kuntarajamuutosta ei voida pitää vähäisenä ottaen huomioon meripinta-alan laajuuden ja merellisen yhdyskunta- ja elinkeinorakenteen kehityksen erityisesti saaristossa. Esityksen kohteena olevan alueen pinta-ala on noin 1 800 hehtaaria, joka vastaa noin 3 % Helsingin vesipinta-alasta. Myöskään rajaukseltaan suppeampaa vaihtoehtoa (930 hehtaaria) ei voida pitää vähäisenä.
Samalla kaupunginvaltuusto päättää todeta, että valtuustostrategian yhteydessä valmistellaan merellisen Helsingin kehittämisohjelma ja linjaukset, huomioiden erityisesti virkistys- ja matkailukäyttö.
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §